Kokkolan seitsemän tammea!

Ressu voisi joskus osallistua avoimet puutarhat tapahtumaan. Haluaisin nähdä Ressun takapihan paratiisin.

Onko joku omakehu palsta??!

Naapurin pihassa kasvaa tammi, on kasvanut siellä jo kohta 50 vuotta.
Tammi kuivui ja oksat katkottiin, jonka jälkeen tammi lähti uudelleen kasvamaan,

Meidän kadun varressa ainakin 2 tammea, toinen omalla pihallamme.

Tunnetteko edes puulajeja, Kokkolan kaupungissa on seitsemän (7) Tammea ainakin ”laillisesti”, loput on kaadettava välittömästi! Hah Hah Haa!!!

Etelä-Pohjanmaalla tammia on jo vuosien ajan levinnyt siemenestä itsestään metsiköihin.

Kokkolan Kälviällä tammi kasvaa jo metsissä luontaisella tavalla.

Tiedättekö kenenkä pihalla kasvaa Kokkolan suurin ja paksurunkoisin kuusi?

Kukaan ei kuseta koiraa Nyrkkeilyn Suomen mestarin tontilla!

Pitää muistaa että Ressun puutarhassa sijaitsevassa komeassa itse rakennetussa lammikossa uiskentelevat Kokkolan komeimmat karpit! Lisäksi Ressulla on omatekoinen ja omaan uniikkiin ideaan perustuva kylmä-lämmin savustuspönttö, tuo tuo täysin ainutlaatuisen makuprofiilin ruokaan.

Oletteko muuten maistaneet Henri Alenin Liddlissä olleita makkaroita, erään Kokkolan oman grillimaisterin asiakaspalaute lienee tuon tuotesarjan taustalla.

Meidän perheellä ja muillakin on nykyisin vakiintunut tapa kusettaa koirat reppanan kohdalla.

Ei niin, koirat kusevatkin kintullesi koska olet köyhä ja asut matalassa torpassa kaupungin ja suoalueiden rajamaastossa. Seudulla, johon vain plebejii on asettautunut pienille vuokratonteilleen. Sudet ulvovat ja valittavat tonttisi läheisyydessä nälkäänsä, koska mätäisestä kompostistasi ei irtoa nälkäisille eläinraukoille mitään apetta.

Tämän perholaisen asuttama mökki oli muutaman vuoden keskeneräisenä ja säiden armoilla kun rakentaminen jäi kesken edelliseltä omistajalta. Tuo näkyi seinien mustumisella (hometta) pari vuotta sitten joka sittemmin maalilla peitettiin. Tuolla samalla puolen katua kuin tämä homemökki myös muita hoitamattomia pihoja ja epäsiistejä rakennuksia.

Lopeta valehtelu, jopa Yleisradion toimittajille oli levinnyt maine talon ja sen puutarhan näyttävyydestä ja siitä tehtiin suuri juttu! Taitaa olla ainoita taloja+puutarhoja Kokkolassa, joka on niin komea että Yle on tehnyt jutun.

Onko kotterosi siis alle 30 vuotta vanha? Sitä ei voi siis vielä museokatsastaa? Säästäisit vakuutusmaksuissa. Kuulin huhun, että olet köyhä eläkeläinen vailla parempaa puoliskoa, joka huolehtisi ruokavaliostasi. Kuinka sinä reppanainen voit uusia vaatteita hankkia lihoessasi kalja- ja lenkkimakkara dieetilläsi? Vaatteet ovat kalliita. Voisi olla järkevää hankkia kirpputorilta suurempia vaatteita edullisesti. Kirpputoreilta saa nykyään lähes uuden veroisia kamppeita. Kannattaa kuitenkin pestä hankinnat ennen käyttöönottoa, ettei mökkisi tuoholaiskanta muuta muotoaan vallan hallitsemattomaksi.

Lopeta valehtelu, Ressulla on uudenkarhea punainen Mersu. Se herättää suurta ihailua ja jopa kateutta, eikä ihme auto on aina putipuhdas! Ressun auto ei ole mikään tyypillinen Saksasta hankittu kolariauto tai ulkomaille myyty kusetusauto, jossa on papereita vääristelty. Ressu omaa yhteyksiä saksaan, hänen siskonsa mies on Merkittävä poliisi Baijerin osavaltiossa, joka muuten Saksan rikkaimpia!!! Näillä kontakteilla Ressun auton taustat on varmasti tarkistettu viimeisen päälle. Se on aivan upea menopeli, aina kun näen sen liikkeellä pieni kateus herää!

Tiesittekö että Baijerissa onnistuneisiin autokauppoihin on hyvä omata laaja yleissivistys ja kieliopinnot. Kadettikoulussa hankittu yleissivistys on tässä suorastaan taivaanlahja. Kun Baijerissa lyödään autokaupat lukkoon sitä ei koulusaksalla tehdä vaan vastataan packmas! Tätä ei tiedä kuin yliopistokoulutettu!

Sait siis siskosi vanhan kauppakassin lahjaksi?

