Legaatti vai ei legaatti?

Kommentoin omaani, eli pesässä ei olekkaan pesänselvittäjää, vaan vastapuolen asianajaja.

Muuten asiani aika oikein, eli nyt kun leski on vielä elossa, legaatti täydellisesti astuu voimaan lesken kuoltua, eli tuo erityismääfäys on tavallaan pesänjakoa jo ennen kuolemaa eli erityismääfäys siitä kuinka pesä jakaantuu kummankin kuoltua, kun se normaalisti menee niin, että pesä jää kokonaisuudessaan lesken hallintaan ja leski on kuolinpesän osakas, mutta omistaa vain omansa ja yhteisestä omaisuuudesta puolet ja rintaperilliset hallinnoi/omistaa lesken kanssa kokonaan yhdessä aiemmin kuolleen oman omaisuuden ja yhteisestä puolet.

Kysymys kuului, "mitä tehdä", niin vaaditte pesän selvitystä ja jakoa.

Täytyy muistaa, että jos ositus on tehty joko perukirjaan tai erillisenä, niin leski on kuitenkin tuon testamentin avulla pesänosakas (ilman sitä ei olisi) jos ja kun ositus olisi tehty normisti ilman testamenttia.

Se että tuo vastapuolen asianajaja ei pidä erityismääfäyksenä, johtuu yhteistestamenttauksesta ja siitä ettei testamentissa ole määräystä ulkopuoliselle, mutta kyllä se lain mukaan on erityismääräys siksi, koska sillä ohjatann tulevaa jakoa, eli he ja he saavat tuon ja ne saavat tuon.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Kommentoin omaani, eli pesässä ei olekkaan pesänselvittäjää, vaan vastapuolen asianajaja.

Muuten asiani aika oikein, eli nyt kun leski on vielä elossa, legaatti täydellisesti astuu voimaan lesken kuoltua, eli tuo erityismääfäys on tavallaan pesänjakoa jo ennen kuolemaa eli erityismääfäys siitä kuinka pesä jakaantuu kummankin kuoltua, kun se normaalisti menee niin, että pesä jää kokonaisuudessaan lesken hallintaan ja leski on kuolinpesän osakas, mutta omistaa vain omansa ja yhteisestä omaisuuudesta puolet ja rintaperilliset hallinnoi/omistaa lesken kanssa kokonaan yhdessä aiemmin kuolleen oman omaisuuden ja yhteisestä puolet.

Kysymys kuului, "mitä tehdä", niin vaaditte pesän selvitystä ja jakoa.

Täytyy muistaa, että jos ositus on tehty joko perukirjaan tai erillisenä, niin leski on kuitenkin tuon testamentin avulla pesänosakas (ilman sitä ei olisi) jos ja kun ositus olisi tehty normisti ilman testamenttia.

Se että tuo vastapuolen asianajaja ei pidä erityismääfäyksenä, johtuu yhteistestamenttauksesta ja siitä ettei testamentissa ole määräystä ulkopuoliselle, mutta kyllä se lain mukaan on erityismääräys siksi, koska sillä ohjatann tulevaa jakoa, eli he ja he saavat tuon ja ne saavat tuon.

Lue lisää

Leski hallinnoi kaikkea sitä, mihin hänellä on hallintaoikeus. Kun hallintaoikeus päättyy, niin hän ei enään hallinnoi.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Kommentoin omaani, eli pesässä ei olekkaan pesänselvittäjää, vaan vastapuolen asianajaja.

Muuten asiani aika oikein, eli nyt kun leski on vielä elossa, legaatti täydellisesti astuu voimaan lesken kuoltua, eli tuo erityismääfäys on tavallaan pesänjakoa jo ennen kuolemaa eli erityismääfäys siitä kuinka pesä jakaantuu kummankin kuoltua, kun se normaalisti menee niin, että pesä jää kokonaisuudessaan lesken hallintaan ja leski on kuolinpesän osakas, mutta omistaa vain omansa ja yhteisestä omaisuuudesta puolet ja rintaperilliset hallinnoi/omistaa lesken kanssa kokonaan yhdessä aiemmin kuolleen oman omaisuuden ja yhteisestä puolet.

Kysymys kuului, "mitä tehdä", niin vaaditte pesän selvitystä ja jakoa.

Täytyy muistaa, että jos ositus on tehty joko perukirjaan tai erillisenä, niin leski on kuitenkin tuon testamentin avulla pesänosakas (ilman sitä ei olisi) jos ja kun ositus olisi tehty normisti ilman testamenttia.

Se että tuo vastapuolen asianajaja ei pidä erityismääfäyksenä, johtuu yhteistestamenttauksesta ja siitä ettei testamentissa ole määräystä ulkopuoliselle, mutta kyllä se lain mukaan on erityismääräys siksi, koska sillä ohjatann tulevaa jakoa, eli he ja he saavat tuon ja ne saavat tuon.

Lue lisää

Kommentoin omaani, eli pesässä ei olekkaan pesänselvittäjää, vaan vastapuolen asianajaja.


Lawetorderilla on näkökyvyssä tai luetun ymmärtämisessä hieman vaikeuksia.


Pesänselvityksestä ja -jaosta riidelty jo hyvän matkaa toista vuotta käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan ja -selvittäjän johdolla.

Ei ole pila, jos perinnönjakoa ja lakiosaa on vaadittu.

Eipä ole pila, ja jos olisikin, niin eipä yhtään naurattaa. Ihan on totisinta totta, ja ihan hirveää sellaista.

Sinulle on jo vastattu.

"Ratkaisussa KKO:1992:24 korkein oikeus vahvistaa, että testamenttia on tulkittava tekijöiden todellisen tarkoituksen mukaisesti. Jos keskinäisen testamentin elossa oleva osapuoli voi osoittaa, että tarkoituksena on ollut antaa omistusoikeus legaattina, tätä tahtoa on noudatettava. Jos testamentin tekijöiden yhteinen tahto voidaan osoittaa, ja se sitoo pesänselvittäjää."

Siinä.

