Termiä käytetään laajalti, tarkempi sisältö on vain jäänyt hämäräksi .
Miten omavaraisuus määritellään?
Miten omavaraisuus määritellään?
Mitä on ruoantuotantomme omavaraisuus?
Anonyymi-ap
61749
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Omavaraisuus on vakiintunut iskusana silloin kun pyritään perustelemaan maatalouden kannattamattoman osan ylläpitämistä verovaroin.
Heh,
Urheilukilpailu tarvitsee vain voittajan.....
Niin, ovatko tuetut myyntitulottomat tilat muka olevinaan " kirittäjiä", jotka siivittävät toisia tiloja parempaan suoritukseen?
Tuskin näin.
Me oomma justihin niitä omavaraisia.
Omavaraisuutta voidaan tarkastella monella tavalla, joten aina omavaraisuudesta puhuttaessa pitää kertoa, mitä sillä tarkoitetaan.
Onko syömämme elintarvikkeet valmistettu Suomessa?
Onko elintarvikkeiden raaka-aineet tuotettu Suomessa?
Onko eläintuotannossa käytetyt rehut valmistettu Suomessa?
Onko eläintuotannossa käytetyt rehujen raaka-aineet tuotettu Suomessa?
Useimmiten lopetetaan tähän, koska tähän asti asiat ovat vielä hyvällä tolalla. Mutta voidaan myös jatkaa:
Onko kasvintuotannon panokset kotimaisia?
Voidaanko käytössä olevat koneet huoltaa ja korjata Suomessa ilman ulkomaisia panoksia?
No ehkä ei jatketa enää pidemmälle.
Mutta vaikka omavaraisuutemme on kaukana täydellisestä, on se silti huonoa parempi.
Miten mahtaisi käydä viljelymme käydä jos tuotantopanosten tuonti sakkaisi?
Suomessa keskustelua tästä käyvät esimerkiksi Luonnonvarakeskus ja Huoltovarmuuskeskus. Niiden arvioissa korostuu, että ruokaa kyllä pystyttäisiin edelleen tuottamaan, mutta nykyisen kaltainen järjestelmä ei säilyisi ilman kansainvälisiä tuotantopanoksia.
Ilman tuontipanoksia satotasot laskisivat kasvilajista riippuen vähän tai paljon. Paremmalla ravinteiden kierrätyksellä keinolannoitteiden puute ei aiheuta niin pahoja ongelmia, eikä lannoitusvaikutus ole koskaan suoraviivainen.
Joillakin kasveilla lopputulos riippuu kasvukauden säästä. Tästä tyyppiesimerkki on peruna ja perunarutto, jota ei pystytä torjumaan ilman tuontipanoksia.
Joidenkin kasvien viljely loppuu, kun siemenvarastot loppuu.
Jääkiekon MM-kisoissa ei tarvita kuin yhtä joukkuetta. Kultajoukkuetta.
Muut ei tuota mitään.
Tarvitaanko sinua ja kaltaisiasi ylipäätään tai edes tuettaviksi?
Ainoastaan demareita tarvitaan!
Omavaraisuus on yksi maalaisten käyttämistä, tässä yhteydessä sisällöltään epämääräisistä, termeistä jotka kaivetaan esille kun maataloutukijärjestelmää kritisoidaan.
Älylasit kertoo että ainoastaan demut on sallittu.
Demut kaivaa sen aina esiin.
Fiksua argumentointiako?
Mutta mitäpä muuta voisi odottaa?
Omavaraisuudesta demarit aina puhuu.
Demut ja äly eivät sovi mitenkään samaan lauseeseen
Ei ole omavaraisuutta , edes määrittelemällä joitakin tuotteita
Vähitellen myös viljelijöiden omissa mielipidekirjoituksissa alkaa orastamaan järjen ääni:
"Maatalouspolitiikkaa on kiireesti päivitettävä tukemaan aktiivista tuotantoa. Suomella ei ole varaa passiiviseen pellon omistamisen tukemiseen eli tukiviljelyyn, jossa kasvusto niitetään maahan.
