Maailman uskontojen jakauma
Kristityt
noin 2,3 miljardia ihmistä
noin 28,8 % maailman väestöstä �
Pew Research Center
Suurin ryhmä maailmassa
Islaminuskoiset (muslimit)
noin 2,0 miljardia
noin 25,6 %
Pew Research Center
Nopeimmin kasvava uskonto
Hindut
noin 1,2 miljardia
noin 14,9 % �
Pew Research Center
Buddhalaiset
noin 324 miljoonaa
noin 4,1 %
Pew Research Center
Uskonnottomat ja ateistit Uskonnottomat (“nones”)
noin 1,9 miljardia
noin 24,2 % maailman väestöstä
Pew Research Center
Tämä on kolmanneksi suurin ryhmä maailmassa
Mutta tämä on tärkeä ymmärtää:
“Uskonnottomat” ei tarkoita samaa kuin ateistit
Ateistit (tarkka kohta)
tarkkaa maailmanlukua on vaikeampi antaa
arvio: noin 7–10 % maailman väestöstä ...Eli:
kaikki ateistit ovat uskonnottomia
mutta kaikki uskonnottomat eivät ole ateisteja
Monet uskonnottomat:
uskovat jonkinlaiseen “voimaan”
ovat agnostikkoja
tai eivät vain kuulu mihinkään uskontoon
Kristityt
~29 %
Muslimit
~26 %
Hindut
~15 %
Buddhalaiset
~4 %
Uskonnottomat
~24 %
Ateistit (osa tästä)
~7–10 %
Noin 75–76 % ihmisistä maailmassa kuuluu johonkin uskontoon
Noin 24 % ei kuulu mihinkään uskontoon
Jos joku väittää, että:
“uskovaiset ovat harhassa”
niin silloin hän käytännössä sanoo, että:
noin kolme neljäsosaa koko ihmiskunnasta olisi “harhassa”
Se ei ole kovin realistinen eikä tieteellinen väite – vaan enemmän maailmankatsomuksellinen mielipide.
Kristityt
noin 2,3 miljardia ihmistä
noin 28,8 % maailman väestöstä �
Pew Research Center
Suurin ryhmä maailmassa
Islaminuskoiset (muslimit)
noin 2,0 miljardia
noin 25,6 %
Pew Research Center
Nopeimmin kasvava uskonto
Hindut
noin 1,2 miljardia
noin 14,9 % �
Pew Research Center
Buddhalaiset
noin 324 miljoonaa
noin 4,1 %
Pew Research Center
Uskonnottomat ja ateistit Uskonnottomat (“nones”)
noin 1,9 miljardia
noin 24,2 % maailman väestöstä
Pew Research Center
Tämä on kolmanneksi suurin ryhmä maailmassa
Mutta tämä on tärkeä ymmärtää:
“Uskonnottomat” ei tarkoita samaa kuin ateistit
Ateistit (tarkka kohta)
tarkkaa maailmanlukua on vaikeampi antaa
arvio: noin 7–10 % maailman väestöstä ...Eli:
kaikki ateistit ovat uskonnottomia
mutta kaikki uskonnottomat eivät ole ateisteja
Monet uskonnottomat:
uskovat jonkinlaiseen “voimaan”
ovat agnostikkoja
tai eivät vain kuulu mihinkään uskontoon
Kristityt
~29 %
Muslimit
~26 %
Hindut
~15 %
Buddhalaiset
~4 %
Uskonnottomat
~24 %
Ateistit (osa tästä)
~7–10 %
Noin 75–76 % ihmisistä maailmassa kuuluu johonkin uskontoon
Noin 24 % ei kuulu mihinkään uskontoon
Jos joku väittää, että:
“uskovaiset ovat harhassa”
niin silloin hän käytännössä sanoo, että:
noin kolme neljäsosaa koko ihmiskunnasta olisi “harhassa”
Se ei ole kovin realistinen eikä tieteellinen väite – vaan enemmän maailmankatsomuksellinen mielipide.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Miksi ihminen ylipäätään uskoo johonkin?
