bi-miehet

minkä verran löytyy bi-miehiä (parisuhteessa naisen kanssa), jotka haaveilevat pääsevänsä ainakin maistamaan miestä..??
245130
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Itseni lisäksi tiedän kyllä muutaman muunkin. Taitaa olla kovin tavallista, mutta moniko on tohtinut kertoa haluistaan naiselleen.
PS. Edellisen keskustelun satakuntalais-bi-ryhmä kuulosti erinomaiselta ehdotukselta. Omankin parin soisi jakavan saman intressin, jottei jää fantasioidensa kanssa yksin.

Äänestä
  • rohkeasti vain kertomaan naisillenne, elämä paranee huomattavasti jos ymmärtää lähteä epätyydyttävästä suhteesta. oli se sitten henkistä tai fyysistä tyydyttymättömyyttä. ja jos rakkaus on suhteessa kohdallaan, moni nainen antaisi lähestulkoon mitä tahansa, että pääsee "ilakoimaan" kahden miehen kanssa. ratkaisuja on monia, kunhan ne tehdään toista se hirveämmin satuttamatta.

    Äänestä

  • ^¤^ kirjoitti:

    rohkeasti vain kertomaan naisillenne, elämä paranee huomattavasti jos ymmärtää lähteä epätyydyttävästä suhteesta. oli se sitten henkistä tai fyysistä tyydyttymättömyyttä. ja jos rakkaus on suhteessa kohdallaan, moni nainen antaisi lähestulkoon mitä tahansa, että pääsee "ilakoimaan" kahden miehen kanssa. ratkaisuja on monia, kunhan ne tehdään toista se hirveämmin satuttamatta.

    Sanon minäkin sanaseni tähän keskusteluun. Tiedän näistä aisoista jonkin verran ja sanon, että ennenkuin asiasta kerrotaan naiselle, asia on valmisteltava hyvin.

    Ilmoitus miehen seksikokeilusta tai biseksuaalisesta taipumuksesta saattaa olla naiselle myös järkytys. Tietysti asiaan vaikuttavat monet asiat, ikä, suhteen pituus, perhe ja lapset.

    Sanoisin, jos mies todella tuntee omaavansa bi-identiteetin ja hän harkitsee kertomista vaimolleen/naisystävälleen, edetkää asiassa harkiten. Kertominen naispuoliselle kumppanille on tehtävä varoen. On myöskin hyvä, jos teillä on osoittaa heti paikka, jossa nainen voi neutraalisti eritellä tunteitaan.

    Biseksuaalisuuden salaaminen avio- tai avoliitossa on raskasta ja kaksoiselämän viettäminen ottaa aikaa myöten voimille.

    Asiassa on monta puolta, jotka vaikuttavat parisuhteeseen. Ennenkaikkea sanoisin, että edetkää asiassa harkiten. Jos tuntuu siltä, että biseksuaalisuudesta ja kokemuksista pitää puhua läheisille, silloin puhukaa, mutta välttämättä naispuoliset kumppanit eivät ole ihastuksesta innoissaan asioissa voi olla muitakin näkökulmia. Eivät kaikki naiset ole innoissaan pyrkimään kahden miehen välisiin suhteisiin.

    Malttia ja harkintaa suosittelen!

    Äänestä

  • heteronainen kirjoitti:

    Sanon minäkin sanaseni tähän keskusteluun. Tiedän näistä aisoista jonkin verran ja sanon, että ennenkuin asiasta kerrotaan naiselle, asia on valmisteltava hyvin.

    Ilmoitus miehen seksikokeilusta tai biseksuaalisesta taipumuksesta saattaa olla naiselle myös järkytys. Tietysti asiaan vaikuttavat monet asiat, ikä, suhteen pituus, perhe ja lapset.

    Sanoisin, jos mies todella tuntee omaavansa bi-identiteetin ja hän harkitsee kertomista vaimolleen/naisystävälleen, edetkää asiassa harkiten. Kertominen naispuoliselle kumppanille on tehtävä varoen. On myöskin hyvä, jos teillä on osoittaa heti paikka, jossa nainen voi neutraalisti eritellä tunteitaan.

    Biseksuaalisuuden salaaminen avio- tai avoliitossa on raskasta ja kaksoiselämän viettäminen ottaa aikaa myöten voimille.

    Asiassa on monta puolta, jotka vaikuttavat parisuhteeseen. Ennenkaikkea sanoisin, että edetkää asiassa harkiten. Jos tuntuu siltä, että biseksuaalisuudesta ja kokemuksista pitää puhua läheisille, silloin puhukaa, mutta välttämättä naispuoliset kumppanit eivät ole ihastuksesta innoissaan asioissa voi olla muitakin näkökulmia. Eivät kaikki naiset ole innoissaan pyrkimään kahden miehen välisiin suhteisiin.

    Malttia ja harkintaa suosittelen!

