Olen kovin ilahtunut siitä vilkkaudesta, joka forumilla on viime päivinä syntynyt.Kaikki "vanhat" ovat taas paikalla ja uusia, hiukan arkoja tosin, on tullut kirjoittajiksi.Olette asiallisia ja hauskoja, joskus hyvän syvällisiäkin - teidän seurassanne viihtyy. Frederiikka hiukan kaipasi Muorin paikalle. Meidän tomeraa Muoria ei kukaan korvaa! Tuossa hän seisoo näyttöruudun oikeassa yläkulmassa, kädet puuskassa, kaulin kädessä, vahtii, että ollaan asiallisia, hymy on sentään aina suupielessä. ANTEEKSI FREDERIIKKA, et ole pyrkinyt Muorin paikalle vaan kaipaat ainoastaan samaa huomiota osaksesi.Osaksi sitä olet saanutkin ja saanet lisää.
Taas aamun aikaisen aluksi
mä tulin forumille
ja ikäänkuin aikani kuluksi
katsoin viestejä sulle ja mulle.
Ajatuksin minä katselen
kevään kaunista vehreyttä
ja korvillani kuuntelen
pikkulintujen liverrystä.
Tässä Ruuneperi toivottaa
teille kaunista kevätpäivää
mukavaa sekä rattoisaa
ilman surua, huolen häivää.
Taas aamun aikaisen aluksi
mä tulin forumille
ja ikäänkuin aikani kuluksi
katsoin viestejä sulle ja mulle.
Ajatuksin minä katselen
kevään kaunista vehreyttä
ja korvillani kuuntelen
pikkulintujen liverrystä.
Tässä Ruuneperi toivottaa
teille kaunista kevätpäivää
mukavaa sekä rattoisaa
ilman surua, huolen häivää.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hra Ruuneperille ja kaikille muillekin asian osaisille ja osattomille, että
- Muorin paikalle en ole kaivannut, en pyrkinyt, en menneisyydessä, en nykyisyydessä enkä tulevaisuudessa.
- Huomiota en ole kaivannut, en kaipaa enkä tule kaipaamaan. En samanlaista, en erilaista kuin
Muoriin kohdistettu, en sitten minkäänlaista. - Kaulimen omistan itsekin ja sitä osaan myös taitavasti käyttää sen alkuperäisessä tarkoituksessa, nimittäin leipomisessa.
Sinua tervehtii
olemattomasta vallankumouksesta riemastunut
rauhaa rakastava
Frederiikka
sopua lauhaa...foorumilaisille.
Mä Teidät kaikki halaan
ja sitten lähden kalaan
ensiviikolla palaan
ja postini selaan.
Tervehdyksin
Muori
Sinulle, Muori!
Minä puuhastelen toukokuun juhlien parissa: on nimipäiviä, syntymäpäiviä, lakkiaisia ja valmistujaisia niin, ettei kalenteri tahdo riittää. Ja nyt saa sitten kerrankin leipoa ihan kyllikseen.
Juhlamielellä ja -tuulella
Frederiikka
anteeksi huonoa sanavalintaani!
Ystävyydellä
Ruuneperi
Huonoista sanavalinnoista on minullakin anteeksi pyydettävää - ja näin tulee olemaan aina meillä kaikilla jatkossakin. Joten anteeksi antamista riittää. Näin tuumailen.
Sellaista se on sanojen kanssa. Rivien välistä itse kukin lukee kaikenlaista. Ja ihan riemastumiseen saakka ...
Muuten ... POKS!
( = pidän oikein kovasti sinusta = NETTIKIRJOITUKSESTASI = persoonallisesta sellaisesta = syntyy vain ainutkertaiselta RUUNEPERILTA )
Sanoilla leikkien ja niistä nautiskellen omalla äidinkielellään
Hymyilee
Frederiikka
paikka tämä on minulle. Olen tuossa n. 10-vuoden aikana, kirjoittanut pyynnöstä runomuotoisia tervehdyksiä. Myös kortit ulkomailta ovat lähes aina runomuodossa. Näiden, joskus ylihilpeiden tervehdysten, saaman suosion takia, rohkenin kirjoittaa n. vuosi sitten runon Poika ja pallo.
Harmittaa nyt, miksen aikaisemmin ole asiaan innostunut ja perehtynyt, ehkä olisin jonkun tanssikappaleenkin voinut sanoittaa - oikein julkaistavan.
Näitä minun hengentuotteita tulette näkemään täällä vastaisuudessakin, toivottavasti joidenkin iloksi eikä kenenkään harmiksi.
Teitä tyttöjä olen täällä riepotellut ja nyt joutui Kuppekin mukaan.Missähän äijä viipyy? Ettei vaan ottanut liikaa!
Täällä 65 :ssa menee keskustelu mukavasti. Siirryin täältä aikoinani ikäni johdosta uudelle 55:lle, mutta sieltä on kunnon keskustelu hiipunut, ja siksi palasin tänne takaisin.
Tervetuloa Sinäkin! Anteeksi, että toimin tässä kuin forumin puheenjohtaja.Minähän olenkin aina "äänessä", runoineni y.m..