Sen lisäksi keskinäinen testamentti astuu voimaan vasta lesken jäljiltä.

Mikä on riitaisten sisarusten tarkoitus, entäpä pesäselvittäjän-jakajan?

Jos leski luopuu hallintaoikeudestaan, perilliset saavat lahjan, jota verottaja lahjaverottaa. Hallintaoikeus nimittäin pienentää perintöveroa.
Ja leskihän voi vaatia hallintaoikeudestaan selvää rahaa, ilmaiseksi siitä ei ole pakko luopua.
Mikä ihmeen kiire, on mitään perintöä käydä jakamaan, kun leski elää, se toinen yhteisen testamentin tekijöistä?
Eikö ole ihan järkevää odottaa, ja antaa lesken hallita. Jos sanamuoto, on, että molempien kuoltua, testamentissa, eikö sitä pidä kunnioittaa? On leski sitten oma äiti tai ei.

"Ilmeisesti joku rintaperillisistä on vaatinut jakoa tai lakiosaansa heti. Onko näin? Vai loukkaavatko Mervin legaatit muiden rintaperillisten lakiosia?"

Tätä asiaa on jo kysytty.

Anonyymi00015 kirjoitti:

"Ilmeisesti joku rintaperillisistä on vaatinut jakoa tai lakiosaansa heti. Onko näin? Vai loukkaavatko Mervin legaatit muiden rintaperillisten lakiosia?"

Tätä asiaa on jo kysytty.

Lue lisää

Ei ole kukaan vaatinut lakiosaansa, vaan muut osakkaat ovat jo saaneet lakiosansa, ainoastaan Mervin (laki)osa on kiinni tässä legaatissa, jota ei ole useista pyynnöistä ja vaatimuksista huolimatta toimeenpantu. Muut osakkaat vastustavat legaatin toimeenpanoa, käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä (jonka tehtäviin legaatin täyttäminen kiistattomasti kuuluisi), on täysin saamaton ja toisten osakkaiden ohjailtavissa. Pesänselvittäjä ei tohdi tehdä mitään, vaan kaikkeen pitää saada muiden osakkaiden suostumus; itsenäisiä päätöksiä ei pesänselvittäjä pysty/uskalla/halua tehdä.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Ei ole kukaan vaatinut lakiosaansa, vaan muut osakkaat ovat jo saaneet lakiosansa, ainoastaan Mervin (laki)osa on kiinni tässä legaatissa, jota ei ole useista pyynnöistä ja vaatimuksista huolimatta toimeenpantu. Muut osakkaat vastustavat legaatin toimeenpanoa, käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä (jonka tehtäviin legaatin täyttäminen kiistattomasti kuuluisi), on täysin saamaton ja toisten osakkaiden ohjailtavissa. Pesänselvittäjä ei tohdi tehdä mitään, vaan kaikkeen pitää saada muiden osakkaiden suostumus; itsenäisiä päätöksiä ei pesänselvittäjä pysty/uskalla/halua tehdä.

Lue lisää

Jos testamenttia ei ole moitittu määräajassa, niin mitään lakiosia toki ei tarvitse vielä maksaa, jos tämä on seuraus testamentista.
Näin näyttää kerrotun mukaisesti olevan. Kaikkeen on lähdetty etuajassa ja ilmeisesti lesken oikeuksia loukaten. Lahjaverot tulisi olla maksettuna seurauksena.

Turhaa lätinää kommenttisi. Ylempänä jo todettu, että leski on luopunut testamnetin mukaisesta hallintaoikeudestaan. Testamentti voidaan siis toimeenpanna.

Kukaan ei ole myöskään vaatinut lakiosaansa. Kaksi osakasta ovat lakiosansa jo saaneet aiemmin ja Mervin lakiosa on määrältään pienempi kuin kiinteistöjen arvot.

Mervi on vedonnut testamenttii ja vaatii erityisjälkisäädöksen toimeenpanoa jakamattomasta pesästä, mikä on lesken luovuttua hallintaoikeudestaan mahdollista. Lain mukaan erityisjälkisäädös täytetään pesäst, ellei kenenkään oikeutta vaaranneta.

Riitaista on testamentin määräyksen luonne koskien kiinteistöjä. Jos perittävä on viimeisessä tahdossaan tarkoittanut kohdella kaikkia perillisiä tasapuolisesti myös kuolinpesässä, Mervin hyväksi tehtyä määräystä ei pidettäisi legaattina. Asia vaikuttaisi pesänselvitys- ja jakokulujen maksamiseen, koska yleistestamentinsaajat ovat kuluvastuussa, mutta legaatinsaaja ei.

Asian ratkaisee pesänselvittäjä/jakaja. Ratkaisusta voi aikanaan hakea muutosta 6 kk kuluessa pesänjakajan jakopäätöksestä lukien. Vuosia voi siis vielä kulua ennen kuin asiaan on saatu lainvoimainen tuomio.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Turhaa lätinää kommenttisi. Ylempänä jo todettu, että leski on luopunut testamnetin mukaisesta hallintaoikeudestaan. Testamentti voidaan siis toimeenpanna.

Kukaan ei ole myöskään vaatinut lakiosaansa. Kaksi osakasta ovat lakiosansa jo saaneet aiemmin ja Mervin lakiosa on määrältään pienempi kuin kiinteistöjen arvot.

Mervi on vedonnut testamenttii ja vaatii erityisjälkisäädöksen toimeenpanoa jakamattomasta pesästä, mikä on lesken luovuttua hallintaoikeudestaan mahdollista. Lain mukaan erityisjälkisäädös täytetään pesäst, ellei kenenkään oikeutta vaaranneta.

Riitaista on testamentin määräyksen luonne koskien kiinteistöjä. Jos perittävä on viimeisessä tahdossaan tarkoittanut kohdella kaikkia perillisiä tasapuolisesti myös kuolinpesässä, Mervin hyväksi tehtyä määräystä ei pidettäisi legaattina. Asia vaikuttaisi pesänselvitys- ja jakokulujen maksamiseen, koska yleistestamentinsaajat ovat kuluvastuussa, mutta legaatinsaaja ei.