    On kivaa kun naisetkin osallistuvat keskusteluun. Ovathan he tavallaan osapuolia bihenkisen aviopuolison kautta. Arvatenkin asia on vaikea käsitellä jos ei ole minkäänlaista tietoa toisen suhtautumisesta asiaan. Varmaankin voi olla naiselle järkytys jos yllättäen saa tietoonsa että miehellänsä on tuonlaisia tuntoja ja kokemuksia.
    Itse olen kokenut seksiä naimisissa olevien miesten kanssa elämäni aikana ja kerron oman näkökulmani ja käsitykseni asiasta. Toivottavasti se antaa lisävalaistusta jollekin joka ei tiedä mitä asiasta ajattelisi.
    Elän yksin enkä halua parisuhdetta sen enempää miehen kuin naisenkaan kanssa. Keskustellessani kumpanieni kanssa asiasta olen muodostanut käsityksen jota tässä nyt yritän kertoa.
    Ymmärtääkseni naimisissa olevat miehet hakeutuessaan mihen seuraan näissä merkeissä etsivät lähinnä nautinto ilman sitoutumista sillä tavalla kuin naiseen. He haluavat kokea seksuaalista nautintoa tarvitsematta kertoa koko ajan mitä pitäisi tehdä koska toinen mies usein tietää mitä pitää tehdä jotta tuntuisi mukavalta sekä myös sen vuoksi että saavat välillä olla kohteena joka vain nauttii. Tässä tilanteessa molemmat pystyvät sanattomasti ilmaisemaan tuntemuksensa ja homma on molemmille antoisaa (tuskin kaikissa tapauksissa) Näissäkin asioissa oppii kun kumppani on jotakunkin sama ja suhteeseen tulee eräänlainen luottamus. Näinhän se toimii kaikissa ihmissuhteissa. Miestenvälisestä seksistä puhuttaessa korostetaan yleisesti analiseksiä jota pidetään pyöristyttävänä mutta käsitys on väärä sikäli että sitä lajia tapahtuu vain murto-osassa miesten välisessä kanssakäymisessä. Enimmäkseen siellä on sentapaista toimintaa jota vaimotkin voisivat opetella jos eivät jostakin syystä pidä asiaa mahdottomana. Voin tässä kertoa esimerkin. Tapasin kerran naimisissa olevan miehen joka halusi suuseksiä. Minulle asia oli ok ja jälkeenpäi kysyin uteliaisuuttani miksi näin kun näen sormuksen sormessaan. Vataus oli että vaimo ei sitä tee vaikka hän kuinka toivoisi tuskin kädellään uskaltaa koskea.
    Tämä mielestäni kertoo sen että yhteikunnassamme on vielä vallalla käsityksiä jotka estävät puhumasta ja keskustelelmasta asoista niin että olisi mahdollisuus löytää yhteinen sävel. Puhumattomuus estää ymmärtämästä ja johtaa tunteen kieltämiseen. Tunteen kieltäminen vain vahvistaa sitä ja sisäinen taistelu alkaa. Liiaksi kai luotetaan siihen että kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa ja niin se varmaankin tekee mutta metsässä on monenlaisia puita mistä löytää se oikea kun aina joku on kertomassa että väärä puu.
    Olisiko vaikeata ajatella seksiä niin luonnollisena että ei tarvitsisi hävetä puhua siitä ihan oikeilla nimillä niin olisi varmaan helpompaa jokaisen löytää se partneri joka olisi sopiva. Silloin suhteet olisivat kestävämmällä pohjalla ja ei tarvitsisi vilkuilla sivuille.
    Olen miettinyt että hyvä ihmissuhde toimii varmaan ilman seksiäkin jotenkin ikään kuin i:n voi lukeä iiksi ilman pilkkuakin ja seksi on se pilkku i:in päällä joka kruunaa asian. Pelkkä pilkku voi tarkoittaa mitä vaan eli pelkän seksin varaan tuskin pysyvää suhdetta voi rakentaa.
    Ennen kaikkea kun voi hyväksyä itsensä sellaisena kun on, on helpompi olla tekemättä heti mitä mieleen juolahtaa.

    Äänestä

  • Jussi kirjoitti:

    On kivaa kun naisetkin osallistuvat keskusteluun. Ovathan he tavallaan osapuolia bihenkisen aviopuolison kautta. Arvatenkin asia on vaikea käsitellä jos ei ole minkäänlaista tietoa toisen suhtautumisesta asiaan. Varmaankin voi olla naiselle järkytys jos yllättäen saa tietoonsa että miehellänsä on tuonlaisia tuntoja ja kokemuksia.
    Itse olen kokenut seksiä naimisissa olevien miesten kanssa elämäni aikana ja kerron oman näkökulmani ja käsitykseni asiasta. Toivottavasti se antaa lisävalaistusta jollekin joka ei tiedä mitä asiasta ajattelisi.
    Elän yksin enkä halua parisuhdetta sen enempää miehen kuin naisenkaan kanssa. Keskustellessani kumpanieni kanssa asiasta olen muodostanut käsityksen jota tässä nyt yritän kertoa.
    Ymmärtääkseni naimisissa olevat miehet hakeutuessaan mihen seuraan näissä merkeissä etsivät lähinnä nautinto ilman sitoutumista sillä tavalla kuin naiseen. He haluavat kokea seksuaalista nautintoa tarvitsematta kertoa koko ajan mitä pitäisi tehdä koska toinen mies usein tietää mitä pitää tehdä jotta tuntuisi mukavalta sekä myös sen vuoksi että saavat välillä olla kohteena joka vain nauttii. Tässä tilanteessa molemmat pystyvät sanattomasti ilmaisemaan tuntemuksensa ja homma on molemmille antoisaa (tuskin kaikissa tapauksissa) Näissäkin asioissa oppii kun kumppani on jotakunkin sama ja suhteeseen tulee eräänlainen luottamus. Näinhän se toimii kaikissa ihmissuhteissa. Miestenvälisestä seksistä puhuttaessa korostetaan yleisesti analiseksiä jota pidetään pyöristyttävänä mutta käsitys on väärä sikäli että sitä lajia tapahtuu vain murto-osassa miesten välisessä kanssakäymisessä. Enimmäkseen siellä on sentapaista toimintaa jota vaimotkin voisivat opetella jos eivät jostakin syystä pidä asiaa mahdottomana. Voin tässä kertoa esimerkin. Tapasin kerran naimisissa olevan miehen joka halusi suuseksiä. Minulle asia oli ok ja jälkeenpäi kysyin uteliaisuuttani miksi näin kun näen sormuksen sormessaan. Vataus oli että vaimo ei sitä tee vaikka hän kuinka toivoisi tuskin kädellään uskaltaa koskea.
    Tämä mielestäni kertoo sen että yhteikunnassamme on vielä vallalla käsityksiä jotka estävät puhumasta ja keskustelelmasta asoista niin että olisi mahdollisuus löytää yhteinen sävel. Puhumattomuus estää ymmärtämästä ja johtaa tunteen kieltämiseen. Tunteen kieltäminen vain vahvistaa sitä ja sisäinen taistelu alkaa. Liiaksi kai luotetaan siihen että kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa ja niin se varmaankin tekee mutta metsässä on monenlaisia puita mistä löytää se oikea kun aina joku on kertomassa että väärä puu.
    Olisiko vaikeata ajatella seksiä niin luonnollisena että ei tarvitsisi hävetä puhua siitä ihan oikeilla nimillä niin olisi varmaan helpompaa jokaisen löytää se partneri joka olisi sopiva. Silloin suhteet olisivat kestävämmällä pohjalla ja ei tarvitsisi vilkuilla sivuille.
    Olen miettinyt että hyvä ihmissuhde toimii varmaan ilman seksiäkin jotenkin ikään kuin i:n voi lukeä iiksi ilman pilkkuakin ja seksi on se pilkku i:in päällä joka kruunaa asian. Pelkkä pilkku voi tarkoittaa mitä vaan eli pelkän seksin varaan tuskin pysyvää suhdetta voi rakentaa.
    Ennen kaikkea kun voi hyväksyä itsensä sellaisena kun on, on helpompi olla tekemättä heti mitä mieleen juolahtaa.

    Olen samaa mieltä kanssasi.

    Seksuaalisuuteen liittyy liikaa tabuja ja puhumattomuutta. Ja pinttyneitä rooleja myös.

    Tuo mitä sanoit siitä, että mieskin haluaa joskus olla passiivinen ja vain nautiskella, on hieno asia. Valitettavasti kaikki miehet eivät helposti alistu siihen rooliin. Itse haluaisin olla myös mieheni kanssa aika usein se aktiivisempi osapuoli, mutta helpompi sitä on toteuttaa naisen kanssa.

    Äänestä

  • gila kirjoitti:

    Olen samaa mieltä kanssasi.

    Seksuaalisuuteen liittyy liikaa tabuja ja puhumattomuutta. Ja pinttyneitä rooleja myös.

    Tuo mitä sanoit siitä, että mieskin haluaa joskus olla passiivinen ja vain nautiskella, on hieno asia. Valitettavasti kaikki miehet eivät helposti alistu siihen rooliin. Itse haluaisin olla myös mieheni kanssa aika usein se aktiivisempi osapuoli, mutta helpompi sitä on toteuttaa naisen kanssa.

    lisätä sen että juuri siksi kun on ennalta määriteltyjä kaavoja mikä on oikein tai väärin niin jätetään tutkimatta miten asiaa voisi kehitellä. Seksin tarve on luontainen mutta sen harjoittaminen vaatii niin kuin kaikki harjaantumista. Kun kahden tasavertaisen ihmisen välillä vallitsee luottamus ja sen myötä turvallinen olo niin voi puhua ja kokeilla mikä juuri heille on sopivaa ja nautinnollista. Älkööt muut siihen puuttuko.
    Voin kertoa että minulla oli pitempiaikainen "suhde" naimisissa olevan miehen kanssa ja kun luottamus syntyi hän kykeni nauttimaan ja totesikin etta kerta kerran jälkeen se tuntui paremmalta. Totta kai kun oppi tutemaan toisen osasi juuri ne jutut jotka oli parhaita sekä uskalsi kokeilla vähän uuttakin ilman että toinen heti pelästyyi että "mitä nyt".
    Tämä suhde päättyi kun toinen muutti pois paikkakunnalta niin kauas että tapaaminen ei käytännössä ollut mahdollinen.

