Istuskelin siinä ja hörpin pahvimukista kaffetta. Meidän työnjohtaja on sellanen pojan koltiainen, hiukka pinko takkutukka. Se pöyhii tukkaansa samaa ainetta millä mä vahaan ooppelini. On kuulemma muotia ny.
-Kosonen!, alko se pomo huutelee ja mä että no mitä. Takkutukka selitti, että C-rapussa olis vuotava keittiön viemäri.
-Ei se ny käy, mä sanoin. –Meillä on Laineen kanssa urakka kesken, ei ehdi tuntihommia ny.
-Tää on ihan pikkujuttu eikä sotke urakoita, pomo sanoi.
-Jaa… no, menköön, mä mutisin mukiini.
-Lindblom, sano takkutukka. Mä siinä ihmeissäni, että mikä sille tuli.
-Rupesit sitte ovikelloksi, mä totesin.
-Ai miten niin?, pomo utelemaan.
-No ku sanoit plimplum.
-Eiku se on se nimi, Lindblom ja C-rappu.
-Aha, mä sanoin ja otin pakkini.
Soitin ovikelloo. Vanhemman puoleinen emäntä avasi. Ohut aamutakki päällä ja melkoisesti puuteria naamassa.
-Päivää, mä sanoin ja nostin lippalakkia. Se päästi mut sisään ja kävelin keittiöön. Eukko selitti jotain ruottiksi, en mä siitä mitään tajunnu. Kömmin alakaappiin ja nostelin tavaroita pois. Eukko huokailemaan siihen ja kun menin seljälleni lattialle, se alko jalallaan mun reittä hieromaan. Hierokoon, aattelin ja kokeilin viemäriputkee. Ei se mitään vuotanu, kaikki ihan ok.
Nousin siitä sitte ja emäntä mutristeli suutaa ja alko mun haalareitten, ihan uudet Snickersit, nappeja availemaan. Tais olla eukon naintihommat pahasti saamapuolella, sen verran ärhäkkäänä kävi. Kyllähä mä hetken tuumasin, jotta päräyttäskö sitä pakaraan, mutta sitten olis urakka kussu. Suomalaisen työmiehen moraali kun on semmone, että duunit duunina ja naimiset naimisina. Nappasin sitä ranteista ja napitin haalarit. Eukkoha kimmastu ja sen naama valahti. Puuterimatto lärvillä lohkeili ku se irvistellen ja ruottiksi sihisten kipitti makuuhuoneeseen.
Mä nostelin tavarat takas kaappiin, nappasin pakkini käteen ja laitoin lakkini päähän. Makuuhuoneesta kuulu kauhia lätinä ja huokailu. Minä siinä, että alkoko se ämmä patteria ilmaamaan? Jättäs ammattilaiselle semmoset. Kurkkasin ovenraosta ja siellä se venytteli ihtiään kädet reisillä. Etten sanoisi rumannäköseksi oli nahkapoimut päässy.
-Kom hit…jag vill ha dig…ta mig.., vinkui ehtoopuoleinen.
-Täh? , mä tokaisin. Se koukisteli sormellaan kutsuen mua, mutta mä olin tiukkana. Lähdin kävelee eteiseen. Se pomppasi pystyyn ja ku avasin ulko-ovea, niin tönäs selkään, tokaisi että ”kyss fittan!” ja löi oven kii. Mitähä sekin tarkottaa? Laineen kanssa tuumittiin, jotta se tarkottas varmaan niinku ”hyvää päivänjatkoa” tai jotain.
-Kosonen!, alko se pomo huutelee ja mä että no mitä. Takkutukka selitti, että C-rapussa olis vuotava keittiön viemäri.
-Ei se ny käy, mä sanoin. –Meillä on Laineen kanssa urakka kesken, ei ehdi tuntihommia ny.
-Tää on ihan pikkujuttu eikä sotke urakoita, pomo sanoi.
-Jaa… no, menköön, mä mutisin mukiini.
-Lindblom, sano takkutukka. Mä siinä ihmeissäni, että mikä sille tuli.
-Rupesit sitte ovikelloksi, mä totesin.
-Ai miten niin?, pomo utelemaan.
-No ku sanoit plimplum.
-Eiku se on se nimi, Lindblom ja C-rappu.
-Aha, mä sanoin ja otin pakkini.
Soitin ovikelloo. Vanhemman puoleinen emäntä avasi. Ohut aamutakki päällä ja melkoisesti puuteria naamassa.
-Päivää, mä sanoin ja nostin lippalakkia. Se päästi mut sisään ja kävelin keittiöön. Eukko selitti jotain ruottiksi, en mä siitä mitään tajunnu. Kömmin alakaappiin ja nostelin tavaroita pois. Eukko huokailemaan siihen ja kun menin seljälleni lattialle, se alko jalallaan mun reittä hieromaan. Hierokoon, aattelin ja kokeilin viemäriputkee. Ei se mitään vuotanu, kaikki ihan ok.
Nousin siitä sitte ja emäntä mutristeli suutaa ja alko mun haalareitten, ihan uudet Snickersit, nappeja availemaan. Tais olla eukon naintihommat pahasti saamapuolella, sen verran ärhäkkäänä kävi. Kyllähä mä hetken tuumasin, jotta päräyttäskö sitä pakaraan, mutta sitten olis urakka kussu. Suomalaisen työmiehen moraali kun on semmone, että duunit duunina ja naimiset naimisina. Nappasin sitä ranteista ja napitin haalarit. Eukkoha kimmastu ja sen naama valahti. Puuterimatto lärvillä lohkeili ku se irvistellen ja ruottiksi sihisten kipitti makuuhuoneeseen.
Mä nostelin tavarat takas kaappiin, nappasin pakkini käteen ja laitoin lakkini päähän. Makuuhuoneesta kuulu kauhia lätinä ja huokailu. Minä siinä, että alkoko se ämmä patteria ilmaamaan? Jättäs ammattilaiselle semmoset. Kurkkasin ovenraosta ja siellä se venytteli ihtiään kädet reisillä. Etten sanoisi rumannäköseksi oli nahkapoimut päässy.
-Kom hit…jag vill ha dig…ta mig.., vinkui ehtoopuoleinen.
-Täh? , mä tokaisin. Se koukisteli sormellaan kutsuen mua, mutta mä olin tiukkana. Lähdin kävelee eteiseen. Se pomppasi pystyyn ja ku avasin ulko-ovea, niin tönäs selkään, tokaisi että ”kyss fittan!” ja löi oven kii. Mitähä sekin tarkottaa? Laineen kanssa tuumittiin, jotta se tarkottas varmaan niinku ”hyvää päivänjatkoa” tai jotain.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...juttu