Gaudiya-perinteessä (joka pohjaa Brahma Samhita -tekstiin ja Krishna -bhaktiin) esiintyy kyllä kuusikulmaisen kuvion idea:
Kaksi kolmiota (ylös ja alas) voivat symboloida:
jumalallista (purusha, Krishna)
energiaa (prakriti, Radha)
Tämä yhdistyminen nähdään henkisenä ykseytenä, ei pelkkänä geometrisena kuviona
Joissain yantra-kuvauksissa tämä rakenne liitetään Krishnan henkiseen maailmaan
Lisäksi joogisessa perinteessä Anahata chakra sisältää vastaavanlaisen kahden kolmion yhdistelmän (shatkona).
Kuusikulmainen symboli esiintyy vedalaisissa ja joogisissa perinteissä, ja sillä on syvä metafyysinen merkitys.
Kaksi kolmiota (ylös ja alas) voivat symboloida:
jumalallista (purusha, Krishna)
energiaa (prakriti, Radha)
Tämä yhdistyminen nähdään henkisenä ykseytenä, ei pelkkänä geometrisena kuviona
Joissain yantra-kuvauksissa tämä rakenne liitetään Krishnan henkiseen maailmaan
Lisäksi joogisessa perinteessä Anahata chakra sisältää vastaavanlaisen kahden kolmion yhdistelmän (shatkona).
Kuusikulmainen symboli esiintyy vedalaisissa ja joogisissa perinteissä, ja sillä on syvä metafyysinen merkitys.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Kuusikulmainen symboli esiintyy vedalaisissa ja joogisissa perinteissä, ja sillä on syvä metafyysinen merkitys.
Israelin lippu ja Daavidin tähti.
Tämä ei ole Daavidin tähti, vaan Vedalainen symboli, symboli, joka on vanhempi kuin ihmiskunta, vanhempi kuin maailmankaikkeus, miljardeja vuosia vanha.
Tämä symboli edustaa sitä, mikä on aineellisen maailman tuolla puolen.
Ihmiset ottavat Veda-symboleja muilta ja väittävät niitä omikseen, muuttamalla niiden merkityksiä.
https://www.shutterstock.com/shutterstock/photos/1361110016/display_1500/stock-vector-anahata-chakra-colorful-glowing-symbol-with-mandala-background-spiritual-meditation-element-vector-1361110016.jpg
Kuusisakarainen tähti, Vedalaisuudessa, Shatkon, ON MYÖS sydänchakran (Anahata) symboli.
Anahata (sanskritiksi ”mikään ei pidättele”) Chakra, ”sydämen chakra”, on kehon tasapainon sijaintipaikka. Anahata Chakra sijaitsee rintakehän keskellä, lähellä sydäntä. Anahata Chakran väri on vihreä. Sitä vastaava elementti on ilma. Ilma symboloi vapautta, laajentumista ja kasvua. Tällä tasolla ei ole kiintymystä maallisiin nautintoihin, maineeseen tai häpeään. Anahata-chakralla on kaksitoista terälehteä. Chakran keskellä oleva yantra koostuu kahdesta päällekkäisestä kolmiosta.
Hexagrammi on kansainvälinen symboli, jolla on hyvin vanhat juuret. Tämä merkki tunnetaan Intiassa nimellä Anahata tai Anahata-chakra.
Alun perin heksagrammi ei ollut nimenomaan juutalainen symboli eikä sillä ollut mitään tekemistä juutalaisuuden kanssa.
Ja jos lähdetään liikkeelle perinteestä, Brahma samhitan tekstissä sanotaan, että Krishnan asuinpaikka on kuusikulmainen. Tämä ”Daavidin tähti” on osa Krishna-jantra. Tämä ajatus ei ole vanha, vaan ikuinen, koska se liittyy ajattomaan henkiseen todellisuuteen eikä aineelliseen historiaan
Seuraavan tekstin ymmärtäminen on keskeistä, sillä se tarjoaa kattavan ja johdonmukaisen selityksen kokonaisuudesta. Tekstin levittäminen useisiin eri julkaisukanaviin on perusteltua, jotta sen säilyvyys voidaan varmistaa myös siinä tapauksessa, että nykyiset tai tulevat viestiketjut poistetaan. Monikanavainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että sisältö säilyy saatavilla ainakin yhdessä lähteessä. Tästä syystä tekstin huolellinen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.
Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.
Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.
Gaudiya-perinteessä (joka pohjaa Brahma Samhita -tekstiin ja Krishna -bhaktiin) esiintyy kyllä kuusikulmaisen kuvion idea:
Kaksi kolmiota (ylös ja alas) voivat symboloida:
jumalallista (purusha, Krishna)
energiaa (prakriti, Radha)
Tämä yhdistyminen nähdään henkisenä ykseytenä, ei pelkkänä geometrisena kuviona
Joissain yantra-kuvauksissa tämä rakenne liitetään Krishnan henkiseen maailmaan
Lisäksi joogisessa perinteessä Anahata chakra sisältää vastaavanlaisen kahden kolmion yhdistelmän (shatkona).
