Miten teihin vammaisiin oikeen pitäisi suhtautua? Jos teitä vähänkin katsoo, te valitatte että teitä töllätään kun te olette erilaisia. Jos teiät puolestaan ohittaa luomatta teihin silmäystäkään, te valitatte ettei kukaan kiinnitä teihin huomiota. Jos teitä koittaa auttaa vaikka parin portaan kanssa niin te valitatte, että teistä ylihuolehditaan ja kykyjänne aliarvioidaan kun te tulette ihan hyviin toimeen itsekin. Jos teiät sitten vaan ohittaa niitten portaitten kohdalla koittamatta auttaa, te valitatte siitä kuinka kukaan ei välitä eikä tee mitään teiän kulkunne helpottamiseksi. Tää on ihan tarkotuksella kärjistettyä ja pahasti yleistettyä tekstiä, mutta kun tuntuu että kaikki suhtautuminen koetaan jotenkin loukkaavana... Onhan yksilöissä eroja, mutta millasta kohtelua te täällä olevat vammaset oikeen toivotte saavanne?
miten suhtautua?
ninsu
6866
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"voinko auttaa" on paikallaan, jos huomaa, että jollain on vaikeuksia selviytyä esim kaupassa ylähyllyllä olevien tavaroiden saamisessa tai portaissa kulkemisessa. Ei sellaisesta voi loukkaantua. Myös minä osaan avata suuni ja pyytää apua tarvittaessa, eikä kukaan ole toistaiseksi kieltäytynyt :))
Se tuijotus onkin sitten toinen juttu! Jokainenhan voi miettiä omalla kohdallaan, miltä se tuntuu. Joskus, kun oikein harmittaa, katson takaisin samalla tyylillä niinkauan kunnes tuijottaja kääntää päänsä. Onneksi se ihmettely ja tuijotus on sentään vähäisempää nykyään kuin muutama vuosi taaksepäin.
Ja muuten, ei meihin tarvitse "suhtautua", vaan kohdella niinkuin muitakin ihmisiä! Pää meillä useimmilla toimii ihan normaalisti, vaikka kroppa näyttäisikin jotenkin erilaiselta.
Joskus saatan katsoa jotain vammaista ihmistä hieman pidempään-sanotaan vaikka tuijottaa-kun yritän katsoa, onko hän tuttu. Olen työskennellyt vammaisten ihmisten parissa monessa eri paikassa, ja haluan tervehtiä heitä jos heitä näen, tottakai. Jos ja kun kyseinen ihminen ei ole minulle tuttu, ja hän huomaa "tuijotukseni", on reaktiona liioiteltu takaisintuijotus. Eikä millään viitsisi huutaa hänelle että "Ajattelin vaan että oletkohan tuttuni!!!" Aina en edes katso ihmistä, vaan esim. jotain hänen apuvälinettään. Jos on erikoisen näköinen sähköpyörätuoli tai mopo esmes...Ja kyllähän kaikki ihmiset toisiaan "tuijottavat", hirmu hankalaa olisi, jos mihinkään ei saisi katsettaan kohdentaa. Seiniä ja maata tuijotettaisiin vaan... Ymmärrän ja tiedän kyllä, että on olemassa näitä monttu auki vammaisia ja muuten erilaisia ihmisiä tuijottavia ihmisiä...mutta kaikki eivät tuijota "ilkeyttään"!
Ihan niinku muihinkin.. Jos joku ärsyttää niin se pitää sanoa ja jos taas ei niin voi praatata aivan kuin muillekkin.. Yks pyyntö olisi... sairaskertomusten kertomiseen oon jo kyllästyny, et jos eka 5 min aikana ei sitä kysyttäis.. ja mitä tuijottamiseen tulee niin ei mua ainakaan tuijotella ja tottakai väistämättäkin pistän hieman silmään koska liikun pyörätuolilla..
itseäsi kohdeltaisi? Voisikohan olla yksinkertaista lähteä ihan näin liikkeelle eikä miettiä että miten vammaisiin tulisi suhtautua.
Kohtele meitäkin ihan kuten muita ihmisiä. Varmaan tiedustelet vieraalta ihmiseltä että tarviiko hän kenties apua.
Ihan normaalit käytöstavat riittää. Ainakin minulle.:) On sitten minun asia pyytää apua, mikäli sitä tarvitsen ja neuvoa kuinka minua voi auttaa.
ole mitään erillistä suhtautumistapa. Meihin suhtaudutaan kuten ihmisiin yleensäkin. Kun sen muistaa niin ei luulisi, että kovin paljon vaikeuksia tulee.
Käyttäydy siis kuten ihmisten kanssa yleensä muistaen juuri käytöstavat. Ihmisten tuijottaminen ja osoitteluhan on muutenkin huonoa käytöstä.
Hyvä on myös muistaa se, että siinä tuolissa voit olla sinä itse jonain päivänä. Kuinka itse haluaisit tulla kohdelluksi?
no suhtaudu samaan tapaan ku tavalliset!!Vammasissa ei oo mitään vikaa ihmisii neki on!!!