Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    TAIVAAN KATTAMA ILLALLINEN

    Vieno henkäys,
    tuulenvire, kuin etäinen muisto sinusta. Jostain kaukaa.

    Istun kaukana.
    Kaukana vieraassa maassa.

    Elämämme,
    ne ovat nyt eri elämiä, kulkeneet polkuja erillisiä.

    Ajattelen, muistatko illan ?

    Sen mökkimme kuistilla,
    elokuisen, lapset nukkuivat, sininen hetki... Muistatko illan,

    sen,

    viimeisen !

    Sen pitänyt ei olla niin ? !

    Viini parhain,
    taivaan kynttilät, silmistäsi mielessäni yhä säihkyvät. Valo silmiesi kaunein.

    Se oli ruoka, taivaan kattama illallinen minulle !

    Kuun kajastus silmiesi,
    valo kaunein kuin lapsosen ilo, odottamassa aattoa, jona avataan lahjat !

    Silmäsi loistavat... Valona sinne, kauas,

    poluille,

    nyt,

    ikuisesti erillisille.
    4235
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Jospa joskus pääsisi sen pöydän ääreen istumaan
    ja siitä lentää taivaaseen

    Äänestä

    • Sitä tavoittelin,
      tunnelmaa pöydän ääreltä, öisen taivaan kajastusta, kauniiden silmien välittämänä.

      Ainoaa oikeaa miehen, ja mielen Ravintoa.

      Unohtamatta itse kertomusta erosta, särkyneestä Rakkauden Illusiosta. Koska usein,
      tunteista suurin,
      sekin on vain

      Illusio !

      Surullisen,
      kaukokaipuisen,
      terveen Rakkaudennälkäisen
      mielen ylläpitämä Rakkauden Illusio. Huokaus syvä

      Äänestä

    Niin kaunis runo sinulta...haikea kylläkin!

    Äänestä

    • Se tuli sisältä, eletystä ja itse koetusta. Ehkä
      sitä hieman valaisee selitykseni Liolle :)

      Jatka, tuntein väkevin ! Runoilija, hän on masokisti, kyky satuttaa hallitusti
      itseään, ja hallitsemattomasti
      toisia. Se on perkeleellinen
      Lahja. Hyvässä ja pahassa.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    apu_neuvonen kirjoitti:

    Vieno henkäys,
    tuulenvire, kuin etäinen muisto sinusta. Jostain kaukaa.

    Istun kaukana.
    Kaukana vieraassa maassa.

    Elämämme,
    ne ovat nyt eri elämiä, kulkeneet polkuja erillisiä.

    Ajattelen, muistatko illan ?

    Sen mökkimme kuistilla,
    elokuisen, lapset nukkuivat, sininen hetki... Muistatko illan,

    sen,

    viimeisen !

    Sen pitänyt ei olla niin ? !

    Viini parhain,
    taivaan kynttilät, silmistäsi mielessäni yhä säihkyvät. Valo silmiesi kaunein.

    Se oli ruoka, taivaan kattama illallinen minulle !

    Kuun kajastus silmiesi,
    valo kaunein kuin lapsosen ilo, odottamassa aattoa, jona avataan lahjat !

    Silmäsi loistavat... Valona sinne, kauas,

    poluille,

    nyt,

    ikuisesti erillisille.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu