Mitä kauemmas erkaannut,
tiedäthän mihin ryhdyt ?
intohimoni vain kasvaa
Tiedän omistavani enemmän;
saat vain hymyn huulilleni
Ja
Haluamaan Sinua enemmän...
Juopumaan erilaisuuksiemme
räjähtävästä liitosta
Maa, vesi, tuli ja ilma !!
Me täydennämme toisiamme,
annamme
haluillemme vallan...
Silkkisen kosketuksen muuttua
karvaalla Viinillä
maustetuksi sokeaksi Himoksi
Meri muuttuu käsissäni aalloiksi ihollasi
Tulen,
kuumottaessa kaulaani huuliasi vasten
Maa tuntuu järisevän,
pettävän selkäsi täydellisen kaaren alla
Ilma jota minuun voihkien huokailet,
se tuskin tuntuu viilentävän äänesi
kirkuvaa roihua !
Veden raivoavat aallot,
ihoni Sinua vasten,
meren viileys,
se ei Sinua enää pelasta !!
Sulat alleni,
Vetemme ympärillämme Tunteiden
myrskyn,
sen tunnet aaltojen tasautuvan,
laantuvan
Roihun sisälläsi,
muuttuen nuotion lämmöksi
Maan tärinän vaimenevan vapisevien
vartaloidemme alla
Huokauksien hentojen, hengästyksen
viilentävän poskiesi punoa
Veden rauhallisen,
Kuin yhteisen täydellisyyden liiton
Erilaisuuksiemme tyynen
ihanuuden
Rakastan Sinua
tiedäthän mihin ryhdyt ?
intohimoni vain kasvaa
Tiedän omistavani enemmän;
saat vain hymyn huulilleni
Ja
Haluamaan Sinua enemmän...
Juopumaan erilaisuuksiemme
räjähtävästä liitosta
Maa, vesi, tuli ja ilma !!
Me täydennämme toisiamme,
annamme
haluillemme vallan...
Silkkisen kosketuksen muuttua
karvaalla Viinillä
maustetuksi sokeaksi Himoksi
Meri muuttuu käsissäni aalloiksi ihollasi
Tulen,
kuumottaessa kaulaani huuliasi vasten
Maa tuntuu järisevän,
pettävän selkäsi täydellisen kaaren alla
Ilma jota minuun voihkien huokailet,
se tuskin tuntuu viilentävän äänesi
kirkuvaa roihua !
Veden raivoavat aallot,
ihoni Sinua vasten,
meren viileys,
se ei Sinua enää pelasta !!
Sulat alleni,
Vetemme ympärillämme Tunteiden
myrskyn,
sen tunnet aaltojen tasautuvan,
laantuvan
Roihun sisälläsi,
muuttuen nuotion lämmöksi
Maan tärinän vaimenevan vapisevien
vartaloidemme alla
Huokauksien hentojen, hengästyksen
viilentävän poskiesi punoa
Veden rauhallisen,
Kuin yhteisen täydellisyyden liiton
Erilaisuuksiemme tyynen
ihanuuden
Rakastan Sinua
Vastaukset 17
Vanhimmat
WAU......
Gracias ! :)
;-) runon taikaa...
sitä parhaimmillaan.....
Tummaan syvyyteen,
kietoutuen kaiken keskukseen,
lämpöön tuskaiseen,
kuumaan hurmokseen,
unelmien vietteeseen,
antautuen ajatukseen,
että ajan vähyyteen
voi hukkua iäksi.
Rakastuneen mielen,
liiton kahden
kivunsekaisen nautinnon
hurmos
hukuttautuen pois
ihmisen keksinnöstä
ajasta
vieden ajatuksen johdatellen
mielen ja sielun
kokemaan tunteista
täydellisimmän
hitaasti...
ei ole kiire minnekään,
aika on puolellamme
se ei lopu
annat itsesi vajota
yhä kiihtyvällä ja kiihtyvällä
tahdilla
sydämesi
sykkeellä
tunnet sen annat
tunteen voimistua...!
voimistua...!!