Vain aktiivisessa käytössä oleva maa luo arvoa omistajilleen ja yhteiskunnalle". - SS
Hyvänä esimerkkinä hevostilat. Niitä on noin 16 000, tuottavat palveluita. Jos aktiivitilan vaatimukset täyttyy niin saa luonnollisesti maataloustukea.
Kysymys kuuluu: "Tuleeko harrasteita tai kilpaurheilua tukea maataloustukien muodossa?"
Tukiehdot pitää toki täyttää.
Onhan tuo iso ongelma kun pääkaupungin hevosharrastajat joutuisi tuomaan hevosensa helsingin keskustaan.
Suomessa on noin \(160\,000\) hevosharrastajaa, mikä tekee siitä yhden maan merkittävimmistä harrastustoimialoista.
Ja ne hevoset tarvitsee heinää....jota tuotetaan pelloilla....
Kysymys kuuluukin, pitäisikö heinäpeltoa kohdella tukipolitiikassa eri tavoin, jos sieltä korjataan heinää omille hevosille vs. korjataan heinää myytäväksi naapurin hevosille?
Miksi ihmeessä?
Voimassaolevat tukiehdot pitää toki täyttää.
Jos 16 000 hevoselle myydään heinää niin eikö sitten tule myyntituloja?
Luultavasti valtaosa talleista myy palveluna koko hevosten ylläpidon.
K
Haloo, kenelles ne tuet silloin tulee osoittaa? Hevostalleilleko?
Niinpä. Täällä vaan kovasti joku/jotkut esittää että noilla kahdella olisi niin merkittävä ero, että niitä pitäisi kohdella eri tavoin.
Olisiko pellon omistajille? Hevostallin ympärillä oleville pelloille....
Omavaraisuuteen, niinkuin se monasti ymmärretään, tarvitaan tuotantoaan myyviä maatiloja. Ei siis näennäisviljelijöitä.
Niinku hevostalleja jotka myy tuotantoaan palveluna.
Kampaajatkin myy palveluitaan mutta eivät nauti maataloustukia.
Jurppiiko se jotenkin?
Voisit sitten maalittaa kampaajatkin....
Jos aktiiviviljelijän ehdot täyttyy niin toki saa maataloustukea.
Mutta kun hömppäheinällä maksetaan sijoitusasunto kaupungissa.
Puhu tästä epäkohdasta kaupunkilaisten kanssa. Pirulaiset oikoo mistä pystyy.
Maatalous uhkaa joutua leikkausten kohteeksi ensi hallituskaudella − ”Leikkauksien ei pitäisi osua ruoantuotannon ytimeen” - SS
Leikattavaa on paljonkin ilman että tuotantomäärät vaarantuisivat
Maatalouden "omavaraisuus" pähkinänkuoressa:
Omavaraisuuden nimissä mulle lisää rahaa heti nyt älkääkä kysykö miten se liittyy omavraisuuteen todellisuudessa. Uskokaa nyt vaan, että kyllä se liittyy.
Hömppöheinäpeltokin pystytään syöttämään eläimille, tai seuraavana satona siitä otetaan viljaa kriisitilanteessa. Kesantokin on seuraavalla satokaudella viljeltävissä. Mutta jos pelto on metsitetty tai muuten pusikoitunut, salaojat tukossa tai muuten vesitalous päin prinkkalaa, viljelykäyttö ei låhde ihan niin äkkiä ja kivuttomasti, tosin ei niistä lohkoista saa silloin tukeakaan.. Joten kyllä huoltovarmuutta ylläpidetään vaikka ei joka vuosi satoa myyntiin asti yltäisikään.
Omavaraisuus on sitä, että vaikka sota syttyy, niin meidån Micaela voi käydä edelleen ratsastunneilla maataloustuilla ylläpidetyillä hevosilla.
Näin voi ainakin päätellä siitä, että maataloustukien ja omavaraisuuden välille laitetaan yhteläisyysmerkit.
