Aurinkokenno

Jos aurinkopaneeli on jatkuvasti ollut akussa kiinni, on akku ilmeisesti kyrvähtänyt. Nuo aurinkopaneelit pukkaa maksimissaan 25 volttia jännitettä ja optimitoiminta 17-18 voltin välillä, eli akun lataamiseen tarvitaan elektroniikkaa väliin. Mikäli paneelin kytkee suoraan pitkiksi ajoiksi, akku kuivuu entiseksi, johtuen liika korkeasta latausjännitteestä.

J_K kirjoitti:

Jos aurinkopaneeli on jatkuvasti ollut akussa kiinni, on akku ilmeisesti kyrvähtänyt. Nuo aurinkopaneelit pukkaa maksimissaan 25 volttia jännitettä ja optimitoiminta 17-18 voltin välillä, eli akun lataamiseen tarvitaan elektroniikkaa väliin. Mikäli paneelin kytkee suoraan pitkiksi ajoiksi, akku kuivuu entiseksi, johtuen liika korkeasta latausjännitteestä.

Lue lisää

Akku kyllä rajoittaa jännitteen. Liikaa virtaa ei tuosta panelista tule.
En kyllä tarkalleen ymmärrä mitä alkuperäinen kysymys tarkoitti.

jännite kirjoitti:

Akku kyllä rajoittaa jännitteen. Liikaa virtaa ei tuosta panelista tule.
En kyllä tarkalleen ymmärrä mitä alkuperäinen kysymys tarkoitti.

Akku ei kyllä rajoita jännitettä ja tuon kokoinen kenno pukkaa pari amppeeria virtaa, joten kyllä se akku kuivuu. Suljetuissa akuissa nimenomaan tarkkaa latausjännitteen kanssa, pitäisi lopettaa 14.4 voltin kohdilla virran pudottua, ja siirtyä 13.8 voltin ylläpitolataukseen.

Siis hetkinen, onko se 40*70 milliä vai senttiä, ajattelin sen olevan senteissä...

J_K kirjoitti:

Akku ei kyllä rajoita jännitettä ja tuon kokoinen kenno pukkaa pari amppeeria virtaa, joten kyllä se akku kuivuu. Suljetuissa akuissa nimenomaan tarkkaa latausjännitteen kanssa, pitäisi lopettaa 14.4 voltin kohdilla virran pudottua, ja siirtyä 13.8 voltin ylläpitolataukseen.

Siis hetkinen, onko se 40*70 milliä vai senttiä, ajattelin sen olevan senteissä...

Lue lisää

Mittasin sen aurinkopanelin/"pahvin" oikein mittanuhalla koko on noin 25x54 senttiä. Paksuutta siis noin 1,5 cm.

Kysymykseni oli että saanko akun sen vielä itse "herätettyä henkiin",mutta taitaa olla viisainta käyttää asiantuntijalla. Kiitos vastauksista.

hyvä huomio kirjoitti:

Mittasin sen aurinkopanelin/"pahvin" oikein mittanuhalla koko on noin 25x54 senttiä. Paksuutta siis noin 1,5 cm.

Kysymykseni oli että saanko akun sen vielä itse "herätettyä henkiin",mutta taitaa olla viisainta käyttää asiantuntijalla. Kiitos vastauksista.

Lue lisää

Eli kyseessä on 5 watin FLX-5 paneeli. Max powerpoint 16.5 V/ 0.3 A. Kyllä noilla arvoilla pidemmän päälle saa akun kuivaksi. Mutta jos se on ollut lähinnä päiviä kiinni, niin en sitten usko siitä johtuvan. Yleismittarilla kun saisi tarkistettua kennolta tulevan jännitteen ja virran.

Kannattaisi ehkä joku pieni säädin laittaa väliin, jos pitkiä aikoja lataa akkua. Lähinnä parilla komponentilla tehty kytkentä, joka jännitteen noustessa yli 14.5 voltin, alkaa polttaa tehoa lämmöksi. Tarkoitettuhan tuo on kennovalmistajan mukaan suoraan akkuun kytkettäväksi, mutta mitä itsellä pienistä lyijyhyytelöakuista kokemusta, niin melko ronkeleita ovat.

