Vanhuksia jätetään yksin liian pitkiksi ajoiksi. Hyvinvointivaltion mittari on se, keitä suojelemme silloin, kun suojelu on kallista ja vaivalloista.
Suomessa on aivan syystä kiinnitetty entistä enemmän huomiota hevosten hyvinvointiin. Eläinten oikeutta lajityypilliseen käyttäytymiseen korostetaan myös lainsäädännössä: vuoden alusta voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa painotetaan esimerkiksi hevosen oikeutta sosiaaliseen kontaktiin lajitovereiden kanssa.
Samaan aikaan pidämme hyväksyttävänä, että ikääntyneitä ihmisiä jätetään yksin kotiin pitkiksi ajoiksi. Kyse on ihmisistä, joille sosiaalinen kontakti ei ole mukava lisä, vaan hyvinvoinnin ja jopa hengissä pysymisen edellytys.
En vastusta eläinten suojelua – päinvastoin. On ilahduttavaa, että tutkimustieto vaikuttaa eläinten kohteluun ja sitä koskevaan sääntelyyn. Huolestuttavaa on se, että sama ajattelutapa katkeaa, kun huomio siirtyy eläimistä ihmisiin, erityisesti vanhoihin ihmisiin.
Ikääntyneiden yksinäisyyden vaikutuksista on runsaasti tutkittua tietoa. Yksinäisyys lisää masennusta, on yhteydessä muistisairauksien riskiin, heikentää toimintakykyä ja lisää kuolleisuutta. Tästä huolimatta kotihoidon käynnit voivat kestää vain muutaman minuutin. Monelle vanhukselle päivän ainoa ääni tulee televisiosta tai radiosta. Kosketus, katsekontakti ja kiireetön keskustelu saattavat puuttua viikkoja.
Ajatuskokeena voi kysyä, millainen kohu syntyisi, jos hevonen saisi päivässä vain viiden minuutin käynnin ja viettäisi muun ajan yksin neljän seinän sisällä. Sellaista kohtelua pidettäisiin perustellusti epäeettisenä. Miksi siis hyväksymme tämän ihmiselle?
Hyvinvointivaltion mittari ei ole se, kuinka huolellisesti lait on kirjoitettu, vaan se, keitä suojelemme silloin, kun suojelu on kallista ja vaivalloista. Hevosella ei ole ääntä ja siksi se tarvitsee puolustajan. Monen vanhuksen ääni on heikko, vapiseva tai jo vaiennut. Hän tarvitsee puolustajaa vähintään yhtä paljon. Yksinäisyys ei ole yksityisasia vaan poliittinen ja yhteiskunnallinen kysymys. Se näkyy hoivaratkaisuissa, resurssipäätöksissä ja siinä, mitä pidämme hyväksyttävänä. Arvomme paljastuvat lopulta siinä, ketä suojelemme silloin, kun se todella maksaa."
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.
Suomessa on aivan syystä kiinnitetty entistä enemmän huomiota hevosten hyvinvointiin. Eläinten oikeutta lajityypilliseen käyttäytymiseen korostetaan myös lainsäädännössä: vuoden alusta voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa painotetaan esimerkiksi hevosen oikeutta sosiaaliseen kontaktiin lajitovereiden kanssa.
Samaan aikaan pidämme hyväksyttävänä, että ikääntyneitä ihmisiä jätetään yksin kotiin pitkiksi ajoiksi. Kyse on ihmisistä, joille sosiaalinen kontakti ei ole mukava lisä, vaan hyvinvoinnin ja jopa hengissä pysymisen edellytys.
En vastusta eläinten suojelua – päinvastoin. On ilahduttavaa, että tutkimustieto vaikuttaa eläinten kohteluun ja sitä koskevaan sääntelyyn. Huolestuttavaa on se, että sama ajattelutapa katkeaa, kun huomio siirtyy eläimistä ihmisiin, erityisesti vanhoihin ihmisiin.