    Äänestä

  • Jussi kirjoitti:

    lisätä sen että juuri siksi kun on ennalta määriteltyjä kaavoja mikä on oikein tai väärin niin jätetään tutkimatta miten asiaa voisi kehitellä. Seksin tarve on luontainen mutta sen harjoittaminen vaatii niin kuin kaikki harjaantumista. Kun kahden tasavertaisen ihmisen välillä vallitsee luottamus ja sen myötä turvallinen olo niin voi puhua ja kokeilla mikä juuri heille on sopivaa ja nautinnollista. Älkööt muut siihen puuttuko.
    Voin kertoa että minulla oli pitempiaikainen "suhde" naimisissa olevan miehen kanssa ja kun luottamus syntyi hän kykeni nauttimaan ja totesikin etta kerta kerran jälkeen se tuntui paremmalta. Totta kai kun oppi tutemaan toisen osasi juuri ne jutut jotka oli parhaita sekä uskalsi kokeilla vähän uuttakin ilman että toinen heti pelästyyi että "mitä nyt".
    Tämä suhde päättyi kun toinen muutti pois paikkakunnalta niin kauas että tapaaminen ei käytännössä ollut mahdollinen.

    Haluaisin itse kovasti toteuttaa seksuaalisuuttani pelkästään mieheni kanssa. Mutta kun hän on niin miehinen mies, että se ei onnistu. Olen esittänyt avoimesti toivomuksiani siitä, miten hän voisi heittäytyä feminiinisempään rooliin, mutta turhaan. Kyse ei ole siitä, että hänellä olisi mitään teknisiä estoja. Persoona vaan on niin dominoiva.

    Ehdotin,että hän suostuisi siihen, että sidon hänet ja sitten tuotan hänelle nautintoa niin, että hän ei pysty edes panemaan vastaan. Mutta mahtaako se olla hänelle nautinto, jos siihen suostuminen ei innosta? Itse lupasin vastavuoroisesti antautua samaan.

    Onneksi hän hyväksyy tarpeeni seksiin naisen kanssa. Ehkä on vain alistuttava siihen, että joitakin puolia itsestäni en vaan saa toteuttaa mieheni seurassa. En voi muuttaa häntä naisellisemmaksi kuin hän on. Vaikka kuinka opettelisimme yhdessä.

    Äänestä

  • gila kirjoitti:

    Haluaisin itse kovasti toteuttaa seksuaalisuuttani pelkästään mieheni kanssa. Mutta kun hän on niin miehinen mies, että se ei onnistu. Olen esittänyt avoimesti toivomuksiani siitä, miten hän voisi heittäytyä feminiinisempään rooliin, mutta turhaan. Kyse ei ole siitä, että hänellä olisi mitään teknisiä estoja. Persoona vaan on niin dominoiva.

    Ehdotin,että hän suostuisi siihen, että sidon hänet ja sitten tuotan hänelle nautintoa niin, että hän ei pysty edes panemaan vastaan. Mutta mahtaako se olla hänelle nautinto, jos siihen suostuminen ei innosta? Itse lupasin vastavuoroisesti antautua samaan.

    Onneksi hän hyväksyy tarpeeni seksiin naisen kanssa. Ehkä on vain alistuttava siihen, että joitakin puolia itsestäni en vaan saa toteuttaa mieheni seurassa. En voi muuttaa häntä naisellisemmaksi kuin hän on. Vaikka kuinka opettelisimme yhdessä.

    milestäni sen mihin olen päätynyt mielessäni kun olen tavannut erilaisia ihmisiä. Nimittäin seksin tarve on sekä biologinen että psykologinen eikä se ole yksinomaan toiseen sukupuoleen suunnattu vaan pikemminkin suunnattu hakemaan keinoja millä sen saisi tyydytettyä. Fyysinen mielihyvä määrittelee sen mikä tuntuu mieluisalta ja me tulemme psykologisesti riippuvaisiksi siitä. Me tavallaan opimme pitämään tietyistä keinoista koska ne tyydyttävät sekä fyysisesti että psyykkisesti ja niistä tulee erään lainen tapa. Tietenkin voi oppia "uusillekin" tavoille ja tämä on hyvin monesta seikasta kiinni. Kaikki on kuitenkin hyvin henkiläkohtaisista mieltymyksistämme, tilanteista ja mielialasta kiinni ja siten variaatioita on yhtä monta kuin ihmisiäkin. Hyvin paljon on kiinni miten vastapuolet kykenevät täyttämään toistensa toiveet (siihenkin voi aikaa myöten oppia). On siis läydettävä partneri jonka kanssa vuorovaikutus pelaa yhteen.
    Päädyn siihen että ei ole mitään "värää" tapaa muuta kuin siinä tapauksessa että tulokseksi halutaan jäleläisiä sillä se tapahtuu vain tietyin edellytyksin..

    Äänestä

  • gila kirjoitti:

    Haluaisin itse kovasti toteuttaa seksuaalisuuttani pelkästään mieheni kanssa. Mutta kun hän on niin miehinen mies, että se ei onnistu. Olen esittänyt avoimesti toivomuksiani siitä, miten hän voisi heittäytyä feminiinisempään rooliin, mutta turhaan. Kyse ei ole siitä, että hänellä olisi mitään teknisiä estoja. Persoona vaan on niin dominoiva.

    Ehdotin,että hän suostuisi siihen, että sidon hänet ja sitten tuotan hänelle nautintoa niin, että hän ei pysty edes panemaan vastaan. Mutta mahtaako se olla hänelle nautinto, jos siihen suostuminen ei innosta? Itse lupasin vastavuoroisesti antautua samaan.

    Onneksi hän hyväksyy tarpeeni seksiin naisen kanssa. Ehkä on vain alistuttava siihen, että joitakin puolia itsestäni en vaan saa toteuttaa mieheni seurassa. En voi muuttaa häntä naisellisemmaksi kuin hän on. Vaikka kuinka opettelisimme yhdessä.

    siihen mitä tuossa toisessa vastauksessani sanoin että voi oppia uusille tavoille tarkoittaa kyllä sitä että sen tarpeen itse halua ja tuntee. Muuttuminen on aina itsestä kiinni. Kyllä voi yrittää matkia jotakin roolimallia mutta se on vain jäljittelyä todellinen muutos tapahtuu vain sisäsenä prosessina. Meidän muiden on vain nähtävä tämä ja tietenkin voi yrittää vaikuttaa mutta se edellyttää että voit keksiä sellaisen näkökulmän asiaan joka pistää toisen ajattelemaan ja ehkä sitä kautta oivaltamaan ja haluamaan.

    Äänestä

  • Jussi kirjoitti:

    siihen mitä tuossa toisessa vastauksessani sanoin että voi oppia uusille tavoille tarkoittaa kyllä sitä että sen tarpeen itse halua ja tuntee. Muuttuminen on aina itsestä kiinni. Kyllä voi yrittää matkia jotakin roolimallia mutta se on vain jäljittelyä todellinen muutos tapahtuu vain sisäsenä prosessina. Meidän muiden on vain nähtävä tämä ja tietenkin voi yrittää vaikuttaa mutta se edellyttää että voit keksiä sellaisen näkökulmän asiaan joka pistää toisen ajattelemaan ja ehkä sitä kautta oivaltamaan ja haluamaan.

    Olet oikeassa, että toista ei kannata yrittää taivuttaa omiin tarpeisiinsa sopivaksi, jos hän ei itse halua. Jossakin vaiheessa kuitenkin voi olla kypsä muuttumaan ja oppimaan uusia asioita. Silloin toisen antama ehdotus/pyyntö/kysymys voi sysätä liikkeelle uusia haluja.

    Odotan innolla, että mieheni innostuu passiivisesta roolista, että pääsen häntä "käsittelemään" haaveilemallani tavalla. Jo pelkkä ajatus siitä kiihottaa.

    Äänestä

  • gila kirjoitti:

    Olet oikeassa, että toista ei kannata yrittää taivuttaa omiin tarpeisiinsa sopivaksi, jos hän ei itse halua. Jossakin vaiheessa kuitenkin voi olla kypsä muuttumaan ja oppimaan uusia asioita. Silloin toisen antama ehdotus/pyyntö/kysymys voi sysätä liikkeelle uusia haluja.

    Odotan innolla, että mieheni innostuu passiivisesta roolista, että pääsen häntä "käsittelemään" haaveilemallani tavalla. Jo pelkkä ajatus siitä kiihottaa.

    että hän on oppinut yhdistämään nautinnon niin voimakkaasti siihen että itse on toimijana että hän ei kuvitelmissaan pysty yhdistämään nautintoa toisenlaiseen olotilaan. Tämä lienee hyvin tavallista koska perinteisessä roolimallissa mies on metsästäjä ja nainen on "saalis" ja tämä asetelma antaa ilmeisesti sitä mitä hän hakee eikä osaa/ymmärrä muuta pyytää koska kaikki mitä hän villeimmissä kiihottavissa kuvitelmissaan rakentaa on juuri tuonkaltaista. Minkä on oppinut sen tuntee taitavansa. Paljon on tälläkin alueella kiinni opituissa kaavoissa/tavoissa/ajatusmalleissa jne.
    Kuitenkin kaikesta huolimatta musta taas tuntuu että tätä seikkaa lukuunottamatta välinne ovat toimivat/hyvät/tyydyttävät mitä sanaa nyt haluaa käyttää. Mutta ei koskaan tiedä milloin jokin asia voi saada toisenlaisen (toivotun) käänteen. Toivoa ei kannata heittää. Jospa et kysyisi vaan jossakin sopivassa yllättävässä tilanteessa vain toimisit. Tämä oli vain ehdotus jonka realistisuutta vain sinä voit arvioida.
    Kiitoksia muuten kivasta tavasta vastata on ollut mieluisaa pallotella asiaa ja mielestäni se on antanut ajattelemisen aihetta ja avartanut näkemystä asiasta.

    Äänestä

  • Jussi kirjoitti:

    että hän on oppinut yhdistämään nautinnon niin voimakkaasti siihen että itse on toimijana että hän ei kuvitelmissaan pysty yhdistämään nautintoa toisenlaiseen olotilaan. Tämä lienee hyvin tavallista koska perinteisessä roolimallissa mies on metsästäjä ja nainen on "saalis" ja tämä asetelma antaa ilmeisesti sitä mitä hän hakee eikä osaa/ymmärrä muuta pyytää koska kaikki mitä hän villeimmissä kiihottavissa kuvitelmissaan rakentaa on juuri tuonkaltaista. Minkä on oppinut sen tuntee taitavansa. Paljon on tälläkin alueella kiinni opituissa kaavoissa/tavoissa/ajatusmalleissa jne.
    Kuitenkin kaikesta huolimatta musta taas tuntuu että tätä seikkaa lukuunottamatta välinne ovat toimivat/hyvät/tyydyttävät mitä sanaa nyt haluaa käyttää. Mutta ei koskaan tiedä milloin jokin asia voi saada toisenlaisen (toivotun) käänteen. Toivoa ei kannata heittää. Jospa et kysyisi vaan jossakin sopivassa yllättävässä tilanteessa vain toimisit. Tämä oli vain ehdotus jonka realistisuutta vain sinä voit arvioida.
    Kiitoksia muuten kivasta tavasta vastata on ollut mieluisaa pallotella asiaa ja mielestäni se on antanut ajattelemisen aihetta ja avartanut näkemystä asiasta.

