Keskustelu palstoilta löytyy aina muutamia muovi ja villa tehtaiden lobbaajia, joiden tarkoitus näyttää olevan jokin kummallinen. Heidän keskustelusta on vaikea ymmärtää onko pelkkä hirsi rakenteena jotenkin viallinen, joka tulisi vuorata villalla ja muovilla? Tai rakenne on jotenkin kivikautinen, eikä sovellu edes ihmisten asuttavaksi nykyisin. Täysin järjenvastaisia kommentteja.
Vai voiko tuollaisille kommenteille taustana olla pelko oman pakettitalon tulevaisuudesta. Jokainen rakentaja tietää meidän "nykyaikaisten" rakenteiden "hengittävuuden" ja kestävyyden aikaa vastaan. Pakettitalojen rakentaja voikin oikeutetusti kysyä rakentaako sukutilaa tuleville sukupolville vai tilaa sukupolvelle...Asioilla onkin huomattava ero jo taloudellisestikin kun sitä alkaa tarkemmin miettimään.
Mutta vaaralliseksi tuollaiset muovitus kommentit tekee vain se, että entäpä jos joku oikeasti uskoisikin tuon ja tuhoaisi korvaamattoman rakennuksensa noilla ohjeilla.
Oikea hirsirakenne tekee paljon muutakin kuin hengittää. Ehkä se vesivahinkoja korjaavien liikkeiden pahin painajainen eli rakenteen itsekorjautuvuus on varmasti yksi tärkeimmistä vanhojen hirsirakennusten ominaisuuksista.
Ja totuus on se että siihen ei villalla ja muovilla ole päästy, eikä tulla koskaan pääsemäänkään.
Vai voiko tuollaisille kommenteille taustana olla pelko oman pakettitalon tulevaisuudesta. Jokainen rakentaja tietää meidän "nykyaikaisten" rakenteiden "hengittävuuden" ja kestävyyden aikaa vastaan. Pakettitalojen rakentaja voikin oikeutetusti kysyä rakentaako sukutilaa tuleville sukupolville vai tilaa sukupolvelle...Asioilla onkin huomattava ero jo taloudellisestikin kun sitä alkaa tarkemmin miettimään.
Mutta vaaralliseksi tuollaiset muovitus kommentit tekee vain se, että entäpä jos joku oikeasti uskoisikin tuon ja tuhoaisi korvaamattoman rakennuksensa noilla ohjeilla.
Oikea hirsirakenne tekee paljon muutakin kuin hengittää. Ehkä se vesivahinkoja korjaavien liikkeiden pahin painajainen eli rakenteen itsekorjautuvuus on varmasti yksi tärkeimmistä vanhojen hirsirakennusten ominaisuuksista.
Ja totuus on se että siihen ei villalla ja muovilla ole päästy, eikä tulla koskaan pääsemäänkään.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Onhan siinä kirjoitus kirjoitusten joukossa. Kokemukseni mukaan vaarallisinta rakentamisessakin on se, että luulee tietävänsä, mutta todellisuudessa tekee rakenteet päin prinkkalaa.
Mistähän mahtaa johtua, että vanhemmissa hirsitaloissa joudutaan uusimaan alempia, lahonneita hirsiä sekä lattioita? Niissähän ei ole muovia eikä vuorivillaa. Jos talo on uusi, ei lahoa ole, olipa rakennusaineet mitä hyvänsä.
Oli semmonen 40-luvulla tehty hirsitalo. Kalliolle tehty, pohja hyvin irti maasta, täysin tuulettuva luonnonkiviperustuksen päällä. Ei vuorilaudoitusta, punamultaväri. Pidettiin ehjänä ja mökkikäytössä varmaan 60-luvulta. Nätti, pieni perustalo.
Niin vaan lahosi ja seinät pullistui, että nurin pantiin. Hevosmuurahaiset juoksi ja jumit söi. Olisko tuhoon ollut syynä, ettei pidetty jatkuvasti lämpöisenä?
oli normaalia "kengittää" hirsitaloja aina välillä. Eli vaihdettiin alin hirsi uuteen. Talojen rakenne oli sellainen että niitä pystyi huoltamaan. Kun lattianniskat lahosivat multapenkkitalossa, purettiin lattialaudat, ladottiin uudet niskat multapenkan päälle ja laitettiin samat lattialaudat takaisin.
