Minulla on syntymäpäivät. Onneksi olkoon. Ostin aamulla itselleni Marimekon pussilakanat ja tyynyliinat, valmiin kakkupohjan, mansikoita ja kermavaahtoa joka tulee tölkistä ulos napin painalluksella. Mansikat olivat kitkeriä ja vaahto liian makeaa, kakkupohja viimevuotisen oloinen - pussilakanat ovat kauniit ja valkoiset, mutta yhä kaikkine värikkäine kukkineen paketissaan.
Laitoin kakun jääkaapiin ja avasin itselleni siiderin.
En vastannut puhelimeeni kertaakaan, se soi yhä.
Mietin: onko kolmekymmentäkahdeksan vuotta mitä?
Vastaa!
Laitoin kakun jääkaapiin ja avasin itselleni siiderin.
En vastannut puhelimeeni kertaakaan, se soi yhä.
Mietin: onko kolmekymmentäkahdeksan vuotta mitä?
Vastaa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
en ole vielä siellä asti, mutta luulen että kolmekymmentäkahdeksan on ihan sama kuin kaikki jälkeen 18 jolloin viimein saavutti aikuisuuden.
Itse pyrin ohittamaan synttärit vähin äänin. Mitä vähemmän hälyä, sen vähemmän joutuu ajattelemaan asiaa. Mitä vähemmän ajattelee sen vähemmän ajatus vuosista häiritsee.
Kolmekymmentäkahdeksan, ole tosi iloinen että maagiseen neljäänkymppiin on vieläkin matkaa, ota ilo irti, nauti jokaisesta päivästä. Elä.
ja onnea.
Niin, kesäkuussa koin saman hulvattoman juhlahumun omien 38 synttäreiden vilahtaessa ohi kuin mikä tahansa muu päivä. Ellei posti toisi kortteja ja perheenjäsenet siitä kertoisi, jäisi koko synttäripäivä totaalisesti huomaamatta.
Perheeltä saamani synttärilahjakin on vielä lähes kokonaan lukematta. Sivuja siinä on melkein tuhat, mutta aika ei vaan riitä sen kansien avaamiseen. Olenkin ottanut siitä vuosiprojektin itselleni.
Mitä se 38 sitten on?
Jotain sellaista mihin ei voi oikein tarttua millään kiinni, mutta joka kuitenkin seuraa sinua kokonaisen vuoden...
Onnitteluni vielä näin jälkeenpäin.
Jos sitä sattuisit pohdiskelemaan.