J_K kirjoitti:

Eli kyseessä on 5 watin FLX-5 paneeli. Max powerpoint 16.5 V/ 0.3 A. Kyllä noilla arvoilla pidemmän päälle saa akun kuivaksi. Mutta jos se on ollut lähinnä päiviä kiinni, niin en sitten usko siitä johtuvan. Yleismittarilla kun saisi tarkistettua kennolta tulevan jännitteen ja virran.

Kannattaisi ehkä joku pieni säädin laittaa väliin, jos pitkiä aikoja lataa akkua. Lähinnä parilla komponentilla tehty kytkentä, joka jännitteen noustessa yli 14.5 voltin, alkaa polttaa tehoa lämmöksi. Tarkoitettuhan tuo on kennovalmistajan mukaan suoraan akkuun kytkettäväksi, mutta mitä itsellä pienistä lyijyhyytelöakuista kokemusta, niin melko ronkeleita ovat.

Lue lisää

on siis Uni-Solar Battery Charger:

Max power 5,0W
Current Max Power 0,30A
Voltage Max Power 16,5 V
Short Circuit current0,37A
Open Circuit Voltage 23,8 V

Model Type-5
Max System Voltage 30V
Series Fuse 0,75A

Käsittääkseni johdossa on pieni muuntaja ennen akkuun liitettäviä johtoja. Niistä lähtee liitos tupakansytytin liitäntään.

Akku on FIAMM-GS 12V 7,2 Ah.

Säilytys on ollut erillään huonetiloissa. Kevätauringossa latasin akun parvekkeella aurinkokennon avulla ja se toimi hyvin.

Onkohan kuitenkin niin että nyt kun olen sitä hellesäässä ladannut uudelleen, se on ollut latauksessa liian pitkään ja akku on mennyt pilalle eli "kuivunut"???

-Voiko siihen saada henkeä auton akkulaturilla??
-Ensin kai täytyisi tarkistaa mikä sen varaustila
on?(onko vinkkejä hyvästä varaustilan mittarista).

Kiitos pähkäilyavusta kaikille osallistuneille. Muut melojat ovat pitäneet akkusysteemiä hyvänä turvana kännykän toiminnan varmistamiseksi merellä. Ehkä liitän siihen joskus myös tavallisen pistorasian patterivehkeiden latausta varten ja valot kulkuvälineeseen...niin ei veneet ja laivat ajele päälle:).

paketti kirjoitti:

on siis Uni-Solar Battery Charger:

Max power 5,0W
Current Max Power 0,30A
Voltage Max Power 16,5 V
Short Circuit current0,37A
Open Circuit Voltage 23,8 V

Model Type-5
Max System Voltage 30V
Series Fuse 0,75A

Käsittääkseni johdossa on pieni muuntaja ennen akkuun liitettäviä johtoja. Niistä lähtee liitos tupakansytytin liitäntään.

Akku on FIAMM-GS 12V 7,2 Ah.

Säilytys on ollut erillään huonetiloissa. Kevätauringossa latasin akun parvekkeella aurinkokennon avulla ja se toimi hyvin.

Onkohan kuitenkin niin että nyt kun olen sitä hellesäässä ladannut uudelleen, se on ollut latauksessa liian pitkään ja akku on mennyt pilalle eli "kuivunut"???

-Voiko siihen saada henkeä auton akkulaturilla??
-Ensin kai täytyisi tarkistaa mikä sen varaustila
on?(onko vinkkejä hyvästä varaustilan mittarista).

Kiitos pähkäilyavusta kaikille osallistuneille. Muut melojat ovat pitäneet akkusysteemiä hyvänä turvana kännykän toiminnan varmistamiseksi merellä. Ehkä liitän siihen joskus myös tavallisen pistorasian patterivehkeiden latausta varten ja valot kulkuvälineeseen...niin ei veneet ja laivat ajele päälle:).