Tätä on tutkittu monessa suunnassa:
psykologia, neurotiede, sosiologia ja filosofia.
Totuus on, että yksi selitys ei riitä. Tässä ovat neljä keskeistä tasoa:
1. Biologinen taso (aivot “etsivät merkitystä”)
Ihmisen aivot on rakennettu niin, että ne:
etsivät tarkoitusta
tunnistavat tarkoituksellisuutta (“joku teki tämän”)
hakevat selityksiä
Tätä kutsutaan joskus “agentin havaitsemiseksi”
(esim. ääni metsässä → joku on siellä)
Tämä mekanismi auttoi selviytymään:
parempi olettaa, että “joku on tuolla” kuin olla huomaamatta vaaraa
Sivuvaikutus:
ihminen alkaa helposti nähdä tarkoitusta ja suunnitelmaa myös maailmassa
2. Psykologinen taso (tarve turvaan ja merkitykseen)
Ihminen tarvitsee:
toivoa
turvaa
merkitystä elämälle
Uskonto vastaa näihin:
kärsimykselle löytyy selitys
kuolemalle löytyy jatkumo
elämä saa tarkoituksen
Siksi usko ei ole vain “ajatus”
vaan kokemus ja turva
3. Sosiaalinen taso (yhteisö)
Uskonto tarjoaa:
yhteisön
moraalisäännöt
yhteenkuuluvuuden
Historiallisesti:
uskonnot ovat pitäneet yhteiskuntia koossa
luoneet luottamusta ihmisten välille.
Ihminen ei ole yksineläjä – usko sitoo ihmisiä yhteen
4. Filosofinen taso (totuuden etsiminen)
Tämä on ehkä syvin:
Ihminen kysyy:
miksi on olemassa jotain eikä ei mitään?
mikä on hyvä ja paha?
mikä on totuus?
Tiede ei pysty vastaamaan näihin lopullisesti.
Tässä kohtaa ihminen tekee valinnan:
usko Jumalaan
tai usko siihen, ettei Jumalaa ole
Kristinuskossa asia käännetään toisin päin:
ihminen ei vain “etsi Jumalaa”
vaan Jumala etsii ihmistä
Keskiössä on Jeesus Kristus:
ei pelkkä ajatus
vaan henkilö, johon voi luottaa
Ja siksi monille usko on:
suhde
ei teoria
Kaksi eri tapaa selittää usko
Tieteellinen selitys:
usko syntyy aivoista, kulttuurista ja tarpeista
Uskonnollinen selitys:
usko syntyy, koska Jumala on todellinen
Näitä kahta ei voi täysin todistaa vääräksi tai oikeaksi
Rehellinen johtopäätös
Ihminen on “rakennettu uskomaan” johonkin
Kysymys ei ole: uskotko vai et
vaan: mihin uskot
Sinulle tärkeä oivallus
Kun joku sanoo:
“usko on harhaa”
hän tekee itsekin oletuksen:
että todellisuus on pelkkää materiaa
sekin on uskomus, ei todistettu fakta
Usko syntyy biologisista, psykologisista ja sosiaalisista syistä
Mutta se voi olla myös vastaus todelliseen Jumalaan
Sitä ei voi yksinkertaistaa “harhaluuloksi”
Ateistit puhuvat deluusiosta
Kaikesta huolimatta.
Se on väärä diagnoosi
"Usko on deluusio kuten Jumala "
Ateisteista kuitenkin ylistetään
Maailman tietohermona
Totuus on se
Heitä kuuluu joukkoon.
Samassa suhteessa tiedemaailmassa
"1. Biologinen taso (aivot “etsivät merkitystä”)
Ihmisen aivot on rakennettu niin, että ne:
etsivät tarkoitusta
tunnistavat tarkoituksellisuutta (“joku teki tämän”)
hakevat selityksiä"
Mitä on tarkoituksen etsiminen?
Sitä, että yrittää selvittää, mitä järkeä jossakin asiassa on, eli miten todellisuus toimii.
