Tarttuuko kiire,

Ei välttämättä tarvitse olla kiire, vaikka onkin tekemistä.

Kiire on usein itse aiheutettua tai itse ajateltua.

Hyvä tietää ja näin se varmaan onkin :)

Joo kyllä puuhaa pitää olla, lököily ei ainakaan minulle sovi. Vastaavasti mies sanoi ennen, että tuollainen reuhaaminen ei taas hänelle sovi.
On kiirekin joskus. Kun on sullonut allakkaan joksikin päiväksi kolmekin menoa ja välissä pitää syödä ja vaihtaa vaatteita vaikka kirkosta lenkille.
Mutta on sellaisiakin päiviä jolloin on levon aika, vähän tepastelua vain. Niitä ei tosin kovin usein ole.

Aikanaan, kun jäin työelämästä pois, ajattelin liittyä vapaaehtoistyöhön, mutta tarkemmin harkittua junohdin moiset ajatukset.
Siitä olis koitunut vaan rahanmenoa, ja siinä olisi sitoutunut etupäässä kesäviikonloppuisin rakentelemaan katoksia eri tapahtumiin.

Minäkään en halua sitoutua vaan olla vapaa.

Pari vuotta riitti eräässä eläkeläisyhdistyksessä jonka viikkotapaamisiin osallistuin. En koko aikana tuntenut olevani tervetullut, kun tervehdyksiini ei vastattu saapuessani paikalle , paria kertaa lukuunottamatta ei edes samaan pöytään kukaan tullut istumaan. Hyvin tuli todettua että piiri pieni pyörii, mutta silti valitettiin kun ei saatu lisää jäseniä. Jäsenasioiden hoitaja kyllä jaksoi höykyttää miten kerhoihin tarvittaisin lisää osallistujia. Ei kiinnostanut joka päivä johonkin osallistua kun on omaakin elämää.
Mitään sieltä en jäänyt kaipaamaan kun lopetin ja kynnys nousi niin että mihinkään muuhunkaan en enää ole liittynyt.

Täysin vapaa, haluaisin olla varattu ei vaa ole morsiamia käynyt tyrkyllä, kohta on kiire ellei ala näkyä.

Mikä kiire ?

Kiire elää :), vielä kun aikaa on

En jaksa enkä halua enää hosua. Olen tehnyt töitä ja ylitöitä paljon, harrastanut koirien kanssa, osallistunut, ja touhunnut. Riittää jo minulle.
Töitä olisin saanut jatkaa jäätyäni eläkkeelle, tarjottiin kyllä ja houkuteltiin. Tykkäsin töistä ja asiakkaistani, ja asiakkaani tykkäsivät minusta.
Nyt on mukavaa herätä aamuisin ja nauttia aamukahvi aamun lehden kanssa rauhassa. Käydä kaupoissa rauhassa ilman kiirettä. Nukkua päiväunet, valvoa myöhään katsellen televisiota tai surffailemalla netissä. Olin ilman televisiotakin toistakymmentä vuotta kun en ehtinyt sitä katsoa, nyt senkin ostin. Katselen mikä kiinnostaa, muun ajan saa olla kiinni.

Kiire on tyhmyyden ystävä.

Aikaa pohtia, mikä merkitys aikaisemmilla vuosikymmeniä kestäneillä kiireillä on ollut.
Vähemmälläkin olisi ehkä päässyt.
Niin, onko kiire. Yritän välttää, sydänoperaatiosta jäi sivuoire, jos kiire, niin rintaan tuntemus, ei kipu, mutta paine kuitenkin.
Muuten kuitenkin saa rasittaa .ielin määrin.