Pääkirjaston uutta ilmettä on tässä nyt muutama kuukausi katseltu ja ihmetelty. Avajaisten alkuhuuman alkaen vähitellen laantua olisi kiintoisaa kuulla ihmisten rehellisiä mielipiteitä siitä, millaiseksi he itse kokevat uudenlaisessa kirjastossa asioinnin ja oleskelun.
Itse koen uuden kirjaston valitettavan luotaantyöntävänä ja rauhattomana paikkana vanhaan verrattuna. Keskeisin syy tälle on sisustuksen värimaailma, sillä miltei kaikesta on tehty joko valkoista, harmaata tai mustaa. Yläkerrosten lattiat hohtavat valkoisuuttaan ja hyllyistä, seinistä ja asiointipöydistä valtaosa liikkuu niin ikään valkoisen, harmaan ja mustan sävyissä. Kaiken kruunaa kirkkaanvalkoinen valaistus, jolla halutaan kaiketi viedä tavoiteltua lumisokeusefektiä vielä astetta ylemmäs.
Suomessa ympäristö on loskan peitossa ison osan vuodesta, ja nähtävästi kaupunki arkkitehteineen halusi tuoda tämän saman tunnelman myös kirjaston työntekijöiden ja asiakkaiden päivittäiseksi nautinnoksi. Lopputuloksena kaikki vanhan kirjaston lämpö puunruskeine sävyineen ja viherkasveineen on tiessään. Tilalle on saatu kirkas ja kolkko terveyskeskuksen käytävä, jossa nyt sattuu vain seisomaan liuta kirjahyllyjä.
Esteettömyys rakennuksessa on nähtävästi huippuluokkaa, mikä on totta kai hieno juttu. Samaten aineistojen lainaaminen onnistuu aivan kuten ennenkin ja asiakaspalvelu toimii moitteetta. Oleskeluun uusi kirjasto ei silti edeltäjänsä tapaan houkuttele. Ainakin itselleni talosta tuli remontin myötä lähinnä noutopiste, josta napataan kirjat kainaloon ja lähdetään muualle.
Mitä mieltä muut ovat asiasta? Kuitenkin valkoinen oli ainakin 10-luvulla ilmeisesti kovaa huutoa sisustusmaailmassa, joten toisenlaisiakin mielipiteitä takuulla löytyy. Kertokaa vain ihmeessä, mitä tuumitte.
Itse koen uuden kirjaston valitettavan luotaantyöntävänä ja rauhattomana paikkana vanhaan verrattuna. Keskeisin syy tälle on sisustuksen värimaailma, sillä miltei kaikesta on tehty joko valkoista, harmaata tai mustaa. Yläkerrosten lattiat hohtavat valkoisuuttaan ja hyllyistä, seinistä ja asiointipöydistä valtaosa liikkuu niin ikään valkoisen, harmaan ja mustan sävyissä. Kaiken kruunaa kirkkaanvalkoinen valaistus, jolla halutaan kaiketi viedä tavoiteltua lumisokeusefektiä vielä astetta ylemmäs.
Suomessa ympäristö on loskan peitossa ison osan vuodesta, ja nähtävästi kaupunki arkkitehteineen halusi tuoda tämän saman tunnelman myös kirjaston työntekijöiden ja asiakkaiden päivittäiseksi nautinnoksi. Lopputuloksena kaikki vanhan kirjaston lämpö puunruskeine sävyineen ja viherkasveineen on tiessään. Tilalle on saatu kirkas ja kolkko terveyskeskuksen käytävä, jossa nyt sattuu vain seisomaan liuta kirjahyllyjä.
Esteettömyys rakennuksessa on nähtävästi huippuluokkaa, mikä on totta kai hieno juttu. Samaten aineistojen lainaaminen onnistuu aivan kuten ennenkin ja asiakaspalvelu toimii moitteetta. Oleskeluun uusi kirjasto ei silti edeltäjänsä tapaan houkuttele. Ainakin itselleni talosta tuli remontin myötä lähinnä noutopiste, josta napataan kirjat kainaloon ja lähdetään muualle.
Mitä mieltä muut ovat asiasta? Kuitenkin valkoinen oli ainakin 10-luvulla ilmeisesti kovaa huutoa sisustusmaailmassa, joten toisenlaisiakin mielipiteitä takuulla löytyy. Kertokaa vain ihmeessä, mitä tuumitte.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samaa mieltä. Sekä hyllyt ja se pienuus.. ei houkuta etsimään kirjoja..ei värejä..