Nykytaloa sensijaan ei voi huoltaa samalla tavalla. Kun siinä seinän alaosa mätänee, ei voi vaihtaa vain seinän alin osa, vaan joudutaan vaihtamaan koko seinä.
Tai voihan niitä korjata, se on vaan paljon kalliimpaa ja hankalampaa.
Ja noin tiedoksi kaikille. Aina on ollut niitä jotka ovat rakentaneet huonoja taloja. Vanhoista, ovat jäljellä vain ne jotka ovat hyviä, mutta uusista sekä hyvät että huonot(vielä)...
korvata uudella hirrellä mielummin 5" * 5" 60 cm välein pystyyn ja pellavaeriste väliin ja kyllä kestää se on sitten toinen juttu jos hirsi jätetään näkyviin
Oletteko muuten tuulettaneet kellarianne kesähelteellä? Jos olette, tiedätte, että kellari ei kuivu, vaan kastuu entisestään. Monen talon lattian alla tilanne on kuin kellarissa. Jos kesällä tuulettaa, kastuu kaikki sillan alla ja homehtuu ja lahoaa.
Mikä neuvoksi? Maan pinta lattian alla on lämpöeristettävä, ettei tila ole kylmä kuin kellarissa. Sitten hyvä tuuletus. Tai: Ei jätetä mitään tyhjää tilaa lattian alle, silloin ei tarvita tuuletusta, eikä kosteudesta ole haittaa. Kosteussulku on tietysti oltava heti maan pintaa vasten.
painekyllästettyä niin ei ötökätkään viihdy siinä niin kuin hirressä
Mihin se kosteus tiivistyy sen kosteussulun alla? Mietipä sitä ja minkä laisen ihanteellisen mikroilmaston se saa aikaan mikrobeille?
Ammattilaisten mukaanhan kosteussulku on aina pitänyt laittaa lämpimälle puolelle, siis heti lattiapinnan alle eikä eristeen alle, jolloin kosteus on tiivistynyt eristeisiin asti. Näin ennen ja nyt sitten vaihdetaan lattian eristeitä ja lankkuja. Peruskoulun fysiikan kirjassa kerrotaan kellarin tuuletuksesta.
Ihan tosissani kirjoitin.
Homeongelmat seuraa melkosuurella varmuudella jos kostteussululla tarkoitat samaa kuin höyrynsulku.
"Mikä neuvoksi? Maan pinta lattian alla on lämpöeristettävä, ettei tila ole kylmä kuin kellarissa. Sitten hyvä tuuletus."
Tuo on aikas hyvä ratkaisu.
"Tai: Ei jätetä mitään tyhjää tilaa lattian alle, silloin ei tarvita tuuletusta, eikä kosteudesta ole haittaa. Kosteussulku on tietysti oltava heti maan pintaa vasten."
Kosteussulkua ei tarvita tuossa tapauksessa. Ainoastaan kapillaarikatko.
Maanvaraisen laatan alla vesihöyry pyrkii kulkeutumaan & tiivistymään kohti kylmenpää lämpötilaa, eli maahan päin.
Jos maanvaraisessa laatassa käytetään EPS eristettä, vesihöyry läpäisee eristeen hitaasti & kulkeutuu alaspäin.
EPS:ää ei ole kuitenkaan järkevää käyttää kapillaarikatkona, vaikka se sellaisenakin useinmiten toimisi.
Jos lattian alla käytetään esim. finfoamia se toimii kosteussulkuna/höyrynsulkuna heti betonilaatan alla. Tällöinkin rakenne toimii hyvin koska höyrynsulku on jo lämpimällä puolella, KUNHAN laatan päälle ei enään tule höyrynsulkua (jos tulee niin vesivahingon tapauksessa VOI kuivuminen kestää (liian) pitkään).
No jätä sitten kosteussulku pois ja anna veden imeytyä betoniin ja lämpöeristeisiin ja ole ystävä hyvä sitten tyytyväinen. Vai kuinka?