Kuusikulmainen symboli esiintyy vedalaisissa ja joogisissa perinteissä, ja sillä on syvä metafyysinen merkitys.
Kuusikulmainen symboli (shatkona) on ikivanha vedalainen symboli, joka edustaa Jumalan ja hänen energiansa ykseyttä
Sama geometrinen muoto esiintyy myös muissa kulttuureissa.
Kuusikulmainen symboli ei ole vain historiallinen merkki, vaan henkinen arkkityyppi, joka ilmenee eri kulttuureissa eri merkityksin.
Shatkona – metafyysinen rakenne, ei pelkkä kuvio
Kuusikulmainen kuvio (shatkona) ei ole “symboli” modernissa mielessä, vaan ontologinen kaava todellisuudesta:
Ylös osoittava kolmio - Krishna (purusha, tietoisuus, absoluuttinen subjekti)
Alas osoittava kolmio - Radha (shakti, energia, rakkaus)
Näiden leikkaus - rasa (jumalallinen rakkaussuhde)
Todellisuus ei ole vain “yksi”, vaan dynaaminen kahden – Jumalan ja Hänen energiansa – välinen rakkaus.
Brahma Samhita kuvaa Krishnan asuinpaikkaa (Golokaa) hyvin tarkasti:
lootus, jossa on geometrinen rakenne
keskuksessa jumalallinen pari
ympärillä säteittäinen järjestys
Joten:
kuusikulmainen rakenne - kosminen sydän
ei fyysinen paikka, vaan chintamani-todellisuus (henkinen substanssi)
Tämä geometria ei ole ihmisen keksimä, vaan heijastus henkisestä todellisuudesta aineelliseen maailmaan.
Anahata chakra tuo mukaan kokemuksellisen puolen:
sijaitsee sydämessä,elementti: ilma (liike, laajeneminen), keskellä kaksi kolmiota - shatkona
Mutta tämä menee vielä pidemmälle:
sydän ei ole vain energiakeskus, vaan paikka, jossa jiva (sielu) kohtaa Jumalan.
Todellisuuden perusta ei ole materia eikä energia, vaan rakkaus (prema)
Shatkona kuvaa: ei vain rakennetta, vaan suhdetta.
Kuusikulmainen symboli ei kuulu yhdelle kulttuurille, koska se ei ole alun perin kulttuurinen. Se on henkinen arkkityyppi, joka heijastaa tietoisuuden ja energian ikuista suhdetta. Tämä ymmärretään Krishnan ja Radhan rakkaudellisena ykseytenä.
Kuusikulmainen kuvio, niin sanottu shatkona, ei ole ensisijaisesti geometrinen symboli vaan viittaus todellisuuden syvimpään rakenteeseen, joka ymmärretään suhteena. Kaiken lähtökohta ei ole muoto tai abstrakti energia, vaan elävä ja dynaaminen suhde Jumalan ja Hänen energiansa välillä. Tässä yhteydessä Krishna nähdään korkeimpana tietoisuutena, purushana, kun taas jumalan feminiininen energia edustaa Hänen rakkaudellista, luovaa ja kokemuksellista voimaansa. Heidän kahden välinen suhde ei ole vain symbolinen, vaan itse todellisuuden ydin.
Jumalalla on erilaisia energioita (śakti), ja korkein niistä on jumalan feminiininen energia, joka edustaa puhdasta rakkautta (hlādinī-śakti).
Hän ei ole vain “energia” abstraktissa mielessä, vaan Jumalan oma rakkaus persoonallisena olemuksena.
Kun kaksi kolmiota – ylös ja alas osoittava – asetetaan päällekkäin, sitä voidaan tulkita siten, että ylös suuntautuva kolmio kuvaa tietoisuutta ja jumalallista subjektia, ja alas suuntautuva kolmio jumalan feminiinistä energiaa. Mutta olennaista ei ole itse kuvio, vaan se mitä tapahtuu niiden “kohtaamisessa”: tämä kohtaaminen on rasa, eli jumalallinen rakkaussuhde. Kyseessä ei ole metafora vaan kokemus, ja sen korkein muoto on puhdas, ehdoton rakkaus. Tästä syystä todellisuuden perustana ei nähdä materiaa eikä edes energiaa, vaan rakkaus, prema.
Brahma Samhita kuvaa Jumalan henkistä maailmaa lootuksena, jossa on tarkka, harmoninen ja säteittäinen rakenne. Joissakin tulkinnoissa ja meditaatioperinteissä tätä rakennetta on kuvattu myös geometrisesti, joskus jopa kuusikulmaisen mallin kautta.
Joogisessa perinteessä, erityisesti Anahata chakra -käsitteessä, esiintyy myös kahden kolmion yhdistelmä sydämen alueella. Tämä tuo mukaan kokemuksellisen ulottuvuuden: sydän nähdään paikkana, jossa yksilöllinen sielu kohtaa Jumalan. Gaudiya-perinne ei kuitenkaan perustu chakrajärjestelmään, vaan bhaktiin eli rakkauteen. Siksi sydämen merkitys ymmärretään ennen kaikkea rakkauden ja yhteyden paikkana, ei energiakeskuksena teknisessä mielessä.
Kuusikulmainen kuvio voidaan siis ymmärtää viittauksena siihen, että todellisuus ei ole yksinäinen tai staattinen, vaan rakentuu elävästä suhteesta Jumalan ja Hänen energiansa välillä. Tämä suhde ei ole abstrakti periaate, vaan täynnä tunnetta, liikettä ja merkitystä. Lopulta kaikki palautuu siihen, että todellisuuden syvin olemus on rakkaus – ei pelkkä olemassaolo, vaan rakastava yhteys.
Miksi sitten juutalaiset sitä käyttävät?
Kysy heiltä.
Aivan.
Kuusikulmainen symboli esiintyy vedalaisissa ja joogisissa perinteissä, ja sillä on syvä metafyysinen merkitys.
Jännää.
En tiedä.
Jännää.
Jännää.
Pois se meistä mikä on meissä, tätä kamppailua käymme.
siis miksi emme tajua missä olemme osana
Mitä tarkoitat?
Silmä silmästä on myös lainattu. Oli Hammurabin laki ennen lainausta.
"Silmä silmästä on myös lainattu. Oli Hammurabin laki ennen lainausta."
10 käskyn alkuperä
ON "PAKANUUDESSA"
Sumerissa - Sargon Akkadilainen (2250 eKr.) on vanhin tunnettu versio Mooses-hahmosta.
Babyloniassa - Marduk (Belin poika) antoi lait Hammurabille.
Kreetalla - Minos nousi Dikta-vuorelle, jossa Zeus antoi hänelle pyhät lait.
Syyriassa - Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin kirjoitettiin jumalan lait.
Mooses tunnetaan lain antajana, kymmenen käskyn, Mooseksen lain, antajana.
Ajatus siitä, että laki annetaan Jumalalta profeetalle vuorella, on kuitenkin myös hyvin vanha motiivi.
Mooses on vain yksi lainsäätäjä Mytologisen historian Lainsäätäjien PITKÄSSÄ RIVISSÄ.
"Silmä silmästä on myös lainattu. Oli Hammurabin laki ennen lainausta."
Sargon Akkadilainen (n. 2300 eKr.) liittyy enemmän valtakunnan rakentamiseen kuin lakeihin, mutta hänen aikansa synnytti ensimmäisiä tunnettuja lakikokoelmia. Esimerkiksi Ur-Nammun laki (n. 2100 eKr.) on vanhin säilynyt lakikokoelma.
Babylon – jumala antaa lain kuninkaalle. Hammurabi (n. 1750 eKr.) ja hänen lakinsa ovat keskeinen vertailukohta. Marduk (tai aurinkojumala Shamash kuvissa) antaa vallan ja oikeuden Hammurabin laki sisältää: “silmä silmästä” -periaatteen, sosiaaliluokkiin sidotut rangaistukset
Vuori ja jumalallinen laki -teema
Kreeta. Minos saa lait Zeus-jumalalta vuorella
Lähi-itä- Jumalat asuvat usein vuorilla, joten vuori onkohtaamispaikka jumalan kanssa
Mooses ja Siinai vuori.
Ajatus jumalalta tulevasta laista on paljon vanhempi kuin Raamattu. Myös vuori ja ilmoitus ja kivitaulut -teema ei ole ainutlaatuinen.
Ajatus kivitauluista, jumalallisesta kirjoituksesta, korkeasta paikasta – nämä eivät ole ainutlaatuisia.
Kristinuskon keskeiset kertomukset ja uskomukset eivät synny tyhjiössä, vaan ne rakentuvat aikaisempien uskonnollisten ja kulttuuristen traditioiden pohjalle. Monet sen keskeiset motiivit – kuten kertomukset jumalallisista pelastajahahmoista, kuolemasta ja ylösnousemuksesta sekä ihmeistä – esiintyivät jo ennen kristinuskon syntyä eri muodoissa Välimeren alueen ja Lähi-idän uskonnoissa. Joten kristinusko ei ole ainutlaatuisena ilmiönä, vaan pikemminkin osana laajempaa uskonnollisten ideoiden jatkumoa, jossa vanhoja teemoja muokataan ja tulkitaan uudelleen uuden uskonnollisen liikkeen tarpeisiin.
Pelastajakultit, jotka antavat iankaikkisen elämän.
Ideat liikkuvat kulttuurien välillä, valloitukset ja kauppa sekoittavat perinteitä, uudet liikkeet tulkitsevat vanhoja käsitteitä uudelleen.