Lue lisää

Akun varaustilan näkee likimain 12V:n lampulla.
Tuossa on nyt oikeastaan kolme tarkastettavaa: akku, aurinkopaneli ja näiden välinen kytkentä.
Jos on mittari käytettävissä, niin ovathan nuo mitattavissa. Paneli tuskin on viallinen ja kaukaa haetulta tuntuu että akkukaan olisi täysin kuivunut.
Se johdossa oleva ei ole muuntaja, saattaa olla lataussäädin.
Panelia voi testata kuten akkuakin, kuormaksi pieni 12V:n lamppu.
Panelin voi kytkeä suoraan akkuun, jos lataa, niin vika oli sitten tällä välillä.

jännite kirjoitti:

Akun varaustilan näkee likimain 12V:n lampulla.
Tuossa on nyt oikeastaan kolme tarkastettavaa: akku, aurinkopaneli ja näiden välinen kytkentä.
Jos on mittari käytettävissä, niin ovathan nuo mitattavissa. Paneli tuskin on viallinen ja kaukaa haetulta tuntuu että akkukaan olisi täysin kuivunut.
Se johdossa oleva ei ole muuntaja, saattaa olla lataussäädin.
Panelia voi testata kuten akkuakin, kuormaksi pieni 12V:n lamppu.
Panelin voi kytkeä suoraan akkuun, jos lataa, niin vika oli sitten tällä välillä.

Lue lisää

vastauksista. Koetetaan näillä opeilla eteenpäin.

paketti kirjoitti:

on siis Uni-Solar Battery Charger:

Max power 5,0W
Current Max Power 0,30A
Voltage Max Power 16,5 V
Short Circuit current0,37A
Open Circuit Voltage 23,8 V

Model Type-5
Max System Voltage 30V
Series Fuse 0,75A

Käsittääkseni johdossa on pieni muuntaja ennen akkuun liitettäviä johtoja. Niistä lähtee liitos tupakansytytin liitäntään.

Akku on FIAMM-GS 12V 7,2 Ah.

Säilytys on ollut erillään huonetiloissa. Kevätauringossa latasin akun parvekkeella aurinkokennon avulla ja se toimi hyvin.

Onkohan kuitenkin niin että nyt kun olen sitä hellesäässä ladannut uudelleen, se on ollut latauksessa liian pitkään ja akku on mennyt pilalle eli "kuivunut"???

-Voiko siihen saada henkeä auton akkulaturilla??
-Ensin kai täytyisi tarkistaa mikä sen varaustila
on?(onko vinkkejä hyvästä varaustilan mittarista).

Kiitos pähkäilyavusta kaikille osallistuneille. Muut melojat ovat pitäneet akkusysteemiä hyvänä turvana kännykän toiminnan varmistamiseksi merellä. Ehkä liitän siihen joskus myös tavallisen pistorasian patterivehkeiden latausta varten ja valot kulkuvälineeseen...niin ei veneet ja laivat ajele päälle:).

Lue lisää

Auton akkulaturilla et saa akkusi henkeä, sillä saat sen hengiltä!;D

paketti kirjoitti:

on siis Uni-Solar Battery Charger:

Max power 5,0W
Current Max Power 0,30A
Voltage Max Power 16,5 V
Short Circuit current0,37A
Open Circuit Voltage 23,8 V

Model Type-5
Max System Voltage 30V
Series Fuse 0,75A

Käsittääkseni johdossa on pieni muuntaja ennen akkuun liitettäviä johtoja. Niistä lähtee liitos tupakansytytin liitäntään.

Akku on FIAMM-GS 12V 7,2 Ah.

Säilytys on ollut erillään huonetiloissa. Kevätauringossa latasin akun parvekkeella aurinkokennon avulla ja se toimi hyvin.

Onkohan kuitenkin niin että nyt kun olen sitä hellesäässä ladannut uudelleen, se on ollut latauksessa liian pitkään ja akku on mennyt pilalle eli "kuivunut"???