Mitä tarkoittaa tarkoituksellisuuden tunnistaminen?
Esim. sitä, että ymmärtää, miten evoluutio toimii. Ei ole mitään tarvetta olettaa, että "joku teki jotain". Asioita tapahtuu paljon ilman mitään "tarkoitusta". (Ne, jotka eivät tätä ymmärrä, juuri lankeavat salaliittoteorioihin.)
Mitä tarkoittaa tämä selitysten hakeminen?
Luonnontiede on antanut selityksen, miten sade syntyy. Ei tarvita mitään jumalia sateen syntymiseen.
"Tätä kutsutaan joskus “agentin havaitsemiseksi”
(esim. ääni metsässä → joku on siellä)"
Ääni metsässä. Siellä kaatui puu rymisten. Lahonnut puu kaatui tuulen puuskassa. Eipä ollut tietoista "agenttia". (Vai onko laho ehkä jokin jumaluus?)
""2. Psykologinen taso (tarve turvaan ja merkitykseen)
Ihminen tarvitsee:
toivoa
turvaa
merkitystä elämälle
Uskonto vastaa näihin:
kärsimykselle löytyy selitys
kuolemalle löytyy jatkumo
elämä saa tarkoituksen
Siksi usko ei ole vain “ajatus” vaan kokemus ja turva""
Ja kaikki tämä, vaikka se on vain kuvitelmaa ja toiveajattelua???
""kärsimykselle löytyy selitys""
Ihmisellä on syöpä ja hän kuolee kivuissaan. Ilmeisesti se oli Jumalan tahto ja rangaistus...
Usko on sidonnainen syntymäpaikkaan:
Jos olisin syntynyt Teheranissa.
Olisin Muslimi.
Jos Grönlannissa syntynyt.
Olisin hyvin paljon luonnon jumalan
puolesta. Ilman ihmis profeettoja
Voisin jopa hylkiä heitä.
"Mutta tämä on tärkeä ymmärtää:
“Uskonnottomat” ei tarkoita samaa kuin ateistit"
Mitä ymmärrät uskonnottomilla?
Minulle uskonnoton tarkoittaa henkilöä, joka ei "harrasta" uskontoa eli ei esim. usko johonkin jumalaan.
Buddhalaiset eivät usko jumalaan "länsimaisessa mielessä", mutta he ajattelevat "harrastavansa" uskontoa vaikka buddhalaisuus on enemmänkin maailmankatsomus tai elämänkatsomus. Hekin kyllä uskovat "johonkin", mutta se ei ole jumala. Jotkin buddhalaiset uskovat, että jumalia on, mutta ne eivät ole mitään maailmanluojajumalia.
"noin kolme neljäsosaa koko ihmiskunnasta olisi “harhassa”
Se ei ole kovin realistinen eikä tieteellinen väite – vaan enemmän maailmankatsomuksellinen mielipide."
Höpsistä. Se ei ole mielipide vaan biologinen fakta. Tutkimusten mukaan 100% nykyisin elävistä metsästäjäkeräilijöistä on animisteja. He siis uskovat, että esimerkiksi pulppuavassa lähteessä asuu henkiolento kuten esimerkiksi näkki. Vesi ei tietystikään pulppua itsestään, vaan se kertoo siitä, että pinnan alla on elävä olento.
Samalla vammaisella logiikalla voidaan sanoa, että "100% maailman kissoista on harhan vallassa kun juoksevat laserpointterin täplän perässä. Se ei ole kovin realistista vaan lasertäplä on oikeasti hiiri."
Tuon mukaan 71 % ei usko kristinuskon Jumalaan. Todellisuudessa luku on suurempi, sillä monet kirkkojen jäsenet eivät usko. Vauvat esimerkiksi ovat ateisteja.
Uskonnoton” tarkoittaa yleensä sitä, että ihminen ei kuulu mihinkään järjestäytyneeseen uskontoon (kuten kirkkoon, moskeijaan tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön), eikä välttämättä sitoudu niiden oppeihin tai rituaaleihin.