Ikääntyneiden yksinäisyyden vaikutuksista on runsaasti tutkittua tietoa. Yksinäisyys lisää masennusta, on yhteydessä muistisairauksien riskiin, heikentää toimintakykyä ja lisää kuolleisuutta. Tästä huolimatta kotihoidon käynnit voivat kestää vain muutaman minuutin. Monelle vanhukselle päivän ainoa ääni tulee televisiosta tai radiosta. Kosketus, katsekontakti ja kiireetön keskustelu saattavat puuttua viikkoja.
Ajatuskokeena voi kysyä, millainen kohu syntyisi, jos hevonen saisi päivässä vain viiden minuutin käynnin ja viettäisi muun ajan yksin neljän seinän sisällä. Sellaista kohtelua pidettäisiin perustellusti epäeettisenä. Miksi siis hyväksymme tämän ihmiselle?
Hyvinvointivaltion mittari ei ole se, kuinka huolellisesti lait on kirjoitettu, vaan se, keitä suojelemme silloin, kun suojelu on kallista ja vaivalloista. Hevosella ei ole ääntä ja siksi se tarvitsee puolustajan. Monen vanhuksen ääni on heikko, vapiseva tai jo vaiennut. Hän tarvitsee puolustajaa vähintään yhtä paljon. Yksinäisyys ei ole yksityisasia vaan poliittinen ja yhteiskunnallinen kysymys. Se näkyy hoivaratkaisuissa, resurssipäätöksissä ja siinä, mitä pidämme hyväksyttävänä. Arvomme paljastuvat lopulta siinä, ketä suojelemme silloin, kun se todella maksaa."
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Hevosella pitää siis lakisääteisesti olla sosiaalinen kontakti
lajitoveriin. Vaikka aasi kaverina tallissa.
Ihmisistä ei ole väliä. Minulle kelpaisi aasikin :)))
Juttelisin sille ja silittelisin sitä.
Minulla on ollut monta hevosta.
Yksi puolihullu ruuna meinasi tappaa minut tonne hevostalliin.
Hevonen on viisas eläin.
Sitä ruunaa oli kohdeltu väärin.
Nykyhevonen on ravuri,lemmikki tai ratsu.
Geenimuutos on nykyisin tosiasia,josta puhutaan mielestäni
liian vähän?
Risteiyteksiä tehdään,ehkä väärin perustein.
Ravihevoset ovat suurin eläinrääkkäyksen kohde?
Minulla on ollut pari vanhaa ravihevosta.
Ostin,kun halvalla sain.
Minulla oli lampaita,Hupu ja Lupu
hevosteni seuralaisina.
Tämä mielipide tuli Amalta
Aman mielipide
Mieshän voisi siihen rooliin käydä?
Hevosella on omistaja, ihmisellä ei.
En oikein tajua mielipidettäsi..
Avioliitossa nainen on miehen omaisuutta?
Kukahan tämänkin omistussuhteen on laatinut?
Tasavertaisuus tämänpäivän maailmassa ei toteudu.
Perheväkivaltatilastot Suomessa ovat EU : n kärkisijoilla,
Olikohan tuo tarkoitettu, minulle? Eläimellä on OMISTAJA, joka velvoitetaan lain voimalla huolehtimaan ELÄIMESTÄÄN.
Ihmisellä ei ole OMISTAJAA, joka voitaisiin velvoittaa huoltohommiin.
Ei meidän perheen nainen ainakaan ole kenenkään omaisuutta.
Onko nyt omistaja ja läheinen kautta perillinen
jäänyt Sinulta oppivelvollisuuden ulkopuolelle?
Aloitus ei hipaisekkaan nyky-aikaa?
Aivan... jopa eduskunnan kyselytunneilla on suuri huoli eläinten hyvinvoinnista vaikka Suomessa paljastuukin näitä kaltoin kohdeltuja eläimiä, mutta onneksi erittäin harvoin. Toista on vanhusten"hoito", siitä ollaan hiljaa, vaietaan täysin. Eipä se noita kusipäitä haittaa, niillä on veronmaksajien kustantamana jo valmiina luksusyksityisvanhainkodit valmiina kaikkine hoitoineen ja lääkärit valmiina 24/7 tutkimaan, jos tarvis.
