Sekä maailman onnellisin kansa. Eikö tämä riitä ?
Maailman kolmanneksi vanhin maa
Anonyymi-ap
18222
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Rakastan tätä maata, minun Suomeni.
Ainakin minulle riittää
Asun Suomen kauneimmassa kaupungissa, ilma on raikas ja saasteeton, ihmiset ystävällisiä, eläminen helppoa ja turvallista.
Terveisiä sinne Tampereelle.
Ei en asu Tampereella vaan Suomen kauneimassa kaupungissa :)
Se on Savonlinna. Suomen ikioma Venetsia.
Savonlinna on kohtuu kaunis, keskusta ei tosin ole minkään näköinen.
Itse tykkään Kajaanista ja Kuopiosta, ne molemmat ovat sopivan kokoisia ja erittäin kauniita kaupunkeja niin talvella kuin kesälläkin. Kenelläkään ei ole kiire ja keskusta on kertakaikkisen kaunis molemmissa
Otsikkosi ei pidä paikkaansa.
Ei kumpikaan ole totta.
Aloituksesta huomaa, että aloittaja on pudonnut kärryiltä,
ei tajua tämänpäivän Suomestakaan mitään.
Faktat pöytään, aloittaja on antanut satavarmaa tietoa. Pellet yrittävät vesittää asiaa.
Minulle riittää. En haluaisi asua missään muualla, rakastan maatamme, synnyinseutuani ja nykyistä asunpaikkaa vaikka tänne on elämä minut sattumalta paiskannut. Olosuhteiden saattelemana. Täältä en lähde edes tuhkana, paikka on jo sovittu.
Samassa harrastuksessa on henkilö, joka inhoaa tätä paikkaa. Kysyin, missä hän haluaisi olla, ei hän tiennyt. Siinäpä vasta pulma - hänellä.
Valivalivalittajia löytyy jokaisesta kaupungista. Niitä on vain muutama mutta ovat sitäkin äänekkäämpiä ja innokkaita dissaamaan kotikaupunkiaan joka paikassa. Muuttaisivat pois!
Esitä kysymys tekoälylle. Onko suomi maailman kolmanneksi vanhin maa. Vastaus yllättävä, jopa toiseksi vanhin.
Maailman onnellisin kansa 9 vuotta peräkkäin. Kertoo tekoäly.
Kyselyn mukaan juuri niin.
Yllättävän hienoa.
Suomi on minun koti- ja isänmaani, olen ajatuksiltani ja tavoiltani vanhanajan perinnesuomalainen. Kunnioitan kaikkia vanhoja ja kauniita kulttuureita. Kulttuurien mahd. huonoja tapoja en hyväksy ja kunnioita. Suhtaudun luontoon ja eläinkuntaan ystävällisesti ja kunnioittaen myös näiden omia elämänmuotoja.
Parikymmentä vuotta sitten kalastelin erään tuttavan kanssa ja olin kalojakin kohtaan hyvin hellävarainen. Tuttava sai vakuuttaa, ettei kastemadolla ole hermostoa, eikä se kidu koukussa. Näinkö on? "Lopetin" heti vertavuotavan kalan (pää irti) ja heitin lokeille. Koukun irrotuskin oli varovaista puuhaa.... Sitten kalakaveri kuoli ja se jäi.
Venäläiseen / slaavilaiseen perinteeseen kuuluvia eläinsatuja, nk. faabeleita. Kerrotaan elämästä eläinten kautta ja suulla:
"Suden osa / kohtalo" - Волчья доля:
https://youtu.be/GWjZ6eDqjCA?si=UaFJOD0t9-0fDE21
(Videoon löytyy myös engl.käännös.)