Mutta se ei automaattisesti tarkoita, että ihminen ei uskoisi Jumalaan.
Uskonnoton = ei kuulu uskontoon / ei noudata uskonnollisia järjestelmiä
Ateisti = ei usko Jumalaan
Agnostikko = ei tiedä, voiko Jumalan olemassaolosta olla varma
On mahdollista, että ihminen:
ei kuulu mihinkään uskontoon
ei hyväksy mitään uskonnollisia dogmeja
mutta silti uskoo Jumalaan tai johonkin korkeampaan voimaan.
Tämä on tuttua alueilla sademetsät ... eristäytyneet osat ihmiskuntaa
Tällaista ajattelua kutsutaan joskus:
henkilökohtaiseksi uskoksi
tai “henkisyys ilman uskontoa”...
Monet ihmiset kokevat, että heidän suhteensa Jumalaan on suora ja henkilökohtainen, ilman instituutiota välissä.
ihminen voi olla uskonnoton ja silti uskoa Jumalaan. Tämä on totta
Eipä ole totta.
Jumaliin uskominen on uskontoa. Uskonto tarkoittaa uskonnonharjoittamista (uskomista).
Uskonto ei tarkoita, että pitäisi välttämättä kuulua johonkin tiettyyn järjestäytyneeseen "uskontoon" tai instituutioon.
Samalla tavalla sana "kieli" tarkoittaa ihmisten käyttämää kommunikaatiojärjestelmää, eihän sen tarvitse olla jonkin valtion tietty "virallinen" kieli.
Paavi piti hyvän puheen rauhan puolesta. Se on Harvinaista. Mutta todellisen kriisin tunnetta. Siksi Hyvä esilletulo.
"Maailman uskontojen jakauma
Kristityt
noin 2,3 miljardia ihmistä"
Ja mitenkäs monta eri lahkoa kristinuskossa olikaan (ja miten paljon niiden välillä on käyty sotia)?
Kristittyjen välillä on ihmeellistä vihamielisyyttä edelleen.
Se on outoa..
Pyhä asia voi olla Jeesus
Vakio
Kuin sävel A tai C
Silti kiistellään kuka on oikeassa.
Uskonnottoman ja ateistin ero on suunnilleen sama kuin henkilön joka ei keräile postimerkkejä ja ihmisen joka on päättänyt olla keräilemättä postimerkkejä.
Ovatko kaikki uskonnot sitten saman arvoisia? Eivät ainakaan kristityt tykkää muslimeista eivätkä muslimit kristityistä? Sietävätkö uskonnot toisiaan?
"Jos joku väittää, että:
“uskovaiset ovat harhassa”"
Ei joku vaan uskovainen väittää, että toisin uskovat ovat harhassa. Suurin osa harhaisuusväitteistä esittää toiset uskovaiset, eivät ateistit.
Kristyt ovat siis selvänä vähemmistönä maailman ihmisistä.
Suvaitsen kaikkia uskontoja. Hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat jotenkin ? Lähellä kristinuskoa. tiktokissa on mukava rippipappi.
" kiviä kengässä "ja hyvä kyssööri::
suvaitsevatko uskonnot toisia uskontoja?
Useimmat maailman uskonnot sisältävät sekä suvaitsevaisia että vähemmän suvaitsevia tulkintoja.
Sama uskonto voi olla:
hyvin avoin ja kunnioittava
tai hyvin yksinomainen (“vain meidän tie on oikea”)
Kristinusko ja muut uskonnot
kristinusko on monimuotoinen.
