Tuon "ollapa venäläinen nainen" ketjun innoittamana kysyisinkin teilä 40 naisilta jotka ovat nyt yksin että
1) kuinka moni opiskeli yliopiston / korkeakoulun (ei se koulutuksen taso vaan siihen käytetty aika)
2) ja sen jälkeen teki uraa ja yhtäkkiä huomasi että omanikäiset (30 ) miehet jotka haluaa perustaa perheen katsookin yllätten nuorempia parikymppisiä naisia?
3) aikaa on ehkä kulunut ja olet ehkä yh, kukin tavallaan sitten tehnyt sen lapsen jos ei kerta kumppania löytynyt,
ja nyt ihmetellään että mitäs ihmettä, mitä tapahtui..?
1) kuinka moni opiskeli yliopiston / korkeakoulun (ei se koulutuksen taso vaan siihen käytetty aika)
2) ja sen jälkeen teki uraa ja yhtäkkiä huomasi että omanikäiset (30 ) miehet jotka haluaa perustaa perheen katsookin yllätten nuorempia parikymppisiä naisia?
3) aikaa on ehkä kulunut ja olet ehkä yh, kukin tavallaan sitten tehnyt sen lapsen jos ei kerta kumppania löytynyt,
ja nyt ihmetellään että mitäs ihmettä, mitä tapahtui..?
Vastaukset 13
Vanhimmat
mutta en oikein ymmärtänyt kysymystä?!
kysymys oli lähinnä retorinen,
en uskonutkaan sen avautuvan jokaiselle.
vaan niin paljon ja -sanoja ja kaikkea muutakin yhteen pötköön, että varsinainen ajatuskaan ei avautunut tällä koulutuksella. ;)
ja minä kun luulin että monimutkaiset lauserakenteet ja verbaalinen rikkaus olisi enemmänkin naisten aluetta, kun vastaavasti miehillä tuntuu teksti usein olevan lyhyitä ja ytimekkäitä murahduksentyyppisiä tokaisuja.
saanko esittää kysymyksen?
Oletko tällä hetkellä täysin tyytyväinen valintaasi olla yh? -tarkoitan, että kaipaatko rinnallesi miestä?
saat kysyä. Ja tällä hetkellä olen tyytyväinenkin
- tosin valinta ei ollut aikoinaan minun. Nyt kun olen saanut lapset jo isoiksi joskus kyllä kaipaan kieltämättä miesseuralaista. Ehkä sekin aika vielä tulee... Mutta tasokas pitää olla!
kuulostaa hyvältä. että olet tyytyväinen siis. et ole siis retorisen kysymyksen "kohderyhmää", ehkäpä tästä johtuen se ei avautunutkaan ensiyrittämällä.
Mitä se "tasokas" sinun mieskuvanasi tarkoittaa?
Kuinka "tasokas" itse olet?
...sitten! Mutta suosittelen kyllä tekemään ne lapset nuorena, jää sitten vanhempana aikaa itselle. Kyllä siinä opiskelut ja urat hoituu sivussa, mutta mies voi kyllä lähteä lätkimään. Mutta ei sekään loppujen lopuksi niin kamalaa ole.
Taisit sittenkin vastata retoriseen kysymykseeni tietämättäsikin.
tietoa, kiinnostusta eri asioihin ja keskustelukykyä, huumoria, tunneälyä.... kohtalaisen miehekäs, huoliteltu ja sopusuhtainen ulkonäkökään ei haittaa,tanssitaitoa sais olla.... Ainakin!
pääsi käymään?! :))
...että elämä menee noin, etenkään naisilla. "Luoda uraa" ja "keskittyä täysillä työhönsä" kaiken muun kustannuksella on harvalle oikeesti totta - oli sitten kyseessä mies tai nainen.
Elämä kuljettaa jokaista meistä omia polkujaan, ja jos jotain on tähän mennessä oppinut, niin ainakin sen, ettei elämä mene niinkuin on suunnitellut. Tämä ei tarkoita sitä, ettei pitäisi suunnitella ja kulkea päämääriään kohti. Kokonaan toinen asia on sitten se, onko tavoitteitaan ollenkaan ajatellut syvällisesti. Kuka meistä halajaa VARMASTI niitä kohteita joita kohti kulkee? Kas siinäpä kysymys!
...tapanani on lukea ja vastailla sekaisin Teille Hyvät Ikätoverit (????), luin vasta lopuksi koko ketjun. Siinä taas ihmetellään ja kummastellaan tätä ja tuota, niinkuin meillä vähän tuppaa olemaan tapana. Olen huomannut, että kun yrittää olla kauhistelematta toisten tekemiä ratkaisuja ja valintoja... vaikka ne kieltämättä ovat monesti jopa julmia... ja keskittyy ITSE kulkemaan moraalinsa mukaan, elämä helpottuu, ja alkaakin nähdä ihmisiä positiivisemmassa valossa. Kokeilkaa!