Kerran kesällä.

Olin ajamassa kesäisenä yönä kotia kohti vieraalta paikkakunnalta. Matka alkoi jo painaa, ja ajattelin pysähtyä jossain hetkeksi haukkaamaan happea. Käännyin pienemmälle tielle ja huomasin lähestyväni järveä, jonka ympärillä oli monenlaista lomamökkiä. En löytänyt minkäänlaista rantaparkkia, jonne olisin voinut pysähtyä, joten kurvasin hiljaa erään autiolta näyttäneen mökin pihaan.

Nousin autosta ja katselin ympärilleni.

Ketään ei näkynyt, joten rohkaistuin istumaan rannan suuntaan olevalle penkille.

Hengittelin lämmintä kesäyön ilmaa ja yritin hetkeksi unohtaa autolla ajamisen.

Katselin järvelle ja mietiskelin kenen rannalla istuskelin.

Ilma oli oikein leppoisa.

Jonkun ajan kuluttua kuulin askeleita takaani.

Säikähdin ja nousin ylös.

Minua kohti käveli nainen kesämekossa.

Ei mitään hätää, naisen ääni sanoi.

Hän sanoi huomanneensa, etten ole pahoissa aikeissa.

En olekaan, vastasin hänelle, mutta kun tuo ajaminen alkoi niin väsyttämään.

Nainen antoi luvan istua penkillä kaikessa rauhassa. "Minä olen Riitta."

Hei Riitta, minä olen Jonttu.

Riitta asteli aivan penkin taakse.

Yhtäkkiä tunsin miten hän tarttui käsiini ja nopealla liikkeellä pujotti ne käsirautoihin.

Käsiraudat hän kiinnitti penkin selkänojaan.

"Tulepas Pentti katsomaan mitä täällä on, hän huusi."

Kohta paikalle asteli vähän mahakas mies, joka oli ilmeisesti nimeltään Pentti.

Tällaisen sait napattua, hän sanoi Riitalle ja katseli minua.

He olivat noin 65-vuotias pariskunta, jotka olivat siis huomanneet minut hiippailemassa heidän mökkinsä pihalla.

Pitäisikö tästä soittaa poliisille? He kyselivät toisiltaan.

Minä vannoin olevani ihan viaton matkalainen, joka ei tarkoittanut mitään pahaa.

Mistäs sen tietää, Pentti sanoi. Nykyään voi liikkua kaikenlaisia hiippareita.

Riittaa tilanne näytti hymyilyttävän.

Istuin penkillä kädet käsiraudoilla kiinni selkänojassa. Tilanne alkoi tuntua kuunottavalta. Mitä jos tuo pariskunta olikin se outo osapuoli tässä.

Mitä tykkäät maisemasta? Pentti kysyi yhtäkkiä.

Kaunis on maisema, sanoin takaisin.

Pentti istahti viereeni penkille ja hymyili.

Onkos sulla kiire minnekään?

Ei mulla minnekään kiire ole, änkytin takaisin.

Meillä käy niin harvoin vieraita, että voisit jäädä istumaan iltaa kanssamme, Pentti jatkoi.

Kai se sopii, mutta istunko minä tässä penkissä kiinni koko ajan, naurahdin samalla ääneen.

Katsotaan, jos irrotetaan sut, kunhan aletaan luottamaan paremmin, Pentti totesi.

Mitenkäs minä teidät voisin vakuuttaa, utelin arasti.

Mietitään sitä, Riitta sanoi ja hymyili leveästi.

Riitta tuli myös istumaan penkille minun toiselle puolelleni.

Leikitäänkö sellaista luottamusleikkiä, hän kysyi.

Kysymys sai minut vähän kauhistumaan.

Pentti hykerteli toisella puolen.

Riitta alkoi selittää innoissaan.

Siinä leikissä testataan vähän sun aikeita.

Nyökkäsin.

Ensin avaan käsirautasi ja sinä riisut paitasi pois.

Sydämeni jyskytti ja hikeä pukkasi iholle.

Noh? Soitetaanko poliisille, Riitta kysyi.

Ei soiteta, kyllähän mä voin riisua.

Riitta avasi käsiraudat.

Riisuin paitani.

Sitten Riitta kiinnitti käsiraudat uudelleen selkänojaan.

Istuin heidän välissään ylävartalo paljaana.

Tunsin heidän molempien katseensa ihollani.

Ihanasti sun nännit kovettuu, Riitta huokaisi.

Nyt huomasin sen itsekin ja siitäkös ne vasta kovettuivatkin.

Riitta kumartui kohden minua ja suuteli rintaani.

Pentti seurasi perässä Riitan esimerkkiä.

En voinut muuta kuin antaa asioiden tapahtua.

Riitan huulet hipaisivat vasenta nänniäni.

Minulta pääsi ihan pieni voihkaisu.

Kokeile sinäkin Pentti nänniä, Riitta neuvoi.

Yhtäkkiä molemmat nännini oli heidän suissaan.

Riitta imi vasenta ja Pentti oikeaa nänniäni.

Se tuntui kiveksissä asti.

Ihana vihlaisu kulki pitkin vartaloani.

Kyllä tämä alkaa luotettavalta tuntua, Pentti ilmoitti.

Riitta ei kuitenkaan ollut vielä asiasta varma.

Molemmat nousivat yltäni ja katsoivat hymyillen toisiaan.

Tykkätkö sinäkin tästä, Pentti kysyi Riitalta.

Kyllä sinä tiedät, että tykkään.

Sitten Riitta kysyi minulta, että haluanko jatkaa leikkiä?

Haluan, sain sanottua.

Riitta nousi penkiltä ja astui eteeni.

Hän veti kenkäni pois jaloista.

Sitten hän tarttui housujeni lahkeista ja alkoi vetää niitä pois jaloistani.

Pentti kehotti häntä vetämään ne hitaasti alas.

Hetkessä housujen vyötärö laskeutui niin, että kullini paljastui sen alta.

Riitta veti alushousutkin samalla kertaa alas.

He molemmat huokailivat selvästi kiihottuneina tilanteesta.

Ihanaa, Riitta sanoi ja riisui housuni kokonaan jaloistani.

Sullahan on vähän valunu jo limaa kullista, Pentti katseli.

Nyökkäsin nolona.

Kullini sykähteli puoliksi kovana.

Olin kokonaan alastomana, ja edelleen kiinni penkin selkänojassa.

Onpas meillä ihana vieras, eikö olekin Pentti?

On. Tykkään kovasti, Pentti vastasi Riitalle.

Riitta levitti jalkojani.

Ota sinäkin Pentti kullisi esille, Riitta huokaili.

Pentti nousi penkiltä ja laski housunsa.

Hänen kullinsa oli jo ihan kovana.

Riitta laskeutui Pentin eteen ja al