Asian ratkaisee pesänselvittäjä/jakaja. Ratkaisusta voi aikanaan hakea muutosta 6 kk kuluessa pesänjakajan jakopäätöksestä lukien. Vuosia voi siis vielä kulua ennen kuin asiaan on saatu lainvoimainen tuomio.

Lue lisää

Eli leski on luopunut avioliittolain lakisääteisestä hallintaoikeudestaan täysin, ha ilman mitään korvausta? Ja perillisille ei tästä ole napsahtanut lahjaveroa?
En voi kuin ihmetellä. Tämän ei pitäisi olla mahdollista. Jos on, lesken lakisääteinen suoja on murentunut.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Eli leski on luopunut avioliittolain lakisääteisestä hallintaoikeudestaan täysin, ha ilman mitään korvausta? Ja perillisille ei tästä ole napsahtanut lahjaveroa?
En voi kuin ihmetellä. Tämän ei pitäisi olla mahdollista. Jos on, lesken lakisääteinen suoja on murentunut.

Lue lisää

Niinpä ja osituksessa leskelle olisi tullut kuitenkin puolikkaan osuus kaikesta puolisoiden omaisuudesta.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Eli leski on luopunut avioliittolain lakisääteisestä hallintaoikeudestaan täysin, ha ilman mitään korvausta? Ja perillisille ei tästä ole napsahtanut lahjaveroa?
En voi kuin ihmetellä. Tämän ei pitäisi olla mahdollista. Jos on, lesken lakisääteinen suoja on murentunut.

Lue lisää

AP tässä taas: Leski on saanut testamentilla hallintaoikeuden kaikkeen omaisuuteen. Puolison kuoleman jälkeen hän on luopunut "pala palalta" eri omaisuusosien hallintaoikeudesta, ja perilliset ovat niistä maksaneet asiaankuuluvat lahjavero sitä mukaan kun ovat saaneet näitä lahjoja. Mistä lie joillekin syntynyt käsitys, ettei lahjaveroja olisi maksettu? Kyllä on maksettu!

Anonyymi00019 kirjoitti:

Turhaa lätinää kommenttisi. Ylempänä jo todettu, että leski on luopunut testamnetin mukaisesta hallintaoikeudestaan. Testamentti voidaan siis toimeenpanna.

Kukaan ei ole myöskään vaatinut lakiosaansa. Kaksi osakasta ovat lakiosansa jo saaneet aiemmin ja Mervin lakiosa on määrältään pienempi kuin kiinteistöjen arvot.

Mervi on vedonnut testamenttii ja vaatii erityisjälkisäädöksen toimeenpanoa jakamattomasta pesästä, mikä on lesken luovuttua hallintaoikeudestaan mahdollista. Lain mukaan erityisjälkisäädös täytetään pesäst, ellei kenenkään oikeutta vaaranneta.

Riitaista on testamentin määräyksen luonne koskien kiinteistöjä. Jos perittävä on viimeisessä tahdossaan tarkoittanut kohdella kaikkia perillisiä tasapuolisesti myös kuolinpesässä, Mervin hyväksi tehtyä määräystä ei pidettäisi legaattina. Asia vaikuttaisi pesänselvitys- ja jakokulujen maksamiseen, koska yleistestamentinsaajat ovat kuluvastuussa, mutta legaatinsaaja ei.

Asian ratkaisee pesänselvittäjä/jakaja. Ratkaisusta voi aikanaan hakea muutosta 6 kk kuluessa pesänjakajan jakopäätöksestä lukien. Vuosia voi siis vielä kulua ennen kuin asiaan on saatu lainvoimainen tuomio.

Lue lisää

Tarinasi kuulostaa yhtä uskottavalta kuin Lawetorderin satuhetket.

Pesäselvittäjän-jakajan näkemys yleistestamentista on aivan pätevä.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Eli leski on luopunut avioliittolain lakisääteisestä hallintaoikeudestaan täysin, ha ilman mitään korvausta? Ja perillisille ei tästä ole napsahtanut lahjaveroa?
En voi kuin ihmetellä. Tämän ei pitäisi olla mahdollista. Jos on, lesken lakisääteinen suoja on murentunut.

Lue lisää

Testamentilla hallintaoikeuden saanut leski voi luopua oikeudestaan vapaamuotoisella ilmoituksella. Ositus puolisoiden (lesken ja perillisten) välillä tapahtuu tällöin normaalina lakisääteisenä osituksena.

Voehan vattu ja noin pitkä selostus tyhjää täynnä.

Tässä kohdittain.

Kuolinpesä on kokonaisuus ainoastaan omaisuus ja velat.

Osakkaat ovat kuolinpesää hallinoivat perilliset ja leski, osakkaat on leski, niin kauan kuin jakovsatimus tehdään, perillisiä on rintaperilliset ja jälkeläiset, testamentilla saava (ei vitunkaan väli onko yleis- vaiko erityistestamentti (legsatti lepakoitsi pakoon).

Kuolinpesä syntyy kun perukirja tehty, eli luettelo omaisuudesta, veloista, testamenteista, perillisistä.

Miksi kuolinpesä syntyisi vasta silloin? Siksi koska kaikkia asioita ei ole vielä kuolinhetkellä tiedossa, pelkkä jonkun kuoleminen ei tee mitään pesää, vaan ainoastaan tekee mahdolliseksi kuolinpesän syntyä (lapsikaan ei synny heti siemensyöksystä, vaan tekee mahdollisuuden (pk 1lku 1 ja 2§) kuolinpesän syntyä.

Loppuihin, kandeisko lukea se pk ihan pl 2§ 3mom. mukaiseti jos ymmärrys riittää.

Huutelloo apuva johona tulloo vaakeeksii

Anonyymi00025 kirjoitti:

Voehan vattu ja noin pitkä selostus tyhjää täynnä.

Tässä kohdittain.

Kuolinpesä on kokonaisuus ainoastaan omaisuus ja velat.