Jos voimassaolevat tukiehdot täyttyy niin tottakai saa maataloustukia.
Totta kai!
Kun rahaa on, niin pitäähän sitä jakaa runsaskätisesti hömppäheinälle ja harrastehevosille.
Suomessa on noin 15 000 hevostallia ja maassamme on yhteensä noin 69 000 – 71 500 hevosta ja pitäähän Micaelaakin ajatella.
Ja ps. Hevoset syö heinää...
Kas kun minä en syö. Siksi se ei liity minun kannalta omavaraisuuteen.
Oletko siis hevonen?
Omavaraisuudesta kandee kysyä demareilta. ne tierää.
Osalla maataloustukien nauttijoista on moraalinen kompassi rikki
Ei tunnu olevan. Joillakin ruoan loppukäyttäjillä on.
Tunnetko sinä edes ilmansuunnat?
Väität siis että osalla ei ole?
Mielenkiintoinen arvio.
Tunnen. Ainakin on sellainen kun LOUNAS
Miksi aina tukia? Eikö kannattaisi alkaa tekemään järkevästi töitä? Vähän hävettää että ollaan Euroopan ainut kehitysmaa😞
Tällä hetkellä kevätkiireissä tehdään 12-14h työpäiviä, 7 pv viikossa. Että varmaan menisi paremmin, jos tehtäisiin 'järkevästi' töitä 8h pv/5pv viikossa? Tukia maksetaan, koska yhteiskunta ei ole valmis maksamaan tuotteesta suoraan kustannuksia vastaavaa hintaa. Mutta jollain alkutuotannon kustannuksetkin on katettava, Jalostus sitten vielä erikseen.
Eikö tuon lauseen voisi laajentaa koskemaan myös sosialituen saajia?
"Miksi aina tukia? Eikö kannattaisi alkaa tekemään järkevästi töitä?"
"Tällä hetkellä kevätkiireissä tehdään 12-14h työpäiviä, 7 pv viikossa. Että varmaan menisi paremmin, jos tehtäisiin 'järkevästi' töitä 8h pv/5pv viikossa?"
Älä puhu p*skaa.!
Jos tukijulleja uskoisi, niin jokaisen maajussin kannattaisi mennä Baronalle töihin nollatuntisopimuksella, niin tulot nousisivat, mutta monellako Baronan nollatuntisopimuksella olevalla on neliveto citymaasturi omakotitalon pihassa ja kaupungissa kämppä odottamassa opiskelemaan lähtevää jälkikasvua?
Cititörsän ymmärrys ei riitä jos työaika ylittää 8 tuntia päivässä....
Siinäpä oikein harhaisen kateuden riemunkiljahdus. Nelivetomaasturi jos kellä on, sitä tarvitaan tilan mailla töitä tehdessä. Jos on sijoitusasunto jälkikasvua varten, kyllä se on hankittu asumistarpeeseen, ja usein on järkevämpi maksaa asuntoa omaksi kuin maksaa vuokraa, josta loppuviimeksi ei jää mitään käteen. Ja sivuhuomautuksens, meillä on kyllä jälkikasvua, mutta ei nelivetomaasturia eikä sijoitusasuntoa kaupungissa. Lapset on opiskelleet niin, että on voineet kulkea kotoa käsin tai asuneet koulun asuntolassa tai muussa sukulaisen asunnossa vuokralla, ei ole tarvinnut sitä varten asuntoa hankkia.
Kauppias Niina Puoskari kertoo olevansa huolissaan Suomen ruoantuotannon huoltovarmuudesta. Kampanjan avulla hän haluaa tukea viljelijää sekä herättää keskustelua.
Puoskari kertoo, että idea kahteen hintaan oli ollut mielessä jo aiempina kesinä. Hän mainitsee huoltovarmuuden, ja kuinka suomalaisia viljelijöitä on tuettava.
Hän kertoo ajavansa itse viljelijän luo saaristoon hakemaan perunaa. Hän ymmärtää, ettei kaikilla ole varaa ostaa vielä varhaisperunaa.