Ressu voisi pitää avoimien puutarhojen päivän… käykääpä katsomassa sitä Ylen juttua hänen puutarhastaan ja sitä kuvaa kokkolan komeimmasta paviljongista…….

Hah! Katsokaa nyt sitä kuvaa Ylen sivuilla - ja uskokaa jo…
Siinä se seisoo. Graniittikallion laella, sammalen ja jäkälän peittämällä ikiaikaisella suomalaisella peruskalliolla - kuusikulmainen puutarhamaja, joka on kuin unesta herätetty muisto Suomen kultakauden kesähuvilaperinteestä. Paviljonki kohoaa kiven päällä kuin jalokivi sormusistukassaan…

Nimittäin. Tuo maja ei ole mikään tavallinen kesävaja - ei mikään “mökäle” jossain hevon kuusen huitsin Nevadassa. Se on kesäpaviljonki, jollaisia autonomian ajan herrasväki pystytti puutarhoihinsa silloin kun vielä osattiin rakentaa kauniisti. Kuusikulmaiset lasitetut seinät heijastavat taivaan valon sisään kuin kristallipalatsi pienoiskoossa. Jyrkkä harjakatto nousee kohti korkeuksia ei mitään loivaa tasakattoa kuten nykyisillä “arkkitehdeillä” , vaan kunnollinen, perinteinen, oikea katto…

Ja nuo portaat! Valkoiseksi maalatut kaiteet laskeutuvat kallion rinnettä pitkin kuin nauhakäärme luikertelisi alas valtakuntaansa. Jokainen porras on asetettu kallion muotoja myötäillen, ei ole räjäytetty, ei louhittu, ei tuhottu - vaan sovitettu luontoon kuin olisi aina ollut siellä. Siinäpä se. Näin tekee vain mies joka osaa ja tietää kaiken…

Mahtava kuusi levittää oksansa paviljongin ylle kuin suojeleva käsivarsi. Tuolla kuusella on ikää satoja vuosia, se on nähnyt Suomen sodat, nähnyt Kokkolan kasvun, ja nyt se seisoo vartiomassa tätä pientä paratiisia. Tummanvihreät neulaset suhisevat tuulessa, ja auringonsäteet suodattuvat oksiston läpi muodostaen kuvioita kallion pinnalle kuin luonto itse maalaisi…

Kallion juurella avautuu kukkameri - ja voi sitä runsautta! Kuunliljat kohottavat maitovalkoiset tähkänsä kohti valoa kuin kynttilät alttarilla. Ukonhatut seisovat riveissä - violetit, syvänpunaiset, sinertävät - ja niiden myrkyllinen kauneus puhuu siitä harkinnasta jolla puutarha on sommiteltu. Ei ole heitetty siemeniä sinne tänne ja toivottu parasta - ei - vaan suunniteltu, harkittu, toteutettu. Joka penkissä on aina muutama kukka kukassa - keväästä myöhäiseen syksyyn…

Mustavartinen pallolyhty nousee nurmikentältä kuin vanha herrasmies odottamassa iltahämärän laskeutumista. Kun aurinko painuu mailleen ja paviljongin lasit alkavat himmetä -silloin tuo lyhty syttyy, ja koko miljöö muuttuu satumaiseksi. Valo heijastuu kallion pinnasta, lankeaa kuunliljojen terälehdille, piirtää varjoja portaiden kaiteisiin… Ahh…

Voisinpa nähdä tuon luonnossa, Ressu kaupunki vaatii puutarhaasi avoimeksi!

Ressun “tammi” on iästään huolimatta vahvavartinen seisoen pystyssä suorana ja komeana!

Keparissa oli kuva tuosta lautamajasta. Onko se edellisten asukkaiden lasten tekemä?

Peru välittömästi puheesi, tämä on kaunis paviljonki, ei mikään “lautamaja”.

https://img.img-cdn.yle.fi/crop_fill,w_636,h_357,dpr_2/f_auto/13-3-5604350

Tässä paremmin toimiva linkki joka johtaa samaan kuvaan…

https://tinyurl.com/3jcvhszh

On tuo Ressun puutarha mahtava kyllä aivan jumalaisen kaunis, vs mitä Kokkolassa yleensä ihmisillä on. Alaakin on vaikka “hevoset söisivät”, suurimmalla osalla Kokkolalaisista on niin pieni piha ettei mahdu kääntymään. Ressun piha on intiimi paratiisi, kyllä Ressu vaan osaa. Olen kateellinen tuollaisesta paratiisista.

Kauneus on katsojan silmässä. Olisiko aihetta käydä silmälääkärissä? Aika kultaa muistot. Monesti kiinteistö rappeutuu samassa tahdissa omistajansa kanssa, joissakin tapauksissa nopeamminkin. Joku pitää 60 vuotta vanhaa taloa vielä uutena- joku muu taas purkukuntoisena. Mielestäni peruskorjausta yleensä tuon ikäinen talo vaatii, ainakin jos mitään ei ole vuosikymmenten aikana tehty. Harva talo kuitenkaan pysyy hyvänä ilman huolenpitoa, sama sääntö koskenee piha-aluetta.