Osakkaat ovat kuolinpesää hallinoivat perilliset ja leski, osakkaat on leski, niin kauan kuin jakovsatimus tehdään, perillisiä on rintaperilliset ja jälkeläiset, testamentilla saava (ei vitunkaan väli onko yleis- vaiko erityistestamentti (legsatti lepakoitsi pakoon).

Kuolinpesä syntyy kun perukirja tehty, eli luettelo omaisuudesta, veloista, testamenteista, perillisistä.

Miksi kuolinpesä syntyisi vasta silloin? Siksi koska kaikkia asioita ei ole vielä kuolinhetkellä tiedossa, pelkkä jonkun kuoleminen ei tee mitään pesää, vaan ainoastaan tekee mahdolliseksi kuolinpesän syntyä (lapsikaan ei synny heti siemensyöksystä, vaan tekee mahdollisuuden (pk 1lku 1 ja 2§) kuolinpesän syntyä.

Loppuihin, kandeisko lukea se pk ihan pl 2§ 3mom. mukaiseti jos ymmärrys riittää.

Huutelloo apuva johona tulloo vaakeeksii

Lue lisää

Kuolinpesä syntyy automaattisesti heti ihmisen kuolinhetkellä. [1, 2] Se ei vaadi mitään erillistä perustamistoimenpidettä, viranomaispäätöstä tai paperityötä, vaan se muodostuu välittömästi lain nojalla aivan tavallisissakin tapauksissa. [1, 2]
Kuolinpesän syntyyn liittyvät keskeiset faktat
Oikeushenkilö: Kuolinpesä on itsenäinen varallisuuspiiri (niin sanottu tilapäinen oikeushenkilö), joka ottaa hoitaakseen vainajan varat ja velat.
[2]Osakkaat: Kuolinpesän osakkaiksi tulevat heti kuolinhetkellä perilliset (kuten lapset) ja eloonjäänyt puoliso (avio-oikeuden nojalla), sekä mahdolliset yleisjälkisäädöksen saajat (testamentinsaajat). [1, 3]
Yhteishallinto: Siitä sekunnista lähtien, kun henkilö kuolee, kukaan osakkaista ei voi yksin päättää vainajan omaisuudesta (esimerkiksi nostaa rahaa tililtä), vaan kaikesta on päätettävä yhdessä. [1]Ensimmäiset viralliset askeleet kuolinpesän synnyttyä
Vaikka pesä syntyy heti kuolinhetkellä, sen olemassaolo virallistetaan ja puretaan seuraavien askeleiden kautta:
1. Pankkiasioiden lukittuminen
Pankki saa tiedon kuolemasta suoraan väestötietojärjestelmästä (yleensä muutaman päivän kuluessa).
Vainajan tilit ja verkkopankkitunnukset suljetaan turvallisuussyistä. Kuolinpesän laskuja (kuten hautajaiskuluja) voi maksaa vain esittämällä laskun suoraan pankkiin.
2. Perunkirjoitus (3 kuukauden kuluessa)
Kuolinpesän osakkaiden, varojen ja velkojen virallinen selvitys.Tällöin laaditaan perukirja, joka toimii kuolinpesän virallisena "henkilöllisyystodistuksena" esimerkiksi pankkeja varten.
3. Kuolinpesän lakkaaminen
Kuolinpesä lakkaa olemasta vasta sitten, kun ositus (jos vainaja oli naimisissa) ja perinnönjako on tehty ja kaikki omaisuus on siirretty uusien omistajien nimiin.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Tarinasi kuulostaa yhtä uskottavalta kuin Lawetorderin satuhetket.

Pesäselvittäjän-jakajan näkemys yleistestamentista on aivan pätevä.

Ai niinkö.

Anonyymi00022 kirjoitti:

AP tässä taas: Leski on saanut testamentilla hallintaoikeuden kaikkeen omaisuuteen. Puolison kuoleman jälkeen hän on luopunut "pala palalta" eri omaisuusosien hallintaoikeudesta, ja perilliset ovat niistä maksaneet asiaankuuluvat lahjavero sitä mukaan kun ovat saaneet näitä lahjoja. Mistä lie joillekin syntynyt käsitys, ettei lahjaveroja olisi maksettu? Kyllä on maksettu!

Lue lisää

Tässä teille suoraan apuja osittain.

Huomioikaa nuolitetut koha lain kohdissa (pykälissä)

Kandee iha aikuisten oikeastikkin lukea kokonaan.

Tässä tekoälyn sekoilu kun pyysin laatimaan tekstin hallinnan luopumisesta ettei ole lahja ja täten ei voida verottaa lahjana :


"Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaisessa testamenttiin perustuvassa käyttöoikeudessa ratkaisevaa ei ole “hallinnasta luopuminen” lahjana, vaan se, että käyttöoikeuden sisältö, laajuus ja lakkaaminen määräytyvät testamentin ja lain mukaan. Jos oikeus vain päättyy sen omien ehtojen perusteella, kyse ei ole lahjasta sanan normaalissa merkityksessä, koska kukaan ei silloin “anna” etuutta vastikkeetta toiselle.

Tarkka juridiikka-argumentti kuuluu näin: testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden päättyminen tai sen perusteella tapahtuva omaisuuden hallinnan vapautuminen ei ole lahja, ellei joku erikseen ja vapaaehtoisesti luovuta toiselle vastikkeetonta varallisuusetua. Jos verotus pyrkii käsittelemään pelkän oikeuden lakkaamisen lahjana, siihen pitää löytyä selvä lain tasoinen peruste, ei pelkkä hallinnollinen tulkinta.

Eli tiiviisti: hallinnan päättyminen ei ole lahja, jos kyse on lain ja testamentin mukaisesta käyttöoikeudesta eikä oikeudenhaltijan tekemästä vastikkeettomasta luovutuksesta.

Ja tuohon “järjen käyttö on kiellettyä” -kohtaan: ei ole kiellettyä. Ongelma on yleensä siinä, että oikeudellisissa asioissa pitää erottaa tarkasti omistus, hallinta, käyttöoikeus ja niiden lakkaaminen; jos ne menevät sekaisin, tulos näyttää helposti järjettömältä.