Toista se on näissä kunnallisissa eli sote "hoito"laitoksissa. Esim lääkärit määrää lisää ja lisää mömmöjä puhelimitse, näkemättä sitä vanhusta ja mikä on kaikkein kamalinta, määräävät heti, kun vanhus joutuu "hoito"laitokseen, psyykelääkettä vaikkei ole edes tarvis!! Tämä on laillistettua ihmismurhaa! Nykyajan kaasukammioiksi voi sanoa näitä "hoito"laitoksia!
Hyvät ihmiset, katdokaa ja selvittäkää vanhustenne perään, mitä niille tehdään noissa "hoito"laitoksissa, pyytäkää nähdä lääkelistat, pyytäkää nähdä "hoito"raportit! Olette oikeutettuja siihen! Katsokaa, onko mustelmilla, naarmuilla jne. Tehkää valituksia ja antakaa iltapäivälehtiin. Politiikot ei välitä!
Noissa paikoissa on töissä valitettavasti nistejä ja muuten vain sairaita yksilöitä. Niiltä ei vaadita edes rikosrekisteriotetta! Selvittäkää johdon taustat ja mahdolliset rikolliset toimet sekä poliittiset kähminnät, jääviydet ym. Tässä ei auta muu, kuin se, että omaiset aktivoituu ja tekee, mitä voi. Kaikki vaan julkisuuteen, lehtiin, niin alkavat oppimaan, että kähminnällä ei selviä!
Aivan todella!
Mielipide on täyttä faktaa!
Minä hoidin Alzheimer sairasta miestäni,kunnes Hän sai
raivokohtauksen terveyskeskuksen-vuodeosatolla,eikä Häntä enää kotiutettu.
Suomalainenyhteiskunta on todella muuntunut vanhuskielteseksi.
Ennenvanhaan Heidät hoidettiin kotona,nimitykset "ruokkomummo"
tai vaari.
Nyt Heidät hylätään ja työnnetään näille rahaahneille hoitolaitoksille.
Meitä vanhuksia vain on liikaa?
Jos olisin maahanmuuttaja,minulla olisi loistoedut,
ajattelee entinen "hesanfriidu"
Aloittaja kadehtii eläintä jonka hyvinvoinnista huolehtiminen on heti pois hältä itseltä!
Eläimistä kuuluu hyvin huolehtia, ne ovat täysin ihmisten armoilla.
Ihmiset vielä selviytyvät jopa yksin. Jos joku ei selviydy, hän itse, melko usein, ei ole vain ajoissa huolehtinut omasta tulevaisuudestaan ja sitten syyttää muita!
Vammaiset ja muutoin heikkolahjaiset ovat tietenkin eri juttu. Tässä on ollut vuosikymmeniä aikaa valmistautua omaan, tulevaan "vanhuuteen". Kyllä Suomessa hoidetaan aidosti sairaita ja apuatarvitsevia, mutta loiseläjiksi itsensä opettaneet ovat heti parkumassa kun toisesta huolehditaan ja hän itse joutuisi jo vihdoin ottamaan omaakin vastuuta.
Sairaaloiden poleilla istuu turhia aikuisia jonottamassa kun heillä on nuha tai lapsella hiukan kuumetta. Jonkun muun on heidät hoidettava! Kun ollaan sairaana, silloin käydään suihkussa ja maataan sängyssä hiljaa peiton alla, eikä heiluta siellä täällä ja niiskuteta, levittäen tautia ympäriinsä. Lääkkeet on oltava ennalta hankittuina.
Useimmat työnantajat vaativat lääkäntodistuksen, muuten ei rahaa tipu.
Aloittaja ei kadehti ketään. Juttu on HS:n mielipidepalstalta ja ihan asiaa.
Lailla taataan eläinten hyvinvointia, mutta ei ihmisten.
