Mihin hallitus hukkasi sopeutusrahat ?

Tarkemmin ajateltuna mihin hallitus meitä "sopeuttaa"?

Eriarvoisuuden kasvuun? Isoihin tuloeroihin?
Sosiaaliturvan leikkausten hyväksymiseen ja puolustusmenojen isoon kaavuun?
Miten kauan meitä vielä sopeutetaan työehtojen heikennyksiin?
Sopeutetaanko meitä suurtyöttömyyteen? Konkursseihin ja velkajarruun, joka ei koske tulevan Länsiradan rakentamista eikä yritysveron ja marginaaliveron vähentämistä.

Meidät on jo sopeutettu siihen, että useiden sairaaloiden päivystyksiä on lopetettu ja nyt keskussairaaloihin on pitkät jonot ja pitkät matkat. Palvelutaloissa on vanhuksia kuollut hoidon puutteeseen, digilaitteet eivät ole antaneet hälytystä tai hälytyksiä ei ole huomioitu. Hoitapulasta huolimatta hoitajia irtusanotaan.

Kysymys kuuluu miten pitkään ja mihin kaikkeen olemme valmiit sopeutumaan?

Tuo mitä edellä kerrotaan pitää paikkansa lisäksi olemme velkaantuneet niin ettei ole puskuria ottaa tosi tilanteessa velkaa esimerkiksi elvytykseen. Investoida niin että se vaikuttaisi työllisyyteen, esimerkiksi yli kolmevuotta jumissa ollutta rakentamista jonka työllistämisvaikutus on suuri. Minkään maan talous ei kestä jos talouskasvu on nolla kasvua, tämä hallitus aiheuttaa seuraavalle hallitukselle valtavan haasteen, ei niin ettei tästä nousta. Nousukausi tulee onko resurssit silloin kunnossa yrityksillä, onko sopivaa työvoimaa käytössä.

Valtasuhde on vääristynyt. Valta ja varallisuus keskittyy yhä pienemmälle ryhmälle, joka määrää suuren enemmistön asemasta ja elinmahdollisuuksista.
Vallan keskittyminen eliitille mahdollistaa demokratian näkökulmasta
mielivaltaiset päätökset.

Liika leikkaus sopeuttaminen lamauttanut talouden työllisyyden, riittävä oikein kohdennettu verotuksen kiristys joka korjaa valtion taloutta, niin ettei tuo haittaa yrityksille. Rikkaitten myös osallistuttava talkoisiin eikä aina vaan palkittava.

Hallitus antoi isotulosille mahdollisuuden "osallistua sopeutuksiin"
antamalla heille "vappumiljardin" eli ison veroalen.
Se oli malli-irvikuva hallituksen ajattelusta.

Veroalen piti tuoda talouteen "dynaamisia vaikutuksia".

sosdemien ja kepujen porhot ulostetaan sote-järjestelmästä pikavauhtia

Sosiaalihuollon säästöjä saadaan kasaan vähentämällä puoluepoliittisten työntekijöiden tarvetta, kun byrokratiaa kevennetää

Esiin on nostettu jälleen myös poliittisten sote-järjestöjen avustukset. Niistä on tällä hallituskaudella leikattu vasta 140 miljoonaa euroa. Sotesta etsitään myös vielä kymmenen miljoonan euron säästöjä hallinnollisesta puoluetyöstä.

Soten ulkopuolelta byrokratiaa karsitaan valtionhallinnossa muutenkin. Hallitus päätti syksyllä 2025, että valtionhallinnon toimintamenoista säästetään 25 miljoonaa euroa. Kohdentumisesta on tarkoitus päättää nyt mutta se suuntautuu johtaviin
poliittisiin palkannauttijoihin

Sosdemien ja Kepun valta Sotessa keskittyy yhä pienemmälle ryhmälle, joka määrää suuren enemmistön asemasta ja elinmahdollisuuksista.
Vallan keskittyminen puoluepoliittiselle eliitille mahdollistaa demokratian näkökulmasta
mielivaltaiset päätökset

Sen sijaan vauraus on lisääntynyt Suomessa vauhdilla viime vuosina
ja tullut siten demokraattisemmaksi

Vauraus demokratisoituu vauhdilla. Suomalaisten säästöt kasvoivat viime vuonna voimakkaasti. Rahaa kertyi runsaasti niin pankkitileille, osakkeisiin kuin rahastoihin.

Pörssikurssien nousun ohella rahoitusvarojen kasvua selittää suomalaisten varovaisuus ia sijoitusten entistä järkevämpi valinta

Omaisuuden laajan väestänosan kasvua siivitti kotimaisten osakemarkkinoiden vahva vuosi.

Suomalaisten kotitalouksien sijoitukset listattuihin osakkeisiin kasvoivat euroissa mitattuna lähes 13 miljardia euroa.

Osakeomistusten kasvu noudattelee pitkälti pörssin kehitystä. Helsingin pörssi nousi vuoden aikaan noin 30 prosenttia. Kyse ei ole siitä, että suomalaiset olisivat yhtäkkisesti innostuneet osakesäästämisestä, vaikka kansankapitalismi onkin Suomessa tasaisen varmassti kehittynyt