Tässä alla on meikän omien aivojen tuotos, niitä virtapiirikytkentöisen älyä vailla olevan koneen/laitteen sekoiluja en viitsi (kehtaa) laittaa

"Ehei, tässä. "Hallintaoikeudesta luopuminen kesken hallinnan ei ole lahja, koska hallinta koskee samaa omaisuuserää jolla on omistaja ja hallinta ei ole omistusta. Perintökaaren 3 luvun 1a pykälän mukaan hallintaan käytetään testamentilla saatua käyttöoikeutta, eli pk 3lku 1a pykälä määrittelee hallinan käyttöoikeudeksi" lisää tuohon oikeeaan väliin testamenttiosion käyttöoikeudesta oikea pykälä mikä on pk 3lku 1a pykälässä, en muista pykälää tarkemmin.

Tässä määräys pk 3lku 1a pykälästä "Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

Tässä 12 lku 2§ lähtien. : " 2 §

Jos testamentissa on jollekin määrätty käyttöoikeus testamentin tekijän jäämistöön tai siihen kuuluvaan omaisuuteen muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden testamentin tekijän "kuollessa tai >>>myöhemmin, on noudatettava, mikäli testamentista ei muuta johdu, mitä >>>jäljempänä tässä luvussa säädetään<<<.
3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

>>>Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla<<<.
4 §

Testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa.

Käyttöoikeuden alaista omaisuutta sen haltija saa luovuttaa tai pantata vain omistajan luvalla. Sellaisetta luvattakin on haltijalla oikeus luovuttaa irtainta tavaraa, milloin luovutus johtuu käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tarpeellisesta uudistamisesta tahi kun omaisuus kuuluu teolliseen, kaupalliseen tai muunlaiseen yritykseen ja luovutus sisältyy yrityksen säännölliseen tavaranvaihtoon taikka kun luovutus muutoin on järkiperäisen taloudenhoidon vaatimusten mukainen. Muissa tapauksissa voi oikeus hakemuksesta erityisten syiden nojalla antaa luvan irtaimen omaisuuden luovuttamiseen tai panttaamiseen, ei kuitenkaan milloin esineellä on omistajalle erityistä arvoa.

Käyttöoikeuden haltijalla on oikeus sanoa irti saaminen ja periä omistajan puolesta maksu.

Jos eloonjäänyt puoliso, >>>joka ei ole kuolinpesän osakas<<<, nostaa kanteen tai vastaa käyttöoikeuttaan koskevassa asiassa on vastaavasti sovellettava mitä 18 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. (25.2.1983/209)"


Tarviiko kukaan lakiapuja, aihe melkein mikä tahansa ?

Anonyymi00028 kirjoitti:

Tässä teille suoraan apuja osittain.

Huomioikaa nuolitetut koha lain kohdissa (pykälissä)

Kandee iha aikuisten oikeastikkin lukea kokonaan.

Tässä tekoälyn sekoilu kun pyysin laatimaan tekstin hallinnan luopumisesta ettei ole lahja ja täten ei voida verottaa lahjana :


"Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaisessa testamenttiin perustuvassa käyttöoikeudessa ratkaisevaa ei ole “hallinnasta luopuminen” lahjana, vaan se, että käyttöoikeuden sisältö, laajuus ja lakkaaminen määräytyvät testamentin ja lain mukaan. Jos oikeus vain päättyy sen omien ehtojen perusteella, kyse ei ole lahjasta sanan normaalissa merkityksessä, koska kukaan ei silloin “anna” etuutta vastikkeetta toiselle.

Tarkka juridiikka-argumentti kuuluu näin: testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden päättyminen tai sen perusteella tapahtuva omaisuuden hallinnan vapautuminen ei ole lahja, ellei joku erikseen ja vapaaehtoisesti luovuta toiselle vastikkeetonta varallisuusetua. Jos verotus pyrkii käsittelemään pelkän oikeuden lakkaamisen lahjana, siihen pitää löytyä selvä lain tasoinen peruste, ei pelkkä hallinnollinen tulkinta.

Eli tiiviisti: hallinnan päättyminen ei ole lahja, jos kyse on lain ja testamentin mukaisesta käyttöoikeudesta eikä oikeudenhaltijan tekemästä vastikkeettomasta luovutuksesta.

Ja tuohon “järjen käyttö on kiellettyä” -kohtaan: ei ole kiellettyä. Ongelma on yleensä siinä, että oikeudellisissa asioissa pitää erottaa tarkasti omistus, hallinta, käyttöoikeus ja niiden lakkaaminen; jos ne menevät sekaisin, tulos näyttää helposti järjettömältä.


Tässä alla on meikän omien aivojen tuotos, niitä virtapiirikytkentöisen älyä vailla olevan koneen/laitteen sekoiluja en viitsi (kehtaa) laittaa

"Ehei, tässä. "Hallintaoikeudesta luopuminen kesken hallinnan ei ole lahja, koska hallinta koskee samaa omaisuuserää jolla on omistaja ja hallinta ei ole omistusta. Perintökaaren 3 luvun 1a pykälän mukaan hallintaan käytetään testamentilla saatua käyttöoikeutta, eli pk 3lku 1a pykälä määrittelee hallinan käyttöoikeudeksi" lisää tuohon oikeeaan väliin testamenttiosion käyttöoikeudesta oikea pykälä mikä on pk 3lku 1a pykälässä, en muista pykälää tarkemmin.

Tässä määräys pk 3lku 1a pykälästä "Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

Tässä 12 lku 2§ lähtien. : " 2 §

Jos testamentissa on jollekin määrätty käyttöoikeus testamentin tekijän jäämistöön tai siihen kuuluvaan omaisuuteen muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden testamentin tekijän "kuollessa tai >>>myöhemmin, on noudatettava, mikäli testamentista ei muuta johdu, mitä >>>jäljempänä tässä luvussa säädetään<<<.
3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

>>>Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla<<<.
4 §

Testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa.