-Voiko siihen saada henkeä auton akkulaturilla??
-Ensin kai täytyisi tarkistaa mikä sen varaustila
on?(onko vinkkejä hyvästä varaustilan mittarista).

Kiitos pähkäilyavusta kaikille osallistuneille. Muut melojat ovat pitäneet akkusysteemiä hyvänä turvana kännykän toiminnan varmistamiseksi merellä. Ehkä liitän siihen joskus myös tavallisen pistorasian patterivehkeiden latausta varten ja valot kulkuvälineeseen...niin ei veneet ja laivat ajele päälle:).

Lue lisää

Mitä katselin Unisolarin sivuilta, uskoisin, että se on pelkkä haaroitusjohto, ei mittään muuntajia (muuntajat vaihtosähköille, elektroniikkaa DC:lle). Mutta, koita saada jostain yleismittaria lainaksi. Mittaa latausjännite, kun arska paistaa, akun navoista, mitä kenno syöttää. Piuhat irti, mittari Amppeeri modeen ja mitata, tuleeko virtaa akulle.

Mutta, kaikesta huolimatta, pelkään akkusi kiehuneen. Periaatteessa parissa päivässä latautu tyhjä akku täyteen. Sen jälkeen ylijännite, joka pahinta lyijyhyytelöakuille, keittää sen kuivaksi. Kokemusten mukaan erittäin helposti :)

Kiitos kirjoitti:

vastauksista. Koetetaan näillä opeilla eteenpäin.

Ihan toimivan yleismittarin saa 10 eurolla Biltemasta. Voi olla pitemmän päälle ihan hyvä ostos.

paketti kirjoitti:

on siis Uni-Solar Battery Charger:

Max power 5,0W
Current Max Power 0,30A
Voltage Max Power 16,5 V
Short Circuit current0,37A
Open Circuit Voltage 23,8 V

Model Type-5
Max System Voltage 30V
Series Fuse 0,75A

Käsittääkseni johdossa on pieni muuntaja ennen akkuun liitettäviä johtoja. Niistä lähtee liitos tupakansytytin liitäntään.

Akku on FIAMM-GS 12V 7,2 Ah.

Säilytys on ollut erillään huonetiloissa. Kevätauringossa latasin akun parvekkeella aurinkokennon avulla ja se toimi hyvin.

Onkohan kuitenkin niin että nyt kun olen sitä hellesäässä ladannut uudelleen, se on ollut latauksessa liian pitkään ja akku on mennyt pilalle eli "kuivunut"???

-Voiko siihen saada henkeä auton akkulaturilla??
-Ensin kai täytyisi tarkistaa mikä sen varaustila
on?(onko vinkkejä hyvästä varaustilan mittarista).

Kiitos pähkäilyavusta kaikille osallistuneille. Muut melojat ovat pitäneet akkusysteemiä hyvänä turvana kännykän toiminnan varmistamiseksi merellä. Ehkä liitän siihen joskus myös tavallisen pistorasian patterivehkeiden latausta varten ja valot kulkuvälineeseen...niin ei veneet ja laivat ajele päälle:).

Lue lisää

ohjetta miten saisin tiedon akun latausajasta/ akun täyttymisestä etten enää yliltaa akkua ja löysin toiselta keskustelupalstalta seuraavan viestin jossa puhuttiin samanlaisesta järjestelmästä - voisiko joku vielä ystävällisesti suomentaa tämän?

"Akun rinnalle voisi laittaa vaikka parilla vastuksella ja trankulla (1 kpl tehotrankku profiililla) ja zenerillä tai jännitereferensillä tehdyn palikan, joka jännitteen noustessa liika korkeaksi (suljetulla n 14V) polttaisi virran lämmöksi. Pelkkä zener turhan epätarkka ja lämpötilariippuvainen, 6.2 voltin zenerit stabiilempia".

-Trankku??
-Tehotrankku?
-Zener?
-Jännitereferenssi?