    Olet aivan oikeassa, että mieheni on oppinut toimijaksi. Eikä se ole mikään ihme, koska miehen seksuaalisuus on kuvailemasi mukaisesti perinteisesti aggressiivisempaa kuin naisen.

    Itsekin nautin "saaliin" roolista ja antaudun mielelläni passiiviseksi nauttijaksi. Mutta tämä on vain yksi puoli seksuaalisuudestani. Ja se on muuttunut ja moniulotteistunut ajan myötä. Mielestäni se, että antaa itselleen mahdollisuuden löytää uusia rooleja ja uusia puolia itsestään, rikastuttaa elämää. Itse asiassa tunnen, että "uudet" puolet minussa ovat aina olleet olemassa, odottaneet vaan löytymistään.

    Tuo ehdotus, etten kysy vaan toimin, ei sinänsä ole ratkaiseva. Usein on käynyt niin, että hän ei pysty pysymään passiivisena, vaikka on yrittänyt. Hän luonnostaan "rullaa käyntiin", kun kiihottuu. Mutta olemme keskustelleet lisää asiasta ja häntä on alkanut kiinnostaa mahdollisuus nautintoon täysin passiivisena. Luonnollisen aktiivisuuden estämiseksi ehkä joudun kuitenkin sitomaan hänet jollakin tapaa. Tavallaan miestäni on myös hämmästyttänyt, että minä, joka nautin perinaisellisella tavalla saaliin roolistani, kaipaan hänen hallitsemistaan.

    Olet oikeassa, meillä on toimiva suhde ja pystymme keskustelemaan avoimesti ja rakastelemaan estottomasti keskenämme. Siksi on mahdollista myös myöntää, että jokin voisi olla toisin kuin nykyään. Keskusteleminenkin on seksuaalinen kiihoke. Itse olen onnellinen siitä, että hän hyväksyy biseksuaalisuuteni ja pitää sitä elämäni rikkautena.

    Kiitos itsellesikin. On mukavaa kuulla toisen ajatuksia asiasta eikä vain heittää ilmaan omiansa.

    Äänestä

  • gila kirjoitti:

    Olet aivan oikeassa, että mieheni on oppinut toimijaksi. Eikä se ole mikään ihme, koska miehen seksuaalisuus on kuvailemasi mukaisesti perinteisesti aggressiivisempaa kuin naisen.

    Itsekin nautin "saaliin" roolista ja antaudun mielelläni passiiviseksi nauttijaksi. Mutta tämä on vain yksi puoli seksuaalisuudestani. Ja se on muuttunut ja moniulotteistunut ajan myötä. Mielestäni se, että antaa itselleen mahdollisuuden löytää uusia rooleja ja uusia puolia itsestään, rikastuttaa elämää. Itse asiassa tunnen, että "uudet" puolet minussa ovat aina olleet olemassa, odottaneet vaan löytymistään.

    Tuo ehdotus, etten kysy vaan toimin, ei sinänsä ole ratkaiseva. Usein on käynyt niin, että hän ei pysty pysymään passiivisena, vaikka on yrittänyt. Hän luonnostaan "rullaa käyntiin", kun kiihottuu. Mutta olemme keskustelleet lisää asiasta ja häntä on alkanut kiinnostaa mahdollisuus nautintoon täysin passiivisena. Luonnollisen aktiivisuuden estämiseksi ehkä joudun kuitenkin sitomaan hänet jollakin tapaa. Tavallaan miestäni on myös hämmästyttänyt, että minä, joka nautin perinaisellisella tavalla saaliin roolistani, kaipaan hänen hallitsemistaan.

    Olet oikeassa, meillä on toimiva suhde ja pystymme keskustelemaan avoimesti ja rakastelemaan estottomasti keskenämme. Siksi on mahdollista myös myöntää, että jokin voisi olla toisin kuin nykyään. Keskusteleminenkin on seksuaalinen kiihoke. Itse olen onnellinen siitä, että hän hyväksyy biseksuaalisuuteni ja pitää sitä elämäni rikkautena.

    Kiitos itsellesikin. On mukavaa kuulla toisen ajatuksia asiasta eikä vain heittää ilmaan omiansa.

    lisätä sen mitä keskusteluista ja väittelyistä itse ajattelen.
    Minun takoitukseni keskusteluilla on lähinnä avarta ja selventää asia itselleni ei todistaa kuka on oikeassa tai väärässä. Yhtä ainoa totuutta ei varmaan ole mutta omalta kohdaltaan sen varmaan löytää jos voi keskustella jonkun kanssa jota asia kiinnostaa. Näin asia ikäänkuin tulee valaistua eri puolilta ja siitä saa eheämmän kuvan.
    Kaikkea kivaa sinulle ja toivottavasti se pieni kiva juttu rakastamasi miehen kanssa joskus toteutuu molempien tyydytyk-SEKSI.