Käyttöoikeuden alaista omaisuutta sen haltija saa luovuttaa tai pantata vain omistajan luvalla. Sellaisetta luvattakin on haltijalla oikeus luovuttaa irtainta tavaraa, milloin luovutus johtuu käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tarpeellisesta uudistamisesta tahi kun omaisuus kuuluu teolliseen, kaupalliseen tai muunlaiseen yritykseen ja luovutus sisältyy yrityksen säännölliseen tavaranvaihtoon taikka kun luovutus muutoin on järkiperäisen taloudenhoidon vaatimusten mukainen. Muissa tapauksissa voi oikeus hakemuksesta erityisten syiden nojalla antaa luvan irtaimen omaisuuden luovuttamiseen tai panttaamiseen, ei kuitenkaan milloin esineellä on omistajalle erityistä arvoa.

Käyttöoikeuden haltijalla on oikeus sanoa irti saaminen ja periä omistajan puolesta maksu.

Jos eloonjäänyt puoliso, >>>joka ei ole kuolinpesän osakas<<<, nostaa kanteen tai vastaa käyttöoikeuttaan koskevassa asiassa on vastaavasti sovellettava mitä 18 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. (25.2.1983/209)"


Tarviiko kukaan lakiapuja, aihe melkein mikä tahansa ?

Lue lisää

Verotuksessa tästä lahjoituksesta maksetaan veroa nimeltään lahjavero. Alunalkaen perintöverotus on suoritettu alhaisempana hallintaoikeuden vuoksi, johon on käytetty alenemaan lesken ikäkerrointa.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Tässä teille suoraan apuja osittain.

Huomioikaa nuolitetut koha lain kohdissa (pykälissä)

Kandee iha aikuisten oikeastikkin lukea kokonaan.

Tässä tekoälyn sekoilu kun pyysin laatimaan tekstin hallinnan luopumisesta ettei ole lahja ja täten ei voida verottaa lahjana :


"Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaisessa testamenttiin perustuvassa käyttöoikeudessa ratkaisevaa ei ole “hallinnasta luopuminen” lahjana, vaan se, että käyttöoikeuden sisältö, laajuus ja lakkaaminen määräytyvät testamentin ja lain mukaan. Jos oikeus vain päättyy sen omien ehtojen perusteella, kyse ei ole lahjasta sanan normaalissa merkityksessä, koska kukaan ei silloin “anna” etuutta vastikkeetta toiselle.

Tarkka juridiikka-argumentti kuuluu näin: testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden päättyminen tai sen perusteella tapahtuva omaisuuden hallinnan vapautuminen ei ole lahja, ellei joku erikseen ja vapaaehtoisesti luovuta toiselle vastikkeetonta varallisuusetua. Jos verotus pyrkii käsittelemään pelkän oikeuden lakkaamisen lahjana, siihen pitää löytyä selvä lain tasoinen peruste, ei pelkkä hallinnollinen tulkinta.

Eli tiiviisti: hallinnan päättyminen ei ole lahja, jos kyse on lain ja testamentin mukaisesta käyttöoikeudesta eikä oikeudenhaltijan tekemästä vastikkeettomasta luovutuksesta.

Ja tuohon “järjen käyttö on kiellettyä” -kohtaan: ei ole kiellettyä. Ongelma on yleensä siinä, että oikeudellisissa asioissa pitää erottaa tarkasti omistus, hallinta, käyttöoikeus ja niiden lakkaaminen; jos ne menevät sekaisin, tulos näyttää helposti järjettömältä.


Tässä alla on meikän omien aivojen tuotos, niitä virtapiirikytkentöisen älyä vailla olevan koneen/laitteen sekoiluja en viitsi (kehtaa) laittaa

"Ehei, tässä. "Hallintaoikeudesta luopuminen kesken hallinnan ei ole lahja, koska hallinta koskee samaa omaisuuserää jolla on omistaja ja hallinta ei ole omistusta. Perintökaaren 3 luvun 1a pykälän mukaan hallintaan käytetään testamentilla saatua käyttöoikeutta, eli pk 3lku 1a pykälä määrittelee hallinan käyttöoikeudeksi" lisää tuohon oikeeaan väliin testamenttiosion käyttöoikeudesta oikea pykälä mikä on pk 3lku 1a pykälässä, en muista pykälää tarkemmin.

Tässä määräys pk 3lku 1a pykälästä "Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

Tässä 12 lku 2§ lähtien. : " 2 §

Jos testamentissa on jollekin määrätty käyttöoikeus testamentin tekijän jäämistöön tai siihen kuuluvaan omaisuuteen muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden testamentin tekijän "kuollessa tai >>>myöhemmin, on noudatettava, mikäli testamentista ei muuta johdu, mitä >>>jäljempänä tässä luvussa säädetään<<<.
3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

>>>Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla<<<.
4 §

Testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa.

Käyttöoikeuden alaista omaisuutta sen haltija saa luovuttaa tai pantata vain omistajan luvalla. Sellaisetta luvattakin on haltijalla oikeus luovuttaa irtainta tavaraa, milloin luovutus johtuu käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tarpeellisesta uudistamisesta tahi kun omaisuus kuuluu teolliseen, kaupalliseen tai muunlaiseen yritykseen ja luovutus sisältyy yrityksen säännölliseen tavaranvaihtoon taikka kun luovutus muutoin on järkiperäisen taloudenhoidon vaatimusten mukainen. Muissa tapauksissa voi oikeus hakemuksesta erityisten syiden nojalla antaa luvan irtaimen omaisuuden luovuttamiseen tai panttaamiseen, ei kuitenkaan milloin esineellä on omistajalle erityistä arvoa.

Käyttöoikeuden haltijalla on oikeus sanoa irti saaminen ja periä omistajan puolesta maksu.

Jos eloonjäänyt puoliso, >>>joka ei ole kuolinpesän osakas<<<, nostaa kanteen tai vastaa käyttöoikeuttaan koskevassa asiassa on vastaavasti sovellettava mitä 18 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. (25.2.1983/209)"


Tarviiko kukaan lakiapuja, aihe melkein mikä tahansa ?

