Hei,
olen 29-vuotias naimisissa oleva nainen. Olemme seurustelleet mieheni kanssa 10 vuotta. Kauhea vauvakuume on vallannut minut jo usean vuoden ajan, noin 5 vuotta. Mieheni ei halua vielä lapsia. Raivostuttavaa... On kamala katsella kaupungilla naisia, jotka kulkevat maha pystyssä. Mäkin haluaisin, mutta minkäs teet. Tämä on kamalaa, kun vauvakuume vaivaa, ja mitä enemmän ikää tulee, niin sen kovemmaksi se muutttuu.
Miten muut olette toimineet tässä tilanteessa ja kuinka olette saaneet miehenne pehmenemään perhelle? Rakastan yli kaiken miestäni, mutta tosiasia on että olisi biologisesti jo perheen aika, en ole mies, joka voi vielä 70 pappana laittaa perheen alulle. Kirjoitelkaa ajatuksianne.
olen 29-vuotias naimisissa oleva nainen. Olemme seurustelleet mieheni kanssa 10 vuotta. Kauhea vauvakuume on vallannut minut jo usean vuoden ajan, noin 5 vuotta. Mieheni ei halua vielä lapsia. Raivostuttavaa... On kamala katsella kaupungilla naisia, jotka kulkevat maha pystyssä. Mäkin haluaisin, mutta minkäs teet. Tämä on kamalaa, kun vauvakuume vaivaa, ja mitä enemmän ikää tulee, niin sen kovemmaksi se muutttuu.
Miten muut olette toimineet tässä tilanteessa ja kuinka olette saaneet miehenne pehmenemään perhelle? Rakastan yli kaiken miestäni, mutta tosiasia on että olisi biologisesti jo perheen aika, en ole mies, joka voi vielä 70 pappana laittaa perheen alulle. Kirjoitelkaa ajatuksianne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otan osaa. Minun mieheni oli aluksi melko samanlainen. Johtui varmaan siitä kun suhteemme oli niin tuore ja hänellä oli jo pieni lapsi edellisestä suhteesta. Onneksi kuitenkin hänkin on nykyään samaa mieltä kuin minäkin,että perhe on paras. Olemme yrittäneet nyt omaa pienokaista n. puolisen vuotta. Kyllä miehesi siitä pehmenee jos on pehmetäkseen. Haluaako miehesi silti joskus lapsia? Vai ei ikinä? Ikääkin sinulla rupeaa oleen jo sen verran että nyt viimmeistään pitäisi ruveta jo hommiin. Kaikkea hyvää teille :)
Moi,
kyllä hän joskus haluaa. Mutta ei vielä. Ollaan puhuttu, että jos jättäisimme ehkäisyn ensi vuonna pois ja annettaisiin lapsen tulla jos on tullakseen. Ei lämmennyt ajatukselle. Mutta eiköhän se pikkuhiljaa...