Siellä on kaksi päälinjaa:
Avoin ja suvaitseva tulkinta
korostaa rakkautta ja lähimmäisen kunnioitusta
hyväksyy, että myös muissa uskonnoissa voi olla totuuden etsintää
painottaa vuoropuhelua
Eksklusiivinen tulkinta
ajatus, että pelastus tulee vain Kristuksen kautta
siksi muut uskonnot nähdään “eri polkuina”, mutta ei samanarvoisina
Kristityt usein:
kunnioittavat muita ihmisiä
mutta voivat olla eri mieltä opillisesta totuudesta
Islam ja suhtautuminen muihin uskontoihin
islam suhtautuu muihin uskontoihin vaihtelevasti:
juutalaisuus ja kristinusko tunnustetaan usein “kirjojen uskonnoiksi”
niitä kunnioitetaan, mutta islam nähdään täydentävänä tai lopullisena ilmoituksena
Myös islamissa on:
hyvin suvaitsevia tulkintoja
ja tiukempia tulkintoja
Hinduismi ja buddhalaisuus
hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat usein luonteeltaan erilaisia kuin “yksi oikea uskonto” -malli.
Hindulaisuus:
voi sisältää monia jumalakäsityksiä
usein ajatus, että totuus voi ilmetä monin tavoin
Buddhalaisuus:
ei aina keskity Jumalaan lainkaan
enemmän mielen, kärsimyksen ja valaistumisen harjoittamista
Siksi nämä ovat usein:
luonnostaan suvaitsevaisempia rinnakkaisille uskomuksille
Onko “kaikkien uskontojen hyväksyminen” yleistä?
Sinun ajatuksesi:
“hyväksyn kaikki uskonnot, jotka pohjautuvat Jumalan uskoon”
Tämä on melko yleinen nykyään, erityisesti:
monikulttuurisissa maissa
ja yksilöllisessä hengellisyydessä
Tätä kutsutaan joskus:
uskonnolliseksi pluralismiksi (monien totuuksien hyväksyminen)
Mutta:
kaikki eivät ajattele näin
osa uskovista kokee, että totuus on vain yhdessä uskossa
Tärkeä yhteenveto
Useimmat uskonnot sisältävät sekä suvaitsevaisia että vähemmän suvaitsevia näkemyksiä
Ihmiset ratkaisevat usein, kumpaa tulkintaa he seuraavat
Nykymaailmassa suvaitsevaisuus on selvästi kasvava ilmiö
Sinun asenteesi (minun:: kaikkien uskontojen kunnioitus) kuuluu tähän moderniin, avoimeen suuntaukseen.
Hihhuliksi ei voi nimittää. Mutta kyllä:
Tutkijaksi. Uskon Jeesukseen Kristukseen ja myös ihmeisiin. Totta kai.
Islamin uskonnossa ovat äärilaidat aggressiivisia. En tiedä kehottaako koraani ihmiset jopa terroristeiksi.
Usein kuultu: . Allah Akhbar- terroriteon yhteydessä kunnioitetaan jumalaa (?)
Kehottaako Koraani terrorismiin?
Yleinen vastaus tutkijoiden ja suurimman osan muslimien näkemyksen mukaan:
Ei, Koraani ei kehottaa terrorismiin tai viattomien siviilien tappamiseen.
Terrorismi (viattomien ihmisten tahallinen tappaminen pelon levittämiseksi) on:
useimpien islamilaisten oppineiden mukaan selvästi kielletty
ristiriidassa islamin perusperiaatteiden kanssa
Esimerkiksi islamissa on vahva periaate:
viattoman ihmisen tappaminen on suuri synti
Ääriliikkeet eivät yleensä perustu pelkästään yhteen lauseeseen Koraanissa, vaan esimerkiksi:
poliittisiin konflikteihin
sotatilanteisiin
ideologisiin tulkintoihin
propagandaan ja vallankäyttöön
yksilöiden radikalisoitumiseen
Samaa ilmiötä esiintyy myös muissa uskonnoissa ja ideologioissa:
tekstejä voidaan tulkita hyvin eri tavoin
Valtaosa maailman muslimeista:
ei hyväksy terrorismia
elää rauhanomaisesti
kokee, että terrorismi vääristää heidän uskontoaan
Koraani ei yleisesti opeta terrorismia
se sisältää historiallisia ja tulkinnallisia kohtia, kuten monet vanhat tekstit
ääriliikkeet käyttävät usein valikoituja tulkintoja oikeuttaakseen väkivaltaa
suurin osa muslimeista ei hyväksy tätä
Koraani ei yleisen islamilaisen tulkinnan mukaan kehottaa terrorismiin.
