arka kisulini

Kyllä se siitä sopeutuu kun se alkaa hiljattain ymmärtää että et tee sille mitään pahaa...Anna kissan sopeutua rauhassa kotiisi. Älä ota kissaa väkisin syliin...Meillä tottu jo 14 v kissa hyvin 2 viikossa :)

Meille tuli metsästä löydetty jo hieman villiintynyt tyttökissa viime syksynä. Se asui aluksi saunassa ja kyyhötti yhdessä nurkassa. Sen piti opetella sisäsiistiksi uudestaan. Kävin sille juttelemassa rauhallisesti ja hellin vähän ja rapsuttelin, kun ei pistänyt vastaan, vaikka pelkäsi hirvittävästi. Vähitellen sen luottamus alkoi palautua ja leikkauksen myötä se rauhoittui vielä enemmän. Saunasta se siirtyi sänkyjen alle, vähitellen sänkypeiton alle ja siitä sängyn päälle. Monta kuukautta siihen meni ja meidän perheestä se hyväksyy vain minut ja isäni. Kesäisin se on pääasissa tuolla rakkaassa tarhassaan. Otettiin tytylle kaveriksi nuori poikakissa ja senkin läsnäolo on auttanut paljon.

Anna pojalle aikaa. Pikku hiljaa hyvä tulee. Juttele sille rauhallisesti aina, kun kohtaat sen ja järjestä sille jokin turvaisa paikka korkealle (kissat tuntee olevansa turvassa korkealla). Koita houkutella sitä leikkimään rauhallisesti. Meidän tyty pelkäsi aluksi leluja, mutta nyt on paljastunut oikein leikkisäksi. Luottamuksen palautumisen myötä poika saattaa tulla itse hakemaan sinulta hellyyttä. Vältä äkkiliikkeitä sen lähettyvillä. Kun poika tulee vastaan mene kyykkyyn ja ojenna kättäsi pitkäksi (vastaa kissojen tervehdystä). Luulisin, että kisu tajuaa pian teidän olevan ystävällisiä. Kärsivällisyyttä ja aikaa se ottaa:) Tsemppiä!

Se kysyy sinulta kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja kärsivällisyyttä.
Läheisten ystävieni kissa on tullut heille aikuisena seuraavien vaiheiden kautta:
Se oli löydettäessä raskaana, ehkä vuoden ikäinen, viettänyt n. puoli vuotta ulkona... Kissan ja sen pennut otti löytöeläinkodista vapaaehtoinen kotiinsa kun kissa ei alkanut hoitaa pentuja löytöeläinkodissa. Hän etsi kaikille uudet kodit, kun ei itse voinut kissaa pitää. Tämän tyttökissan sopeutuminen kavereideni kotiin täydellisesti otti melkein vuoden. Sisäsiisti se oli, söi normaalisti... Sillä oli aluksi ilmeisesti stressioireita -se välillä ryntäili raivokkaasti pitkin kämppää eikä voinut sietää suljettuja ovia ja paiskoi hiekkalaatikosta hiekat pihalle...Pikkuhiljaa kissan "häiriökäyttäytyminen" vähentyi, se on rauhoittunut tosi paljon ja viihtyy jo välillä sylissäkin. Ihan vasta se oli tullut lohduttamaan kaveriani kun hänellä oli ollut paha mieli -laittanut pään saman tyynyn alle ja tullun syliin istumaan...
Se myös inhoaa ulkoilua, joten se on aivan tyytyväinen saadessaan olla sisällä. Ulkona valjaissa se on tottunut olemaan niin ettei nykyään enää huuda jatkuvasti (ja onpa jopa kerran pissannutkin ulos:) vaikka jokaisen oven kohdalla onkin sitä mieltä että eikö mentäis sisälle.

Eli kärsivällisyyttä vain sen omasi kanssa. Kyllä se tottuu. Varsinkin jos sillä on takana epämiellyttäviä kokemuksia ihmisistä sillä ei ole mielestään mitään syytä luottaa sinuun. Anna sen olla rauhassa, ja juttele sille paljon. Tarjoa sille käsi haisteltavaksi ja jos se tulee haistelemaan älä tee elettäkään koskettaaksesi vielä ensimmäisillä kerroilla. Se voi ottaa pitkään, mutta odota että kissa tulee itse sinun luoksesi.
Ihanaa että olet antanut kodin sille. Toivotan onnea yhteiselämälle:)

vastanneille:)
Haluan vielä kertoa, että tänään kisu yllättäen kulki selän takaa ja kosketti samalla selkääni. Istuin lattialla ja venyttelin, niin siinä nopeasti kävi, sitten juoksi pois. Sanoi miu mennessään:) :)Ei tullut kaapin alta vaikka houkuttelin, mutta tuntui hyvältä jo tämäkin ele:)