Forumimme toimii minustakin mukavasti ja ilokseni on vilkastunutkin. Toivottavasti Sinäkin löydät omien mieltymystesi alueen ja kirjoitat sekä viihdyt.
pientä lorua tai runonpätkää Vilhelmiinan päiväksi sunnuntaina, ei ole omaa "runoilijaa" ei "loruilijaa". Muuten, onko "muusa" aina naispuolinen innoittaja?
Olin pitkään keskustelijana 45 -ryhmässä. "Peppuunpanijat" ja sen sorttiset kirjoittajat eivät kiinnosta.
Olen tavallinen tallustelija, seoroon mualiman asioeta, huumori on minulle elämän suola, etennii tämä oekee savolaenen.
Jiänpähän kahtelemmaan mittee tuleman pittää,
terveisin debyytin tehnyt Vilhelmiina.
Sattuupa erikoisesti jos minulta, Ruuneperilta, sattuisi syntymään loru tai muu, päivänä jolloin on edesmenneen isoäitini Vilhelmiinan nimipäivä. Isoäitini oli Miinaksi kutsuttu, eikä siis ihme, että joskus räjähtikin. Miinaa sanottiin mummuksi, koska seudulla oli ruotsalaisvaikutetta ja nästan alla puhui boda språk. Mummullekin oli portti=krintti,porras=tramppi ja puimakone=tryski.
Mummun elämänohje oli; emmää mut muut (en minä mutta muut), otti troppina mixtuuraa ja kamferttia ja hoivasi kuolemaansa asti orpoja lastenlapsiaan. Nyt tulee kyynel...
Vihelmiina
Ei ole ollenkaan elämän piina
tää ihana nainen, Vilhelmiina,
hän muiden parasta vain ajattelee
ja heidän puolesta taistelee.
Kun tämä runo Vilhelmiinasta
forumilla tänään "pärähtää",
niin Vilhel`lin jos minä pois siitä jätin
niin miina voisi silloin räjähtää.
Oikein Onnellista Vilhelmiinan päivää.Tästä tuli vähän mummun (ruotsiksi mormor=äidinäiti) muistoruno, ei mikään kaunis mutta jotakin.
Tervetuloa forumille ja Hyvää kesää!
t. Ruuneperi
P.S. Kyllä muusa on ymmärtääkseni nainen.Oletko Sinä, Vilhelmiina, siis minun muusani?
Iloista nimipäivää Sinulle!
Minulla on tallessa 50 vuotta vanha muistikirja lapsuuteni ajoilta killtokuvineen ja loruineen. Kanteen on kirjoitettu: HUOM!MUSTEELLA. Ja mustetahroja kirjan sivuilla riittääkin, mustepulloilla ja terillä on värssyjä yritetty riipustaa tähän tapaan - ihan kaunolla!
Kun lintu pieni lentää
sun akkunasi luo,
niin muista,
että terveisiä se
meidän forumilta tuo.
Iloista nimipäivää Sinulle!
Lämpimin tervetulotoivotuksin
Frederiikka
Jos minä lintu olisin
ja Sinä tähkäpää
nokkaani Sinut ottaisin
ja lähtisin lentämään.
Tämän olen lapsuudessani kirjoittanut moneen muistikirjaan.
Kiitos, Ruuneperi! Minä en tuota runolorua ole kuullutkaan aikaisemmin. Olisikohan eri puolella Suomea kierrellyt erilaisia loruja suusta suuhun ja muistokirjasta toiseen? Olisipa hauska lukea niitä lisää. Ehkäpä ne nousevat esiin itse kunkin muistilokeroista vähitellen. Minun muistokirjani loppuu nimittäin seuraavaan loruun ja neuvoon:
Kun tämän kirjan täyteen saat
runoista, muistelmista,
niin pistä se piiloon kaapin taa
pois pöydältä näkyvistä.
Sitten, kun tulet vanhaksi
ja painaa huolten taakka,
voit muistojasi uudistaa
aina lapsuusajoilta saakka.
Lintuviestejä onkin useampia muistojen kirjassani. Niihin liittyy usein myös lintuaiheinen kiiltokuva. Osa kiiltokuvista on perittyjä, suvussa kulkeneita. Niitä on liikuttavaa katsella, kun ajattelee, miten monet pienet sormet niitä ovat kosketelleet ja ihastelleet.
Muistorunoissa vakuutetaan ystävyyttä ja niissä ystävyyttä myös pyydetään. Tässä yksi vuodelta 1954:
Muisto
Niin monta pientä lintua
kuin pääsi päällä lentää,
niin monta on sulla ystävää,
vaan muista mua sentään.
Voi, voi, kun ovat hauskoja riimejä. Olipa mukava Vilhelmiina, kun pyysit loruja ja runoja nimipäivääsi ilahduttamaan! Tässä on vekkuli riimi. Sen minä rustaankin ihan ikiomaksi
Ruuneperille !
Voi tuota Ruuneperi-veitikkaa,
kun ruudussa
iloisesti vilkuttaa.
- No -
Pitäähän siihen nyt vastata
ja nimensä alle ruksata.
Mukaillen alkuperäisestä ( 1958 )
Kirjoittanut
Frederiikka