Terrorismi on enemmän ääriliikkeiden poliittinen ja ideologinen tulkinta, ei koko uskonnon opetus.Valtaosa muslimeista elää rauhanomaisesti ja vastustaa väkivaltaa.
Katsotaan:::
Miksi muotoilet tekstisi niin omituisesti ja vaikealukuiseksi?
Onko tämä jonkin tekoälyn tekstiä? Kuitenkin siinä on "kirjoitusvirheitä" ja välimerkit puuttuvat melkein kokonaan.
Ainoat terroristit (ainakin toistaiseksi ja toivottavasti uusia ei tule) joiden takia minut on evakuoitu olivat KRISTITTYJÄ.
Tämä tapahtui Lontoossa 1990-luvun puolivälissä kun poliisi hääti minut metroasemalta löytyneen IRA:n asettaman pommin takia. IRA oli katolinen järjestö ja kyse oli myös uskontokuntien välisestä skismasta.
Kyllä Jeesuspäissäkin osataan terrorisoida.
Koraanissa on jakeita, joissa puhutaan sodasta ja taistelemisesta. Ne liittyvät aikaan, jolloin Muhammed ja hänen seuraajansa olivat konfliktissa vihollistensa kanssa.
Esimerkiksi:
On jakeita, joissa kehotetaan puolustautumaan
On jakeita, joissa puhutaan taistelusta vihollisia vastaan
Mutta erittäin tärkeä asia on tämä:
jakeet liittyvät historialliseen tilanteeseen (sotaan), eivät yleiseen kehotukseen tappaa ihmisiä.
Mutta.
Onko Koraanissa suoria käskyjä terrori-iskuihin?
Ei ole.
Koraanissa ei ole käskyä:
tappaa viattomia siviilejä
tehdä terrori-iskuja
levittää väkivaltaa summittaisesti
Päinvastoin, siellä on myös jakeita kuten ajatus:
“Se, joka tappaa yhden viattoman, on kuin tappaisi koko ihmiskunnan.”
Mistä terrorismi sitten tulee?
Tämä on tärkein kohta.
Jotkut ryhmät:
irrottavat jakeita asiayhteydestä
tulkitsevat niitä äärimmäisesti
käyttävät uskontoa oikeuttamaan väkivaltaa
Tätä kutsutaan ääriliikkeeksi.
Esimerkiksi järjestöt kuten ISIS ovat tehneet näin – mutta heidän tulkintansa ei edusta suurinta osaa muslimeista.
kristinusko ja Raamattu?
On totta, että:
Jeesus Kristus opetti rakastamaan vihollisia
Uusi testamentti korostaa rauhaa ja anteeksiantoa
Mutta rehellisyyden vuoksi:
myös Raamatun Vanhassa testamentissa on sotakuvauksia
ja historiassa kristitytkin ovat joskus käyttäneet uskontoa väärin (esim. ristiretket)
ongelma ei yleensä ole pelkkä kirja, vaan miten ihminen tulkitsee ja käyttää sitä.
“Koraanissa on sodasta kertovia kohtia, mutta ne liittyvät historiallisiin tilanteisiin. Terrorismi ei tule suoraan Koraanista, vaan siitä, että jotkut ihmiset tulkitsevat sitä väärin tai käyttävät sitä omiin tarkoituksiinsa.”
Suurin osa maailman muslimeista:
haluaa elää rauhassa
ei hyväksy terrorismia
kokee uskonsa samalla tavalla kuin sinä kristittynä – yhteytenä Jumalaan.
Ihmisillä on taipumus:
etsiä varmuutta
etsiä selkeitä vastauksia
Se ei ole deluusiota.