PS.Kiitos aiemmista vastauksista ja pohdinnoista, niistä on ollut kovasti apua.

netistä kirjoitti:

ohjetta miten saisin tiedon akun latausajasta/ akun täyttymisestä etten enää yliltaa akkua ja löysin toiselta keskustelupalstalta seuraavan viestin jossa puhuttiin samanlaisesta järjestelmästä - voisiko joku vielä ystävällisesti suomentaa tämän?

"Akun rinnalle voisi laittaa vaikka parilla vastuksella ja trankulla (1 kpl tehotrankku profiililla) ja zenerillä tai jännitereferensillä tehdyn palikan, joka jännitteen noustessa liika korkeaksi (suljetulla n 14V) polttaisi virran lämmöksi. Pelkkä zener turhan epätarkka ja lämpötilariippuvainen, 6.2 voltin zenerit stabiilempia".

-Trankku??
-Tehotrankku?
-Zener?
-Jännitereferenssi?

PS.Kiitos aiemmista vastauksista ja pohdinnoista, niistä on ollut kovasti apua.

Lue lisää

Turhaa ajaa tehoa harakoille jollei halua lämmittää jotain tilaa samalla.Samaa säädintä eri versiona voi käyttää järkevämmin ja rajoittaa jännite maksimi n.14 volttiin.Täysin kivikautinen vihje.
1 kpl tehotrankku profiililla=suuritehoinen transistori,jäähdytys pinnalla.
Trankku=transistori
Zener=Puolijohde joka alkaa johtaan sähköä määrätyn jännite tason jälkeen.
Jännitereferenssi=säätöalue piirille.
Zenerit muutenkin jo vanhentuneita jännite säätöihin.
Nykyaikaisella jännite regulaattorilla voidaan säätää aurinkokennolta tuleva jännite akulle sopivaksi n.14v jännitteeksi mikä ei keitä akkua.Regulaattori tarvitsee vain olla tarpeeksi iso tehoinen,tai ohjata tehotransistoria.Ei kaikkein tehokkain yhdistelmä mutta parempi kuin harakoille lämmittäminen.Juttua aiheesta löytyy aiemmilta sivuilta kun viitsii selata.Regulaattorissa ei ole oleellista mistä jännite tulee kunhan sitä on riittävästi,kuitenkin alle regulaattorin maksimi jännitteen.Pari vastusta ja kondensaattori lisäksi tarpeen."Bebekin" sivuilla ollut ainakin periaatekuva kytkennästä.

nykyaikaan kirjoitti:

Turhaa ajaa tehoa harakoille jollei halua lämmittää jotain tilaa samalla.Samaa säädintä eri versiona voi käyttää järkevämmin ja rajoittaa jännite maksimi n.14 volttiin.Täysin kivikautinen vihje.
1 kpl tehotrankku profiililla=suuritehoinen transistori,jäähdytys pinnalla.
Trankku=transistori
Zener=Puolijohde joka alkaa johtaan sähköä määrätyn jännite tason jälkeen.
Jännitereferenssi=säätöalue piirille.
Zenerit muutenkin jo vanhentuneita jännite säätöihin.
Nykyaikaisella jännite regulaattorilla voidaan säätää aurinkokennolta tuleva jännite akulle sopivaksi n.14v jännitteeksi mikä ei keitä akkua.Regulaattori tarvitsee vain olla tarpeeksi iso tehoinen,tai ohjata tehotransistoria.Ei kaikkein tehokkain yhdistelmä mutta parempi kuin harakoille lämmittäminen.Juttua aiheesta löytyy aiemmilta sivuilta kun viitsii selata.Regulaattorissa ei ole oleellista mistä jännite tulee kunhan sitä on riittävästi,kuitenkin alle regulaattorin maksimi jännitteen.Pari vastusta ja kondensaattori lisäksi tarpeen."Bebekin" sivuilla ollut ainakin periaatekuva kytkennästä.

Lue lisää

et ottanut kuitenkaan tuossa huomioon, että regulaattorilla on _AINA_ tietty ylimenojännite. Tuossa systeemissä se parinkin voltin ylimenohäviö vähentää paneelilta tulevaa virtaa merkittävästi. Eli [paneeli] -> [regu (häviö ~2V)] -> [diodi (schottky:lla ~0,4v)] -> [akku]. Tällöin häviö n.2,4V! Jos taas tehdään tuo yli 14,4 voltissa kuormittamaan alkava kytkentä, niin kokonaisjännitehäviö on ainoastaan tuo diodin n. 0,4V.

___ kirjoitti:

et ottanut kuitenkaan tuossa huomioon, että regulaattorilla on _AINA_ tietty ylimenojännite. Tuossa systeemissä se parinkin voltin ylimenohäviö vähentää paneelilta tulevaa virtaa merkittävästi. Eli [paneeli] -> [regu (häviö ~2V)] -> [diodi (schottky:lla ~0,4v)] -> [akku]. Tällöin häviö n.2,4V! Jos taas tehdään tuo yli 14,4 voltissa kuormittamaan alkava kytkentä, niin kokonaisjännitehäviö on ainoastaan tuo diodin n. 0,4V.

Lue lisää

"Ei kaikkein tehokkain yhdistelmä mutta parempi kuin harakoille lämmittäminen".Jos tehot kerran hukkuu regulaattoriin niin seuraavaan ei huku.Syötetään virta releen kärkien kautta aurinkokennolta akulle ja ohjataan jännitteen säädöllä rele avautuun tai sulkeutuun n.14v.Ja kun jännite putoaa esim.13V rele kytkeytyy päälle/pois taas latausta jatkaen.Vastaava toiminta on automaattisissa akkulatureissa, vanhemmissa releellä hoidettuna. SIIS miksi lämmittää harakoita edelleenkään.

nykyaikaan kirjoitti:

Turhaa ajaa tehoa harakoille jollei halua lämmittää jotain tilaa samalla.Samaa säädintä eri versiona voi käyttää järkevämmin ja rajoittaa jännite maksimi n.14 volttiin.Täysin kivikautinen vihje.
1 kpl tehotrankku profiililla=suuritehoinen transistori,jäähdytys pinnalla.
Trankku=transistori
Zener=Puolijohde joka alkaa johtaan sähköä määrätyn jännite tason jälkeen.
Jännitereferenssi=säätöalue piirille.
Zenerit muutenkin jo vanhentuneita jännite säätöihin.
Nykyaikaisella jännite regulaattorilla voidaan säätää aurinkokennolta tuleva jännite akulle sopivaksi n.14v jännitteeksi mikä ei keitä akkua.Regulaattori tarvitsee vain olla tarpeeksi iso tehoinen,tai ohjata tehotransistoria.Ei kaikkein tehokkain yhdistelmä mutta parempi kuin harakoille lämmittäminen.Juttua aiheesta löytyy aiemmilta sivuilta kun viitsii selata.Regulaattorissa ei ole oleellista mistä jännite tulee kunhan sitä on riittävästi,kuitenkin alle regulaattorin maksimi jännitteen.Pari vastusta ja kondensaattori lisäksi tarpeen."Bebekin" sivuilla ollut ainakin periaatekuva kytkennästä.

Lue lisää

Kyllähän se sarjareguloinilla onnistuu, muttei millään LM317:lla, siinä on turhan suuri Vin-Vout, eli jännitehäviö regun yli, luokkaa 2-2.5 volttia, lisäksi virrankesto äärirajoilla. Paremmilla lowdrop reguilla tai LDkontrollereilla päästään muutamien kymmenien millivolttien jännitehäviöihin matalilla tulojännitteillä. Tietenkin vähiten häviöitä, jos toteutetaan hakkuriregulla.

Luulin kyseessä olevan pienemmän kennon, jolloin muutamien wattien ollessa kyseessä shunttiregulointi olisi ollut melko simppeli tapa toteuttaa, kun tehohäviöt eivät olisi isoja olleet, mutta oliki 20 wattinen tapaus, silloin olisi jo lämmöksi mennyt melkoisesti.