Tänään sain siitä ihan sielun sisään ulottuvaa iloa. Olin atsaleapuistossa. Huomasin lähellä seisovan ulkoilijan ohutkankaisen puseron kuvioinnin muistuttavan lähes virellä olevan atsalean näköä. Huomautin siitä. Itsellä ehti käydä päässä kuvio: joku tekstiilitaiteilija on pitänyt tällaista atsaleaa hyvänä mallina kauniille kankaalle. Joku on pitänyt kangasta kauniina kankaana puserolle. Sitten joku on ostanut puseron, kun on niin kaunis. JA SITTEN KAKSI KAUNIISTA TYKKÄÄVÄÄ SATTUI SAMAAN ATSALEAPUISTOON. Minua ilahdutti tällaisen kauneuden ihmisiä yhdistävä kuvio.
KAUNEUS YHDISTÄÄ PAHASSA MAAILMASSA
Anonyymi-ap
6101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Puseron kangas ei ollut valokuvamaisesti jäjiteltyjä kukankuvia, vaan ammattitaitoisesti tekstiilitaiteen sääntöjä huomioiva pelkistys. Tämän ammattitaidon näkeminen ilahdutti. Jollakin ihmisellä on koulutus ja ammattina tuottaa kaunista.
Minä olen ollut kiinnostunut havaintopsykologiasta jo 7-vuotiaana. Ennen koulupäivän alkua silloin ekalla luokalla, esittelin havaintopsykologisia ilmiöitä muille lapsille lukiossa olevan siskoni psykologian oppikirjasta. Opettaja tuli paikalle ja sai sätkyn. Mitä sinä olet tekemässä. !!! Yritti repiä kirjan. ----että älkää saako sätkyä, vaikka ette ymmärtäisi
Kyllähän riksulaiset tykkäävät käydä siellä atsaleoita katsomassa. Oikein naamalta loistaa. Ei mitään homojen vitsejä tarvita. - Hieno idea on ollut perustaa kyseinen paikka, vaikka perustamisen kunnian taitavat saada ulkopuoliset,
Olen vähän epäselvästi kirjoitellut ajatuksenpätkiä. Monenlaisia kauniista tykkäämisen ilmenemismuotoja sattui kasaantumaan .
Atsalea ja perhospuisto antaa illan ja yön hämyssä miehekästä fiilistä
Itse nautin ohuen kesähousun läpi näkyvistä kamelinvarpaista sekä ohuen kesäpaidan läpi hehkuvista muodoista ja totesin paljon yhteistä aidon luonnon kanssa siellä käydessä