    Äänestä

oon monesti fantasionut miestenten välisestä jutuista,vaikka oon norm. paririsuhteessa oleva isä.joskus haluttais myös toteuttaa juttu .kävis ehkä mukavasti,jos vaimo olis mukana jutussa tai nainen.

Äänestä
  • Moi! Jos on kiinnostusta vaihtaa vaikka mielipiteitä asioista, niin voit laittaa mailia tänne yhdelle samanhenkiselle! Eli osoite on: [email protected]

    Äänestä

  • exe64 kirjoitti:

    Moi! Jos on kiinnostusta vaihtaa vaikka mielipiteitä asioista, niin voit laittaa mailia tänne yhdelle samanhenkiselle! Eli osoite on: [email protected]

    Ei ole mikään tai mitään hävettävää jos on bi. Me kaikki olemme viehtyneet johonkin seksiin.Olen liitossa oleva Bi-mies ja olen täysin onellinen.

    Äänestä

No, tässä ainakin yksi ehdokas kategoriaan...eipä tästä juuri ole uskaltanut puhua kenellekään. Mielihaluja jonkinasteiseen "kokeiluun" kyllä olisi. Näin naisen kanssa pitkään eläneenä on todella vaikeaa kertoa jutuista... taitaa jäädä salaisuudeksi... saas nyt nähdä...

Äänestä
  • Joo on kokemuksia vaikka olenkin normaalissa parisuhteessa.Uusi "aluevaltaus" sattui juuri viikonloppuna kun olimme toisen pariskunnan kanssa mökillä. Kun vaimot olivat kaupassa niin sillä aikaa keskustelimme ja (joimme olutta) varsin rohkeasti erotiikasta ja minä erityisesti kerroin kuinka paljon runkkaan ja myös hiukan kerroin siitä,että on noita kokemuksiakin miesten kanssa pikkuisen Kun vaimot palasivat niin läksimme kalaan ja heti kun olimme riittävän kaukana rannasta niin molemmilta lensi housut pois jalasta ja kuin yhdestä suusta olis käsketty.Veneessä runkkasimme toisamme kuin vanhat kokeneet, illalla saunassa jatkoimme hauskanpitoa. Kokemuksesta olen oppinut,että kannattaa rohkaista miehiä kertomalla avoimesti omista runkkauksista...se on sellainen asia jossa mies haluaa ensin toisen avautuvan jotta uskaltaa sitten itse perässä.

    ps. näin pyhäjärvellä

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    Joo on kokemuksia vaikka olenkin normaalissa parisuhteessa.Uusi "aluevaltaus" sattui juuri viikonloppuna kun olimme toisen pariskunnan kanssa mökillä. Kun vaimot olivat kaupassa niin sillä aikaa keskustelimme ja (joimme olutta) varsin rohkeasti erotiikasta ja minä erityisesti kerroin kuinka paljon runkkaan ja myös hiukan kerroin siitä,että on noita kokemuksiakin miesten kanssa pikkuisen Kun vaimot palasivat niin läksimme kalaan ja heti kun olimme riittävän kaukana rannasta niin molemmilta lensi housut pois jalasta ja kuin yhdestä suusta olis käsketty.Veneessä runkkasimme toisamme kuin vanhat kokeneet, illalla saunassa jatkoimme hauskanpitoa. Kokemuksesta olen oppinut,että kannattaa rohkaista miehiä kertomalla avoimesti omista runkkauksista...se on sellainen asia jossa mies haluaa ensin toisen avautuvan jotta uskaltaa sitten itse perässä.

    ps. näin pyhäjärvellä

    Huojentavaa ja kivaa saada tietää tuollaisista tapahtumista... ehkä vähän valoisammalla asenteella uskaltaa mennä tulevaisuuteen. Hienoa että sinulla on nyt tuollainenkin kokemus! "Salaa" toivon itsellenikin sellaista... ;-). Ehkä palataan aiheeseen, joka tapauksessa kivaa kesän jatkoa ja antoisia kokemuksia!!

    Äänestä

  • exe64 kirjoitti:

    Huojentavaa ja kivaa saada tietää tuollaisista tapahtumista... ehkä vähän valoisammalla asenteella uskaltaa mennä tulevaisuuteen. Hienoa että sinulla on nyt tuollainenkin kokemus! "Salaa" toivon itsellenikin sellaista... ;-). Ehkä palataan aiheeseen, joka tapauksessa kivaa kesän jatkoa ja antoisia kokemuksia!!

    Moi exe64 Voisin keskustella kanssasi asiasta kahdestaankin koska kommenttisi on asiallinen ja fiksu.

    Nimetön...

    Äänestä

  • Ehkäpä kirjoitti:

    Moi exe64 Voisin keskustella kanssasi asiasta kahdestaankin koska kommenttisi on asiallinen ja fiksu.

    Nimetön...

    Moi, kiitos itsellesi viestistäsi. Mielelläni vaihdan mielipiteitä kanssasi vaikka s-postitse. Eli osoitteeni on: [email protected]. Lomalla tässä ollaan, joten välillä ehtii kyllä kirjoittelemaan. Palataan!

    Äänestä

...epäilemättä ihmisistä ja suhteesta, kannattaako kertoa, mutta itselläni henk. kohtaisesti on seuraavanlainen käsitys ja asenne asiaan: "Olen se mikä olen, enkä muuksi muutu. Jos kumppanini ei minua sellaisena hyväksy, se ei ole minun häpeäni tai ongelmani. En aio pakon edessä tukahduttaa omaa persoonallisuuttani, tunteitani tai halujani, enkä esittää mitään roolia kenenkään vuoksi. Elän täällä vain kerran ja minulla on täysi oikeus olla aidosti sitä mitä olen. Koska ainoastaan siten voin vanhuuden päivinä (jos sinne asti elän) todeta ainakin ELÄNEENI täyttä elämää!"

Itse elän avoliitossa ja avovaimoni on tästä bi-puolestani täysin tietoinen. Olen sen hänelle suoraan kertonut heti alkuvaiheessa. Olihan se Hänelle melkoinen yllätys, mutta alkuhämmennyksen karistua pois, Hän kertoi rakastavansa minua ihmisenä... Ei sitä mikä olen tai mitä en ole.
Vaan eipä siinä; itse koin aivan samanmoisen yllärin (positiivisen sellaisen) kun avovaimoni kertoi melkein samaan syssyyn olevansa itsekin bi tai ainakin vahvasti bi-henkinen. :) Parisuhde kukoistaa siis täysillä... :)
Tiedän, etteivät kaikki ole läheskään yhtä onnellisessa asemassa omassa suhteessaan, joten onhan se jokaisen ihmisen henk. kohtainen päätös, tuleeko kertoneeksi asiasta kumppanilleen.
Itse kyllä kertoisin, koska pidemmän päälle kaksoiselämä ja roolin esittäminen käy LIIAN raskaaksi ja suhde saattaa siis päättyä tästä syystä ennemmin tai myöhemmin. Kumpi on sitten se pienempi paha? Kitua suhteessa tietäen, että homma tulee nousemaan pystyyn joka tapauksessa jossain vaiheessa, vaiko ottaa härkää sarvista ja kertoa suoraan? Koska tottahan se on, kuten avovaimonikin sanoi, että jos on alunperinkin rakastunut ja rakastaa kumppaniaan IHMISENÄ, niin bi-seksuaalisuuden ei pitäisi olla mikään mörkö tai este, koska eihän se sinua miksikään ihmisenä ja persoonana muuta... Vai kuinka? Se on osa sinua ja sillä saletti!
Mutta; jokainen siis oman maun mukaan...! ;)

Äänestä

Empä tiedä kannattaisko kertoa. Itse kerroin aikoinani vaimolleni, ja se johti hitaaseen suhteen kuolemiseen ja eroon.
Nyt olen löytänyt uuden naisystävän, "elämäni naisen". Ja olen kyllä monta yksinäistä yötä miettinyt kertoisinko.
Empä taida kertoa. Reiluahan se olisi, ja varmasti helpompaa itselleen, kun ei tarvitsisi asiaa peitellä. Mutta en myöskään halua enää tätä suhdetta romuttaa sen takia.
En tiedä romuttuisiko se siitä, mutta sitä riskiä en enää jaksa ottaa. Otti tuo aikaisempi ero senverran koville.
Mutta jokainen taaplaa tyylillään, kertoo jos siltä tuntuu, ja jos luottaa että kaikki on hyvin vielä senkin jälkeen.
Onnea yritykseen.
Osku

Äänestä
  • Itse olen naimisissa ja mieheni tietää biseksuaalisuudestani. Vaikka olen tainnut olla bi koko elämäni, en ole sitä ymmärtänyt selkeästi ennen kuin ihan viime vuosina, vaikka seksuaalista kokeilua on ollut naisen kanssa jo kauan sitten. Luulin lähinnä, että se kuuluu "normaaliin" (lue hetero-)seksuaalisuuteen, koska minulle se on normaalia.

    Kun rakastuin naisystävääni, kerroin siitä miehelleni. Hän sanoi tienneensä aina, että olen biseksuaali. Eikä siis yllättynyt.

    Minusta on parempi olla avioliitossakin rehellisesti oma itsensä. Jos ei puolisolle voi kertoa seksuaalisuudestaan, kenelle sitten? Ja onko sitten hyvä, jos biseksuaalisuus tulisi ilmi kertomatta? Jos vaikka joku kolmas osapuoli sen paljastaisi?

    Siinä tapauksessa, että pariskunnan keskinäinen seksisuhde on viileä, puolisolla varmaan herää katkeruutta siitä, että toinen tuhlaa energiaansa primäärisuhteen ulkopuolelle. Mutta ehkä silloin pitäisikin tehdä muutoksia.

    Mistäköhän johtuu, että miehille tuntuu olevan helpompaa hyväksyä naisen biseksuaalisuus kuin naisille miehen?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


jess kirjoitti:

minkä verran löytyy bi-miehiä (parisuhteessa naisen kanssa), jotka haaveilevat pääsevänsä ainakin maistamaan miestä..??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu