Minkälaisia suunnitelmia on pian eläköityvillä palstalaisilla tulevaisuuden suhteen ?

Nojaa

Sinällään eläkeläinen on hyvä titteli. Ei tarvi kellekkään selittää töistään tai ammatistaan. Monikäyttöinenkin, sen voi mainita useissa tilanteissa, selittää asioita paljon yksi sana.

Huono puoli on etuliite "vanhuus". Se meinaa vituttaa. En ollenkaan ainoa, joka ei miellä itseään boomeriksi. Ikää toki jo oli kuuskytvuotta, mutta kunto kuin satavuotiaalla! Fysiikka siis rapistuu, mutta dementia ei vielä vaivaa.

Puuhasteluun ei juuri muutoksia ole tullut, terveysongelmia ollut sen verran, ei ole tullut aika pitkäksi. Noin muuten touhuilen mitä ennenkin. Mutta nyt ei ole suorituspaineita. Laskutusta ei ole pakko saada, perustoimeentuloon eläke riittää.

Jos sormen näpäytyksessä siirtyy oravanpyörästä loispummieläkeläiseksi, ongelmia varmastikin tulee. Itellä oli aika huomaamaton siirtymä, pikkuhiljaa.

Eläkkeellä oleminen ei tarkoita, että ihminen ei tee enää mitään. Kyllä jokainen jotain puuhaa. Itellä kaikenlaisia pienenpiä suunnitelmia, joita koitan hiljakseen toteuttaa. Jos onnistuu ok. Jos jokin menee munilleen, so what.

Mun käsittääkseni tärkeää on just aatella ja suunnitella tulevaa. Ei ehkä biin kayskantoisia tai suuria juttuja, kuin nuorempana, mutta aina jotain.

Tässä ois edessä autohommia ja kesällä pitäis taas saada vähän remontoitua kaupunkiasuntoa. Pöndellä piisais kyllä tekemistä, mutta sen paikan kehityshommat olen lopettanut ajat sitten, enenpi tollasta pakollista kunnossapitoa tms.

Kirjoitteleen ei ole oikein kerinnyt, sen verran ollut kaikenlaista muuta. Omia hommia en ole tehnyt aikoihin, mutta jos jokin sopeva tulee vastaan, voin ehkä vielä riehaantuakin jostakin projektista.

Noin mainiten, sen verran ollut kaikenlaista, ei ole ehtinyt aikoihin juopottelemasnkaan. Joillain tahtoo eläkkeellä oleminen keskittyä siihen, se ei ehkä kovin hyvä asia.

Tiivistetysti. Ei eläköityminen tarkoita elämän loppumista. Pitää koittaa vaan elellä jokseenkin normisti, niinkauan kuin terveys sallii, eikä polttimo ole kaurapuurona. Itellä siis siirtymä ei ollut mitenkään dramaattinen.

=DW=

Ensin tuntui oudolta, kun ei tarvinnut aamulla lähteä töihin.
Tuntui, että jäi jotenkin yhteiskunnan ulkopuolelle tarpeettomana
ihmisenä ja tarpeetonhan sitä onkin yhteiskunnalle, mutta
lähimmilleen sentään ainakin vähän tarpeellinen, toivoisin.
Ihminen kun saa merkityksensä muitten ihmisten kautta.

Epäilin suorastaan mahtaako eläkettäkään varmasti alkaa tulla,
kun ei tee mitään työtä. Jollain lailla on vähitellen tottunut olemiseensa.
Jotain puuhaa aina löytyy ja vielä ihmisiä. Ennen seuraavaa etappia eli hautaa.

Tekemistä riittää niin ettei oikein ymmärrä miten on kaikelta tekemiseltä ylipäätään ehtinyt töissä käymään. Siis tekemistä riittää erona työntekoon se että saa itse valita ja suunnitella tekemisensä. Milloin tekee ja mitä, se on eläkkeelläolossa parasta.

Saa valita mikä mielekkäältä tuntuu ja mistä saa virtaa ja iloakin päiviinsä. Voi keskittyä myös omaan hyvinvointiinsa toisin kuin työaikoina. En muista eläneeni tällaista aikaa siitä lähtien kun työnteon aloitin.

Terveys tuo kaikenlaista kremppaa itse kullekin, tuttavat hankkivat kuulolaitteita, rollaattoreja ja käyvät kaihileikkauksissa. Ulkokuori ja fysiikka rapistuu mutta sisällä on kuitenkin se sama ihminen elämänkokemuksen rikastuttama.

Eläkeläisen elämä tällä hetkellä tuntuu ihan mukavalta ja siinä parasta kiireettömyys ja vapaus tehdä valintoja niin että ei tarvitse välittää työn antamista rajoituksista.

Ihanaa kun ei ole kamala kiire nukkumaan, kun eläkeläisen ei tarvitse mennä töihin. Nyt on aikaa vaikka toteuttaa se aina kesken jäänyt asunnon järjesteleminen ja liikojen tavaroiden hävittäminen. Iso pino kirjoja odottaa lukemista. Netissä täytyy surffata ja radiota kuunnella päivittäin. Kuntoa pitää hoitaa. Tietenkin ruokailut ja siivoamiset ja kaupassa käymiset ja tuttujen tapaamiset aina toisinaan.

Minä jatkoin keikketyöläisenä elököitymisen jälkeen. Tykkään sen verran alani töistä että on kivaa tehdä sitä omien aikataulujen mukaan ja saa vähän lisätienestiäkin

Muutoin elämä eläkkeellä on aika lailla vapaa-ajan viettoa. Talvella pitkät aamiaiset, kuntoilua ja ulkoilua, ruuanlaittoa ja teeveetä tai kirjoja. Olen eräässä yhdistyksessä todella aktiivinen mm. vastaaan sometileistä ja kotisivuista; erittäin mukavaa hommaa mukavien ihmisten kanssa

Kesät menee mökillä huhtikuusta lokakuuhun; se on parasta aikaa kun voi "lomailla" pitkän kesän ilman minkäänlaisia aikatauluja tai velvoitteita.

AIkuisia lapsia tapaamme pari kolme kertaa vuodessa eli ajelemma muutaman sata kilometriä heidän luokseen ja vietämme aikaa heidän kanssaan

Reilut 10v eläkkeellä eikä ole mitään valitettavaa.

No, yksi asia ehkä....ei voi pitää taukoja !!

Työssä ollessa oli kahvitauot, ruokatauot, tupakkitauot, ym.

Nyt ei ole enään taukoja :))

On tullut hitaaksi, mutta haitanneeko tuo mittään ?
Ennen oli pakko saada hommat tehtyä työajan ulkopuolella
ja se sujui sutjakkaasti.
Nyt on aikaa vaikka kuinka, mutta ei tahdo saada mitään aikaiseksi.
Miksei opi rentoutumaan ? Kerää itselleen "muka"-tekemistä
ja sitten ottaa stressin, kun ei viitsi tehdä.

Eläkkeellä olossa oikeastaan parasta on rauhalliset aamut kahvin uutisten ja sanomalehden kanssa. Sitä mietti pitääkö tänään tehdä jotakin. Ei tarvi on yleisin vastaus itselle.

Muutan Malagaan "mökilleni".

Inhoan talvea. Olisi löydettävä toinen paikka siksi aikaa.

Ilman aikatauluja saa porskuttaa menemään. Aamut tuntuvat paljon mukavammilta kuin työaikana. Saa rauhassa herätä ja keitellä kahvit. Kerkee myös hakemaan niitä tarjous kahvia monta kertaa päivässä:)

Harrastukset melko samoja kuin ennenkin . Avanto,liikunta ,käsityöt,retkeilyä kesällä. Kiinnostais opetella suunnistamista uskaltas metsässä paremmin liikkua. Hommasin jo kompassinkin mut kurssi peruuntu.
Tykkään myös puuhastella kotona ihan vain itekseen oleskella. Radiota kuuntelen paljon.

Vielä on ollut mahdollisuus olla seurana nuoremmille lapsenlapsille ja hemmotella heitä koululomillaan kun vanhempansa ovat töissä. Vanhemmille lapsenlapsille sitä ei voinut järjestää kun itse oli vielä työelämässä.
Muuten päivät menevät suunnitellessa ja tehdessä kaikenlaista pientä näpertelyä, nauttiessa kävelylenkeistä päivänvalossa, osallistumalla senioireille tarkoitetuille harrastustoiminnalle päiväsaikaan.
Jotkut päivät menevät vain ollessa, lukemalla lehtiä, kirjoja, ratkomalla ristikoita. Ei kiirettä mihinkään. Sai kyllä tarpeeksi yli 40 vuoden aikataulutetuista päivistä. Harmi että vieläkin herää liian aikaisin, tuo töitten tahdittama sisäinen kello ei vieläkään anna periksi.

Aion toimittaa tyhjiä päivittäin, jutellen niitä näitä.

Käppäilen vaan toreilla ja turuilla.

Ei suuria suunnitelmia, tyhjäntoimittamista vain.

Olen eläkkeellä, mutta työnteosta kysyjille sanon olevani kestojoutilas enkä selittele sen enempää. Parasta aikaa kun ei tarvitse joka aamu lähteä jonnekin, vaan saan itse määrätä menoni ja tekemiseni fiiliksieni mukaan.