Lue lisää

Tärkeämpi on yllä mainittu ositus heti toimitettavaksi lesken ja kuolinpesän välillä, mikäli leski luopuu hallintaoikeudestaan.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Kuolinpesä syntyy automaattisesti heti ihmisen kuolinhetkellä. [1, 2] Se ei vaadi mitään erillistä perustamistoimenpidettä, viranomaispäätöstä tai paperityötä, vaan se muodostuu välittömästi lain nojalla aivan tavallisissakin tapauksissa. [1, 2]
Kuolinpesän syntyyn liittyvät keskeiset faktat
Oikeushenkilö: Kuolinpesä on itsenäinen varallisuuspiiri (niin sanottu tilapäinen oikeushenkilö), joka ottaa hoitaakseen vainajan varat ja velat.
[2]Osakkaat: Kuolinpesän osakkaiksi tulevat heti kuolinhetkellä perilliset (kuten lapset) ja eloonjäänyt puoliso (avio-oikeuden nojalla), sekä mahdolliset yleisjälkisäädöksen saajat (testamentinsaajat). [1, 3]
Yhteishallinto: Siitä sekunnista lähtien, kun henkilö kuolee, kukaan osakkaista ei voi yksin päättää vainajan omaisuudesta (esimerkiksi nostaa rahaa tililtä), vaan kaikesta on päätettävä yhdessä. [1]Ensimmäiset viralliset askeleet kuolinpesän synnyttyä
Vaikka pesä syntyy heti kuolinhetkellä, sen olemassaolo virallistetaan ja puretaan seuraavien askeleiden kautta:
1. Pankkiasioiden lukittuminen
Pankki saa tiedon kuolemasta suoraan väestötietojärjestelmästä (yleensä muutaman päivän kuluessa).
Vainajan tilit ja verkkopankkitunnukset suljetaan turvallisuussyistä. Kuolinpesän laskuja (kuten hautajaiskuluja) voi maksaa vain esittämällä laskun suoraan pankkiin.
2. Perunkirjoitus (3 kuukauden kuluessa)
Kuolinpesän osakkaiden, varojen ja velkojen virallinen selvitys.Tällöin laaditaan perukirja, joka toimii kuolinpesän virallisena "henkilöllisyystodistuksena" esimerkiksi pankkeja varten.
3. Kuolinpesän lakkaaminen
Kuolinpesä lakkaa olemasta vasta sitten, kun ositus (jos vainaja oli naimisissa) ja perinnönjako on tehty ja kaikki omaisuus on siirretty uusien omistajien nimiin.

Lue lisää

Älä tuputa tänne tekoälyn selostusta yksinkertaiseen kysymykseen "milloin kuolinpesä syntyy?".

Onko edesmenneen velat selvillä kuolinhrtkellä?

Onko kaikki osakkaat tiedossa kuolinhrtkellä?

Onko koko omaisuus selvillä kuolinhrtkellä?

Teidän 1. kohta minkä lain perusteella pankki lukitseen ecesmenneen tilin,?

On olemassa pl 15§ 1mom eli jokaisella on oikeus käyttää omaisuuttaan, entä jos on yhteistili, sekinhän lukittuu.

Esitä laista kohta joka ilmaisee selkeästi, että vainaja jää olemaan oikeushenkilönä ja muodostuu kuolin pesä.

Tajuatko sä höppänä dttä yrität tunkea lain tulkintaa olemaan laki.

Laista ilmenee selkeästi kuolinpesän synty, vaikkakin laissa ilmaistaan kuolinpesä jo aiemmin, xe että sana on laissa, ei synnytä sitä.

Kun nyt vertaat siihen antamaani esimerkkiin tajuat itsekkin sen, MIKÄÄN EI SYNNY ITSESTÄÄN TAPAHTUMANA.

Tajua vain se, että kuoleminen ei synnytä kuolinpesää, xe ainoastaan mahdollistaa sen syntymisen, eli se on tapahtuma, isi pupsi äitiä, heti tuli lapsi, ehei, vaan mahdollistaa että tulee lapsi

Anonyymi00029 kirjoitti:

Verotuksessa tästä lahjoituksesta maksetaan veroa nimeltään lahjavero. Alunalkaen perintöverotus on suoritettu alhaisempana hallintaoikeuden vuoksi, johon on käytetty alenemaan lesken ikäkerrointa.

Lue lisää

Miksi te ymppäätte sanaa lahjoitus koko ajan olemaan?

Siksikö että syntyy mielikuva, että "joo, on xe lahjoitus koska verottajakin sanoo niin" ?

Se ei ole lahjoitus koska siinä ei siirry mitään, siinä ei siirryy käsinkosketeltavaa mitään, siinä siirtyy ainoastaan käyttö- ja tuotto-oikeus ja sillä turvataan lesken elanto..

Sitä lakien vastaisesti kutsutaan nimikkeellisesti lahjaksi koska tällöin optimoidaan verotuloja eli piilotettua tuplaverotusta.

Tosiasiassa perintöveroa ei huojenneta, vaan oikeammin kahjavero on korkeampi kuin perintövero, jolloinka verotetaan enemmän, ja mitä verotetaan, laskenta peruste, pitäähän olla joku arvoperuste.

Se arvoperuste on se omaisuus, eli perijät maksaa perintöveron kokonaisomaisuudesta jaettuna osakkaiden lukumäärällä, lahjavero tulee samasta omaisuuarvosta kalliimmasti, eli jos olisi edes joku huojennus, se huojennus häviää koska verotetaan samaa omaisuutta isommin, eli oikeammin on ihmisten kusetusta.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Älä tuputa tänne tekoälyn selostusta yksinkertaiseen kysymykseen "milloin kuolinpesä syntyy?".

Onko edesmenneen velat selvillä kuolinhrtkellä?

Onko kaikki osakkaat tiedossa kuolinhrtkellä?

Onko koko omaisuus selvillä kuolinhrtkellä?

Teidän 1. kohta minkä lain perusteella pankki lukitseen ecesmenneen tilin,?

