Pitääkö viidenkympin kriisi paikkansa? Viisikymppiä on ikä, jolloin moni käy läpi suuria elämänmuutoksia. Silloin myös erotaan tai toteutetaan haaveita.
MIllainen on viidenkympin kriisi ?
Anonyymi-ap
10340
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ero on toki suuri elämänmuutos, mutta miten niin ero olisi eri asia kuin toteuttaa haaveita?
Viidenkympin kohdalla ei ollut enää mitään 'hätää'. Mun riisi oli 40 kohdalla, kun huomasin että hittolainen, näitähän (vuosia) tulee koko ajan lisää. Siihen asti niillä ei ollut mitään merkitystä. Nykyisinkin mun ikä on isompi vaiva muille kuin itselleni.
Eipä ole ikäkriisejä ilmaantunut tähän mennessä. Helpolla pääsee kun hyväksyy ittensä sellaisena kun on, muiden hyväksyntää en ole kalastellut ja mulle on ihan sama mitä ajattelevat. Tähän ikääni olen kyllä jo kokenut vaikka mitä ja pask ...kin saanut niskaan, mutta nykyään kaikki menee kuin vesi hanhen selästä enkä välitä hittojakaan siitä mitä muut ajattelee.
Hoh-hoijaa. Eikö ihmisen kriisi tarkoita hänen omaa, sisäistä kamppailuaan asioista ja aiheista. Sillä ei niinkään ole tekemistä muitten ihmisten ajattelemisten kanssa. Mielestäni.
Ei sellaista kriisiä ole olemassa jos kriisejä tulee on omasta toiminnasta kiinni joko kokonaan tai osittain
Kyllä vain onkin. Omani oli jo nelikymppisenä. Viisikymppisenä alkoivat viihdevuodet.
Avioero ei ole ihan yksin omasta toiminnasta. Oli se toinen siinä häsläämässä mukana.
50iin mennessä suurimmat muutokset elämässä. Ero, tutkinto työn ohessa, uusi suhde, muutto ja uusi työpaikka. Laihduin jokusen kilon, kädet puutuivat auton ratissa ja olivat valkoiset, veri ei kiertänyt kunnolla, kun tulin avannosta, liikuin pohkeet pulleiksi, siis repäisevät selviytymiskeinot käytössä. Niin vaan pokkana painoin eteenpäin. Ihmeesti sitä jaksaa ja järjissäni olin vielä kun kaikki tasoittui. Eikä jäänyt katkeruuden häivää, se on tärkeää. Kaikki tuli tehdyksi mielestäni oikein, paljon tupakan kanssa tuli pohdituksi miten parhaiten asiat hoitaa, järki selvänä. Tupakka jäi heti kun tilanne rauhoittui.
Kyllä se ainakin mulla on ollut niin, että ne kriisit oli paljon pahempia nuorena, eikä vanhempana. Nuorena oli aika epätoivoinen olo, kun omasta tulevaisuudesta tai toimeentulostakaan ei ollut mitään tietoa.
Nyt ei tarvi niin enää välittää maailman menosta kunhan asunto ja toimeentulo on turvattu.
Ehkäpä meitä on aika paljon, joilta uupui tarpeellinen tuki ja ohjaus. Avuin olisi ollut helpompi suunnistaa kohti aikuisuutta ja sen vaateita.
En osaa sanoa. Ei ollut, eikä tullut.