Kapillaarikatko on tarpeen alapohjassa, ei höyrynsulku. Höyrynsulku pahimmillaan estää rakenteen kuivumisen.
muuta...
(olen ymmärtänyt että jos EPS levy on kapillaarisesti kastunutta hiekkaa vasten, vesi imeytyy EPS:n maksimissaan vain noin 5 millimetriä. olisikohan jollain jonninsortin faktaa linkittää siihen asiaan?)
liikuttamaton hiesumoreeni (kapillaarinen veden nousu liki ääretön)
kapillaarikakoa yrittävä noin 8-32 sepeli (20cm kerros jonka sittemmin huomasin olevan liian ohuen koska sepeli ei ole vesipestyä vaan siinä on kivipölyä kivenmurikoiden pinnalla, kerros olisi saanut olla min. 40cm)
Radon tuuletusputket (mitattiin raadoni, imuria ei tarvitse)
Täyttöhiekka 70cm (jos tekisin uudestaan laittaisin seulomattoman salaojasoran)
200MM EPS
betonilaatta
laatan reunojen tiivistys akryylimassalla (jos jaksan)
klinkkeri
Sanoin, että höyrysulku on laitettava maan pintaan, jos valetaan betoni. Jos höyrysulku on väärä sana, pantakoon sitten mikä hyvänsä, pääasia on, ettei kosteus pääse betoniin ja siitä lattialautoihin. Olen sitä mieltä, että kosteuden pääsy maasta talon pohjalle pitäisi estää aina, olipa kyse millaisesta rakenteesta tahansa.
Yritin täältä saada jo aikoja sitten jotain selvyyttä sille, että muovin voi asentaa myös täyttöhiekkaan matkalle. Jos meillä on rakenne niin, että saven päällä on 20 senttiä salaojasoraa hyvin reunoille kallistaen muotoiltuna ja tuohon asennetaan muovi ja täytetään loput täytöstä, niin miten kapillaari käyttäytyy? Ja miten vesivahinkotilanteessa asiat sujuvat?
Siis muovi on lähestulkoon perusmaassa. Minusta se täyttää kaikenlaiset odotukset ainakin paremmin kuin laatan alla styroksien päällä oleva muovi. Noitahan eräät julistavat vieläkin ainoana oikeana vaikka se taitaa olla ainoa täysin väärä tapa.
Yksinkertaisestihan seinä ja lattiarakenteet pitää olla sisältä tiiviitä harveten ulospäin.
Käsittääkseni muovinkäyttö on nykyään kielletty lattiarakenteessa.
Eiköhän alahirsien laho ole johtunut liian matalasta sokkelista ja olemattomista räystäistä. Lisäksi on alapohjan tuuletus ollut huono. Muovit ei ainakaan olisi parantaneet tilannetta
olen ymmärtänyt että muovi ei käytetä enää
Talon alapohjan tuuletus kostuttaa kesähelteellä kaiken, mikä yleensä voi kastua. Kylmä on pidettävä poissa lämpöeristeillä alapohjasta. Mahdollisuuksia on useita: a)Maan pintaan muovi, sitten styrox, esim. 5 cm tai enemmän, b) Muovi ja kevytsoraa esim. 10 cm, c) muovi ja vaikka tavallista kuivaa soraa esim. 20 cm. Pääasia, ettei maasta pääse kosteus imeytymään rakenteisiin ja että lämpöeristys pitää kylmän loitolla, kesähelteitä ajatellen. Muista kellarin tuuletus kesällä!
Minulla on kesämökkinä vuonna 18oo -luvulla rakennettu hirsitalo. Se on tehty ns. multapenkkaperustukselle. Talossa on iso kellari. Miksi ihmeessä pitäisi tuulettaa kellaria kesähelteellä ? ei minun ainakaan tarvitse, koska kellarissa on tuuletus (ollut siis jo yli 100 vuotta). Talvella, tuuletusluukut ovat kiinni ja ne avataan keväällä. Kellarissa on aina tasainen ilmankosteus ja lämpötila eikä minkäänlaisia kosteusongelmia kuten ei myöskään koko talossa. Eikä taatusti ole muovia misään - EIKÄ TULE !