Koirat ja varmaankin aika monet muutkin kotieläimiksi otetut ovat lojaaleita hoitajiaan kohtaan ja käyttäytyvät juuri ja juuri hyvin, ja tottelevat, vaikka mieli tekisi purra sääreen. Ne eivät unohda koskaan kuka kohteli väärin. Lailla pystytään suojelemaan vain pieni osa kokonaisuudesta
Vanhusten henkisestä hyvinvoinnista ei välitetä.
Oltuani mieheni omaishoitaja,huomioni keskittyi kuntani sosialityöntekijöihin.
Anoin kunnalta ylennystä seuraavaan maksu/tuloluokkaan.
Heitä sossunnaisia tuli kaksin kappalein paikalle,toteamaan,että mieheni on OK
ja maksuluokkaan on aivan oikea.
He totesivat,kun mieheni kaivoi navetantakaa onkimatoja,siis aivanoikeesti.
Heidän mielestään,Hän kunnosti kasvimaata.
Kuntani sossuntädeillähän on näitä sivuharrastuksia!
Kaataa ahkerien taimaalaisten marja-ämpäreitä.
Heitä vielä pitäisi äänestää kunnanvaltuustoon,ei kiitos
En ole hevosmiehiä. Hevosmiesten tietotoimistokin on yhtä hevonkakkaa. Ainoastaan länkkäreissä olen nähnyt heppoja. Ne ei koskaan kakkaa missään. USA:ssa onkin oikein hyvin koulutettuja sisäsiistejä hevosia.
Kyllä ihmisten asiat edelleen ovat paremmin hoidetut kuin eläinten.
Typerää kadehtia jos hevostenkin hyvinvointia on väliin ajateltu ja määrätty lakeja, kaltoinkohtelujen lopettamisiksi.
Sinä et varmaankaan ole nähnyt tuotantoeläinten laiminlyöntiä?
Minä olen.Minä itkin,kun näin ne eläimet.
Enhän minä tuota kiistänyt! Ihmisten asiat ovat paljon paremmin kuin eläinten.
Eläimiä saatetaan pitää hyvinkin helvetillisissä oloissa. Siksi lakeja tulee kiristää, parantaa eläinten oloja. Tuomioita koventaa suoraan vankeustuomioiksi ja ikuisiksi eläintenpitokielloiksi. Hyvä, jos hevostenkin oikeuksiin puututaan ja niitä parannetaan!
Olen kauan sitten rantaruåtsalaisella Pohjanmaalla nähnyt minkkejä ja kettuja häkeissään. Hirveää.
Luojankiitos,kettutytöt herättivät henkiin tämän turkistuotannon!
Turkiksia tuotti nimenomaan seutu,joka eli perunan ylituotannosta.
Nyt Ruotsi tuottaa varhaisperunaa halpishintaan.
Äveriäs Pohjanmaa tuotti Suomen parhaan hiihtäjän.
Jyväskylä parhaan mäkikotkan.
Heidät molemmat olen tavannut.
Kuka on kadehtinut ? Epäkohdista kirjoittaminen ei ole kadehtimista.
Eläimiä ei saa pitää helvetillisissä olosuhteissa.
Entäs ihmiset ? Hoivakodeissa kuolee vanhuksia välinpitämättömään
hoivaan, kuristuu tuoliinsa jne.
Mahtaa olla kamalaa, kun yksikin asukas yritti itsemurhaa sukkahoudsuilla.
Kettutarhaus on eläinrääkkäystä. Useimmat Euroopan ovat kieltäneet sen.
Suomi ja Valko-Venäjä ei.
Suomi on tässä rupumaittan joukossa. Hävettää. Hallitus puolustelee:
"Turkistarhaus on laillinen elinkeino".
Se pitää kieltää laillisena elinkeinona.
Ihminen ei tarvitse kidutettujen eläinten turkiksia.
Essayah tarvitsee. Hän puolustaa turkistarhausta.
Vanhuudesta voi tulla painajainen.
Perskokkareet on vieneet ihmisoikeudet tavallisilta suomalaisilta.
Eläintä ei kiduteta, se päästetään pois, jos se kärsii. Ihmistä ei.