On olemassa pl 15§ 1mom eli jokaisella on oikeus käyttää omaisuuttaan, entä jos on yhteistili, sekinhän lukittuu.

Esitä laista kohta joka ilmaisee selkeästi, että vainaja jää olemaan oikeushenkilönä ja muodostuu kuolin pesä.

Tajuatko sä höppänä dttä yrität tunkea lain tulkintaa olemaan laki.

Laista ilmenee selkeästi kuolinpesän synty, vaikkakin laissa ilmaistaan kuolinpesä jo aiemmin, xe että sana on laissa, ei synnytä sitä.

Kun nyt vertaat siihen antamaani esimerkkiin tajuat itsekkin sen, MIKÄÄN EI SYNNY ITSESTÄÄN TAPAHTUMANA.

Tajua vain se, että kuoleminen ei synnytä kuolinpesää, xe ainoastaan mahdollistaa sen syntymisen, eli se on tapahtuma, isi pupsi äitiä, heti tuli lapsi, ehei, vaan mahdollistaa että tulee lapsi

Lue lisää

Kaikki on selvillä kuolinhetkellä. Dokumentteihin erikseen haetaan asiapapereista kuolinhetken tilanne perilliset (ja leski) mukaan lukien.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Miksi te ymppäätte sanaa lahjoitus koko ajan olemaan?

Siksikö että syntyy mielikuva, että "joo, on xe lahjoitus koska verottajakin sanoo niin" ?

Se ei ole lahjoitus koska siinä ei siirry mitään, siinä ei siirryy käsinkosketeltavaa mitään, siinä siirtyy ainoastaan käyttö- ja tuotto-oikeus ja sillä turvataan lesken elanto..

Sitä lakien vastaisesti kutsutaan nimikkeellisesti lahjaksi koska tällöin optimoidaan verotuloja eli piilotettua tuplaverotusta.

Tosiasiassa perintöveroa ei huojenneta, vaan oikeammin kahjavero on korkeampi kuin perintövero, jolloinka verotetaan enemmän, ja mitä verotetaan, laskenta peruste, pitäähän olla joku arvoperuste.

Se arvoperuste on se omaisuus, eli perijät maksaa perintöveron kokonaisomaisuudesta jaettuna osakkaiden lukumäärällä, lahjavero tulee samasta omaisuuarvosta kalliimmasti, eli jos olisi edes joku huojennus, se huojennus häviää koska verotetaan samaa omaisuutta isommin, eli oikeammin on ihmisten kusetusta.

Lue lisää

Kaikki ilmaiseksi annettu tai alihintaan myyty on lahjaa.

Maailman huonoin neuvo, eli berottajan lisäksi pitää liittää mukaan lisälypsäjä?

Ei sieltä lehmästäkään msitoa tule määräänsä enemmän

Taitaa olla lähtenyt se viimeinenkin äly päästä.

LEGAAtTI EI OLE ERILLINEN tesyamentti vaan erityismäärääys testamentissa eli testamentti sisältää legaatin.

Perintöksaressa lukee kaikki, ei tarvita mitään jonkun aasitta-ajajan eeposta.

Myöskin testamentti jostakin määräyystä yhdelle henkilölle on legaatti, ei merkitystä kuuluuko sukuun vaiko ei.

Aloituksen mukaan keskinäinen testamentti sisältää kaksi erityismääräystä ja liittyy pesänjakoon eli määrätään kuka saa mitäkin leskeksi jääneen kuoltua.

Erittäin yksinkertainen ja selkeä paperi eloon jääneille.

Mervi on rintaperillinen, joten kyseessä on keskinäinen yleistestamentti, jossa on annettu jako-ohje. Kyse ei ole legaatista.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Mervi on rintaperillinen, joten kyseessä on keskinäinen yleistestamentti, jossa on annettu jako-ohje. Kyse ei ole legaatista.

Perustele ettei ole erityismääräys jos kerta määrätään kuka saa mitäkin.

Kandeisko teikän hiukka lukea sitä perintökaarta, siellä selkeästi ilmaistaan millainen on erityismääräys.

Plees aivoton, miksi guputat sitä mongerrus sanaanne tänne kun perintökaari ei tunne tuota hienostelusanaa

Tapauksessa on jo selvästi tuosta kaikesta kulunut jo aikaa. Testamentti on tiedoksiannettu ja sitä ei ole moitittu määräajassa.
Mervin olisi ollut itse sitä vaikeaa moittia ja kukaan ei ole siis laatinut lakiosiaan ajoissa.
Kaikki muu onkin sen jälkeen liian sekavaa ja lähinnä lesken oikeuksien polkemiseen johtanutta draamaa.

Yllä on jo esimerkiksi annettu ohjeena, että pesänjakajan pitäisi tehdä viimeistään nyt lopputilitys ja jättää asia toistaiseksi siihen.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Tapauksessa on jo selvästi tuosta kaikesta kulunut jo aikaa. Testamentti on tiedoksiannettu ja sitä ei ole moitittu määräajassa.
Mervin olisi ollut itse sitä vaikeaa moittia ja kukaan ei ole siis laatinut lakiosiaan ajoissa.
Kaikki muu onkin sen jälkeen liian sekavaa ja lähinnä lesken oikeuksien polkemiseen johtanutta draamaa.

Yllä on jo esimerkiksi annettu ohjeena, että pesänjakajan pitäisi tehdä viimeistään nyt lopputilitys ja jättää asia toistaiseksi siihen.

Lue lisää

Lisäksi kun avioehtoa ei ole mainittu, niin ilmeisesti vähintään koko loppuosa pitäisi heti osituksessa siirtää lesken omistukseen. Kuolinpesä on kerrotun perusteella sitten varaton.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Lisäksi kun avioehtoa ei ole mainittu, niin ilmeisesti vähintään koko loppuosa pitäisi heti osituksessa siirtää lesken omistukseen. Kuolinpesä on kerrotun perusteella sitten varaton.

Lue lisää

Tämä taas johtaa siihen, että jaettua omaisuutta joudutaan sitä myöten peräyttämään pesään virheellisten menettelyjen vuoksi.