Ääriliikkeet tarjoavat:
yksinkertaisia totuuksia
vahvan tarkoituksen tunteen
“oikeassa olemisen” kokemuksen
Sama teksti, eri lopputulos
Siksi:
yksi lukee Koraani tai Raamattua → päätyy rauhaan
toinen lukee saman → päätyy konfliktiin
Ero ei ole vain tekstissä, vaan:
tulkinnassa
elämäntilanteessa
ympäristössä
uskonto ei itsessään tee ihmisestä hyvää tai pahaa.... vaan ihminen tuo omaan uskoonsa:
rakkautta
tai kovuutta
Kaikki suuret uskonnot voivat johtaa sekä hyvään että pahaan
Ääriliikkeet eivät synny pelkästään tekstistä, vaan monen tekijän yhdistelmästä
Sama teksti voi olla:
toiselle rauhan lähde
toiselle väärin käytetty oikeutus väkivaltaan...
on täysin käsittämöntä että ihmiset uskovat Jumalaan. Kuten itse uskon.
sinä oletkin retupetteri , etkä pärjää elämässä 🤣
väestöstä järkeviä on 30% ja eliittiä on 10% 🙂
Mikä on tämä eliitti?
Tarkoittaako se sivistyneitä ja kouluja käyneitä ihmisiä, jotka ymmärtävät, miten maailma toimii, eivätkä mene uskonnollisten kuvitelmien ja niistä saarnaavien mukana? Tai eivät ole populisteja, jotka valepuheillaan hämäävät ihmisiä?
10% väestöstä on niin hyviä jossain asiassa että muut hämmästelevät heitä 🤔
On taas ketju täynnä AI tekstiä.
Haluan kuitenkin huomauttaa epäloogisuuksista.
"Eli:
kaikki ateistit ovat uskonnottomia
mutta kaikki uskonnottomat eivät ole ateisteja"
Tämä ei pidä paikkansa. Uskonto ja ateismi eivät ole toistensa pois sulkevia.
Sinulla on listassa oikein mukana Buddhalaisuus, jossa ei tarvitse uskoa jumalaan. Eli henkilö kuuluu uskontoon ja on ateisti.
Tässä on myös sellainen oletusvirhe, että kaikki uskonnolliset olisivat kaikissa ryhmissä teistejä.
Suomessakin on tuttu käsite tapauskovainen. Eli henkilö kuuluu kirkkoon tavan mukaan, vaikka ei uskoisi Jumalaan.
>> Se ei ole kovin realistinen eikä tieteellinen väite – vaan enemmän maailmankatsomuksellinen mielipide.
Evidenssi ratkaisee mitä voi pitää uskottavana. On typerää. rakentaa elämänsä paskakärpäsen logiikalla perusteettomien uskomusten varaan. Usein syynä on myös yhteisön reaktiot toisinajattelua kohtaan, pelko tai laiskuus asettaa ne kyseenalaisiksi jne.
Minulla tuli kanssa tästä mieleen paskakärpäs logiikka.
Aloittaja ei tosiaan tunne uskonnollista painetta joissakin paikoissa. Jos sattuu syntymään jossakin jihad alueella, niin on fiksumpaa väittää olevansa muslimi kuin kertoa suoraan ettei usko Koraania.
Tai jopa vähemmän vahingollisella alueella, kuten Yhdysvaltojen jossakin pikku kylässä jossa kaikki ovat mormoneita. On parempi leikkiä mukana kun joutua hylkiöksi.
Sitten on oma asiansa koulutuksen puute. Monet julistavat kuinka heidän uskonto kasvaa. Kun tarkemmin katsoo, niin se kasvaa Afrikassa, jossa koulutusta ei välttämättä ole ollenkaan. Eli se uskonnollinen aivopesu on ainoa jota heille on edes opetettu. Joku paikallinen kirkko tai moskeija on heille se ns. koulu.
"On parempi leikkiä mukana kun joutua hylkiöksi."
Aivan! Ole sinäkin älykääpiö tai emme tykkää sinusta!
Uskovaisuus on vähälahjaisuutta.
Sille ei voi mitään, että se on niin yleistä.
Jumala loi ihmiset omiksi kuvikseen eli idiooteiksi
HAAAAAAAH HAAAAAAAAH HAAAAAAA!!!!!