Kysymyksiä lapsena kuritetuille

Älkää antako otsikon hämätä. En ole mikään piiskausfetissien harrastaja, joka haluan tietää, saitteko piiskaa paljaalle, kuinka paljon ja missä asennossa. Lähestymistapani kysymykseen on pikemminkin sosiologinen.

Minua kiinnostaa se, minkälaisissa perheissä ruumiillista kuritusta käytettiin.
Siis ihan luokkapohjaisesti, oliko kyseessä maanviljelijäperhe, työläisperhe vai keskiluokkainen perhe?

Tai koulutustasolla mitattuna, olivatko vanhemmat pelkästään kansakoulun käyneitä, ammattikoulun käyneitä vai ylioppilaita tai peräti akateemisesti koulutettuja?

Oletukseni on, että vähiten koulutetuissa ja työläisammateissa toimineiden vanhempien kodeissa käytettiin herkemmin ruumiillista kuritusta kuin keskiluokkaisissa kodeissa, mutta oletukseni voi olla vääräkin. Valistakaa minua.

Ja jos nyt puhutaan myös muistakin kuin luokkapohjaisista kriteereistä, niin olisi mielenkiintoista kuulla, miten sellaiset ideologiset seikat kuin poliittiset aatteet ja uskonto vaikuttivat vanhempien innokkuuteen käyttää ruumiillista kuritusta.

Oltiinko SKDL:a äänestävässä kodissa tiukempia kurinpitäjiä kuin Kokoomusta äänestäneessä kodissa? Vai päinvastoin?

Oltiinko kristityissä kodeissa (ja varsinkin herätyskristillisissä kodeissa) ankarampia kuin agnostikko- tai ateistikodeissa?

Jotta en vain kysyisi, vaan myös omalta osaltani vastaisin, niin voin kertoa itsestäni seuraavaa: Synnyin 1972 keskiluokkaiseen kotiin suurehkossa kaupungissa. Isä oli uskonnollisesti välinpitämätön kokoomusäänestäjä, äiti hieman uskonnollisuuteen taipuvainen (muttei mitenkään erityisemmin aktiivinen uskovainen), äidin poliittisesta kannasta en osaa sanoa mitään varmaa, mutta hänkin lienee oli keskiviivan oikealla puolella.

Molemmat vanhemmat pitivät periaatteen tasolla ruumiillista kurittamista täysin hyväksyttävänä ja luonnollisena asiana, mutta käytännössä remmiä käytettiin aika säästeliäästi. Äiti saattoi aika usein läimäytellä avokämmenellä takapuolelle, mutta se oli pikemminkin noloa kuin kipua tuottavaa. Todellisia selkäsaunoja sain koko lapsuuteni aikana vain kolme kappaletta.