Koska ihmiset tuntuvat valittavan tällä palstalla kuinka yksinhuoltajana oleminen on raskasta.Ukot ei halua tavata lapsiaan.Elatusmaksut pienet.Ukko vie lapset.Aikuinen ei saa elatustukea??...niin.
Meillä asuu kaksi henkilöä.Minä ja 12v poika.Itse hoidan kaikki kotityöt muut työt(omakotitalo ja auto).Satunpa käymään vielä ansiotyössä 7-16 viitenä päivänä viikossa ylityöt.En koe asiaa raskaaksi.
Elatusmaksua saan minimin.En vaatinut sitäkään,mutta kun se kuulema kuuluu niin olkoon.
En tarvitse koko sosiaalitoimiston henkilöstöä lapseni kasvattamiseen,vaan teen sen itse.Poika on tasapainoinen ja hyvin koulussa menestyvä nuorimies.
Äitiään poika saa puolestani tavata milloin haluaa.Lisäksi meillä yhteishuoltajuus.
Asian pointti on,että olen kait etuoikeutettu yh,koska olen todella tyytyväinen elämäämme.
Meillä asuu kaksi henkilöä.Minä ja 12v poika.Itse hoidan kaikki kotityöt muut työt(omakotitalo ja auto).Satunpa käymään vielä ansiotyössä 7-16 viitenä päivänä viikossa ylityöt.En koe asiaa raskaaksi.
Elatusmaksua saan minimin.En vaatinut sitäkään,mutta kun se kuulema kuuluu niin olkoon.
En tarvitse koko sosiaalitoimiston henkilöstöä lapseni kasvattamiseen,vaan teen sen itse.Poika on tasapainoinen ja hyvin koulussa menestyvä nuorimies.
Äitiään poika saa puolestani tavata milloin haluaa.Lisäksi meillä yhteishuoltajuus.
Asian pointti on,että olen kait etuoikeutettu yh,koska olen todella tyytyväinen elämäämme.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei ole kysymys siitä että ei jaksaisi, vaan kysymys on siitä että yhteisistä lapsista täytyy huolehtia myös yhdessä! Ei kukaan niitä lapsia yksin tee. Vastuu on molempien vanhempien, sitä ei saa jättää vain toisen vastuulle.
Mikäs sen helpompaa on kuin jätää vastuu toiselle, ja itse pääsee helpommalla.
Mukavaa että sinulla on kaikki hyvin, vaikka olet yh. Sinulle vain tiedoksi et on ihan eriasia olla yksinhuoltajana miehenä kuin naisena. Miehellä ja naisella, kun on tuo taloudellinen puoli ihan eriluokkaa, vaikka olisi ansiotyössä (palkkakehityskin on erilainen). Ja naisena on vaikeampi saada töitä, kun työhaastatteluun kuuluu yksi ratkaiseva tekijä; "no, aikookos neiti lisääntyä lähitulevaisuudessaan?" Tuotahan kun ei kysytä miespuoliselta hakijalta samassa mielessä, vaan todetaan; Jokos on perheenlisäystä tulossa? No, eikö ole, sepä harmillista. Minulla on sellainen pojan viikari kotona ja jne.
Se että naisten palkka on valitettavasti keskimäärin pienempi kuin miesten ei tarkoita että se aina olisi niin.
Minulla on melkein yhtä hyvä palkka kuin exällä ja molemmilla on vakituinen työ eikä kummankaan näinollen tarvitse mennä työhaastatteluihin.
Millä tavalla meidän tapauksessa minulla olisi helpompaa jos lapsi olisi minulla? Ja jos kuitenkin olisi helpompaa niin miksei lapsi sitten asuisi luonani?
miks ei sitten asu.Oletko yrittänyt vai oletko sitä mieltä että äidin luona parempi?
Kuinka monta miestä tunnet, joiden palkka on alempi kuin naisella? Ei ole ainakaan kohdalleni vielä saapastellut? Toki on niitä miehiä, joiden elanto on toimeentulotuki tai kelan työmarkkinatuki, mutta entäs ansiotyössä (ei taida olla samalla tavalla kuin naisissa suurin osa). Olipas siten mainio hehkutus siinä mielessä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etten voisi olla onnellinen toisen puolesta, jos kaikki on niin hyvin kuin alkup. on omassa elämässään. Silti on hyvä muistaa ettei suurimmalla osalla yksinhuoltajista ole kaikki niin hyvin kuin haluaisi tai toivoisi, =(.
Näin on näreet. Ei aina pidä valittaa. Itse aikanani hoidin kahta pientä lasta yksin koska isästä ei siihen ollut (en halua syitä alkaa selittelemään). Ei ollut sukulaisia tai muita paikkoja minne lapset olisi välillä voinut laittaa hoitoon enkä sitä kyllä kaivannutkaan. Olen aina ollut äiti-tyyppiä ja mielestäni aika lasten kanssa kolmestaan oli jälkeenkinpäin ajateltuna ihanaa aikaa. Ei käynyt kukaan auttelemassa siivouksissa sun muissa, tein kyllä kaiken itse mielelläni. Rahaa ei käytössä paljon ollut mutta silti hyvin pärjättiin. Elämän iloja voi nähdä arjen keskelläkin.
Toki täällä muitakin onnellisia ja tyytyväisiä yksin-/yhteishuoltajia. Itsekkin semmoinen =) ja luen juttuja en vain katso aiheelliseksi kommentoida paljoakaan. Asun 4 lapseni kanssa kunnan rivarissa, käyn töissä, lapset koulua kaikki tyytyväisiä.
Meillä sopimukset tehtiin erottua hyvin lyhyesti ja joustaviksi, samalla istumalla sovittiin elarit ym. eipä ole sen jälkeen käytykkään lastenvalvojalla. Enkä itsekkään sossussa "juokse", paitsi työnpuolesta =)
Tapaavat isäänsä säännöllisesti, menevät mielellään ja isän uusi nainen on ihan kiva ja tosi järkevä, fiksusti ottanut lapset vastaan. Toki itsekkin seurustelen vakisuhteessa 4-lapsen-yh-iskän kanssa, pysytään vain eri osoitteissa kunnes molempien lapset alkavat itsenäistyä, molemmat kun ollaan lähejä. Lasten rippi- ja valmistujaisjuhlissa ollaan aina kaikki yhdessä, molemminpuolin uudet, ex:t, kälyt, isovanhemmat, kummit jne.jne.