Valemuistot

Valemuistoja (false memories) eli muistikuvaa, joka tuntuu todelta mutta on todellisuudessa virheellinen tai kokonaan keksitty, voivat aiheuttaa useat eri tekijät, häiriöt ja aivojen toimintamekanismit.

Tässä on keskeisimmät syyt:

Muistisairaudet: Etenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, heikentävät muistia ja tiedonkäsittelyä, mikä voi johtaa harhaluuloihin ja aistiharhoihin.

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD): PTSD:stä kärsivillä voimakas tunnereaktio ja järkyttävät kokemukset voivat muokata muistoja, jolloin väärät muistot voivat "pyyhkiä" trauman pois.

Aivojen toiminnallinen sekoittuminen (Interferenssi): Muistisisällöt voivat häiritä toisiaan, jolloin asiat sekoittuvat sekä työmuistissa että pitkäkestoisessa muistissa.

Psyykkiset tekijät ja stressi: Äärimmäinen stressi voi vaikuttaa muistiin, heikentää keskittymiskykyä ja aiheuttaa muistihäiriöitä. Myös dissosiaatiohäiriöt liittyvät joskus valemuistoihin.

Ulkoiset vaikutteet ja suggestio: Valemuistoja voidaan tuottaa esimerkiksi terapiassa, jossa haastattelumenetelmät (kuten hypnoosi) tai manipulaatio voivat istuttaa mieleen väärän muiston.

Valemuistot ovat aivoille itselleen aivan yhtä todellisia kuin oikeat muistot. Ne voivat ilmetä kaikilla ihmisillä, ei vain tiettyjen häiriöiden yhteydessä.

Pseudologia phantastica (Patologinen valehtelu): Tämä tarkoittaa fantasiarikasta, jatkuvaa valehtelua, joka ei välttämättä palvele selvää ulkoista tarkoitusta. Se liittyy usein persoonallisuushäiriöihin.

Kognitiiviset häiriöt ja muistisairaudet: Esimerkiksi muistisairauksissa (kuten Alzheimerin taudissa) potilas voi täyttää muistiaukkoja keksimällä tarinoita, jolloin kyseessä on konfabulaatio.

Dissosiaatiohäiriöt: Traumaperäisissä dissosiaatiohäiriöissä henkilön todellisuudentaju voi hämärtyä, mikä voi johtaa tarinankerrontaan.

Patologinen valehtelu voi kummuta myös syvistä traumoista, ja joskus valehtelija voi itse uskoa omiin tarinoihinsa.