Mitä teen kun koulu on minun ja jätkien välillä yleensä ottaen sairaan iso este.Itseasiassa tämä polveutuu siitä,että olen ollut vuosikausia koulukiusattu.Joskus ihan tekee mieli kysyä,että miksi.Siksikö,että olen vain lievästi ylipainoinen ja nyt en meinaa että olisin mikään pallo,mutta en liiemmin missin mitoissakaan.Ja sit se,että olen tumma?!No siis ne on ne syyt varmaan,mutta ongelmana on,että en tiedä miten menetellä kun toi koulu käy tod.raskaaki kaiken ton jälkeen.Itsemurhayrityksestä-päihteisiin....Well kaikki kokeiltu,mutta ei helpota en tiedä sitten kun on näitä jätkiä elämässä(koulun ulkoupuolella)ja söpöjäkin jopa,mutta ensinnäkään ei uskalla kertoo koulu"kamuille"kun ei tiiä mtien ne suhtautuu ja sit jus se,että joskus tosi rankan päivän jälkeen on hiljainen ja kaikkea,mutta eihän niille voi kertoa miksi...Tää alkaa muodostua ongelmaksi=(
Koulu ISONA esteenä?!?
-*Stormy*-
2184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mulla oli toi aivan sama ongelma ennen; olin ennen sellanen syrjitty, mulla ei ollu paljoa kavereita koulussa, saatika sitten koulun ulkopuolella. No se muuttu, vaikka siihen meni kyllä aikaa..
nykyään oon koulussa suht.koht "suosittu", mul on kavereita (myös jätkiä) koulussa koulun ulkopuolella.
Mutta aikaa meni n. 3 vuotta, kasvoin siinä aika paljon henkisesti. Mutta onni tässä oli se, että tulin yläasteelle. 5-luokalla ja aiemmin olin ns. syrjitty, kuudennella sain yhden kaverin jonka avulla musta tuli sitten osa näitä "suosittuja" (missään vaiheessa ei noussu päähän, oikeesti.) Yläasteella tää kaveri meni eri kouluun, ja seiska luokan en ollu oikeen mitään, joitain kavereita koulussa, mutta ei mitään erikoista. Eipä muo kai ihan tyhmänäkään pidetty. No sit kasilla mulla alko itseluottamus nousta, nyt mulla on tosi paljon kavereita. Mutta haluun vielä huomauttaa, että musta ei tullu mikään itserakas. Se että olin ennen syrjitty kasvatti muo paljon, koska nyt ymmärrän kaikkia tällä hetkellä samanlaisia.
Mutta siis tän kaiken avain on: ITSELUOTTAMUS.
onnee sulle =)
Kiitos kovasti!!Mutta toisaalta tässä tilassa tuon itseluottamuksen kasvattaminen on tod.vaikeaa!