LA PASSIÓN !!!
räjähdys tuntuu,
vavisuttaa jokaista jäsentäsi
pikkuhiljaa rentoutuen,
rentoutuen
palaten aikaan
mutta täydellisen tyytväisenä
vartalon ja mielen
täydellinen
harmonia
olo levollinen
taivaallinen
Tiukujen helinää sydänalassa
odotus tulevasta
alttoviulun aaltoilevaa rauhaa alitajunnassa
kihelmöivää odotusta
flyygelin koko skaala sormien päissä
sanoja ja sanomattomuutta
harpun kaukainen sointi,
nakertavaa himoa
oboen luritus korvalehdillä
hapuilua rajoilla, ja rajattomuutta
ja sitten!
patarummun vavisuttava kumahdus!
liukenemista toiseen
satapäisen jousisoitinorkesterin huumava aalto
kuumeinen kiihko
enkelikuorojen aaria
aarteen aukaisemista
kontrabasson jylyä takaraivosta otsalohkoon
maaperä vavahtelee
pasuunan, sellon, huilujen sulautumista
huutoja ja kuiskauksia, kaikki on yhtä
näen kapellimestarin pyörtyvän
sielujen sinfoniaa
ja kaikkiräjähtäääääääää
taivaanportit auki!
ja Pietari merkitsee värähtelyt suunnattomaan kirjaansa
Tule.
laita mielesi hiljaiseen ajattomuuden tilaan
olet keskellä pohjoista italiaa veronassa
keskellä ei mitään,
istumme käsi kädessä
voimme kuulla Sydäntemme
lyönnit hiljaisuudessa
suussasi maistuu vielä
Viinin tummimman, crianzan alueen viehko,
kehittynyt, ikiaikainen tammi,
ripaus vaniljaa...
istumme
vuosisataisen amfiteatterin laidalla,
olemme ainoa yleisö, meitä varten
valonamme vain pyöreää teatteria
ympäriinsä kehystävät soihdut...
tunnelma, se täydellisyyden tunne,
sielumme kuunnellen puccinin adagion
taivasta vavisuttavia,
ihomme väreilyyn
vieviä säveliä
kuulethan sen
anna pimeyden,
yön tähtien, soihtujen valon
johdatella mestarin vain meitä
varten suomaan konserttiin
hän sävelsi sen meille,
sen herkkyyden leikittelevät jouset,
vaskien vienon, mutta selkäpiitä
karmivan tunteen, hiljaisista hiljaisimman
sävelkulun vieden Sinut korkeuksiin, Taivaaseen
kuin
Rakastelumme
Tuohon suoritukseen minä en pysty.
Aamuisen lokin kirkaisu
auringon ensimmäisten lapsosten siivilöimään
huoneeseen,
tuoksusi lakanoissa
tuoksusi ihollani
viinin eilinen tympeä maku huulillani,
ruumiista irtautumisen juovuttavan suloinen tunne.
adagio, auringonlasku, kuu ja tähdet,
sitten
kun on aika.
Teille, jotka lähetitte vastauksen postikortilla:
valinta on suoritettu.
aamun valon syttyessä,
Rakkaan vierelt' herätessä
arjen kaikken kauneimman tuon,
murheet nämä sille suon
lapsen äänen kirkuvankin
pyykin mopin, äänen lokin
viinin maun eilisenkin,
sen voin maistaa huuliltasi
kun vaan heräät viereltäni,
en sano muuta pyytäväni
Yhdes kanssas kulkee käydä vaan,
liidän rantaan onnenmaan
maassa arjen ikävässä
toisen sielun löytämässä
Suhteen sielu ei oo pedon,
siin' ero panon, kukkakedon
Paras syntyy Rakkaudesta,
tunteen kaiken kestävästä
Jos sinä valvoisit untani,
ei munulla olisi mitään hätää.
Jos sinun unesi lepäisivät kanssani,
en öitä pelkäisi enää.
Jos voisin syliisi nukkua seesteisesti,
herättisin sinut suudelmiin,
Jos olisit tässä ja nyt, sanoisin: ikuisesti,
astuisin hauraisiin unelmiin.
Rakkaus
vaan
kaiken kirkastaa
vaan mit' on
rakkaus
mik'
kaiken kestää
mit'pedot
himon
ei ryöstää
voi
Sit' miettii
mieli pedon
näin hävitti
kukkakedon
Sa olet
hiekanjyvä
vainen
tuuleen
katoat
Kuiva
autio
kasteeton
Turhaa
ruikutat
Sun halus
harhakuvaa
vain
Voi onnetonta
parkaa
kun intohimos
kohde
nyt kauaksi
vain karkaa
Sukellapa pohjoiseen, sinne vastaus ;)
En osaa ma sukeltaa
en hyvin uidakkaan
ja ilmansuunnista tiedä
en ma muuta
osaan vain katsoa
kylmää kuuta
mutt' silt'
sentähän sain suuta
ja armastuksekseni otin
tuon kuun pojan
hyvän totin