Tyhjään tilaan,
jossa elämän tuulet olivat vierailleet,
seinämät kaikkine rosoineen,
kulmat siltä kuluneet,
rajat aikaan häilyneet.
Ajan pölystä,
kaiken hiljaisuuden seasta,
hellän henkäyksen jatkeesta,
tila täyttyi lämmöllä.
Lämpö auringon säteestä,
sievästä pienestä säikeestä,
hymystä,
uhkuen raivoisaa voimaa
joka mursi vanhat hirret,
muutti vanhat vakaat virret,
joita seinät olivat ikänsä kaiuttaneet.
Kaikesta tästä,
pienestä värinästä,
kaiken kuultavasta hälinästä,
Tila muutti muotoaan,
pyöreaästä soikeaan,
sunnaten suorakulmasta oikeaan,
hengähtäen ensin syvään,
jääden sitten aikaan,
paikkaan,
paikoilleen
hymyillen,
lämpöön,
iäksi.
jossa elämän tuulet olivat vierailleet,
seinämät kaikkine rosoineen,
kulmat siltä kuluneet,
rajat aikaan häilyneet.
Ajan pölystä,
kaiken hiljaisuuden seasta,
hellän henkäyksen jatkeesta,
tila täyttyi lämmöllä.
Lämpö auringon säteestä,
sievästä pienestä säikeestä,
hymystä,
uhkuen raivoisaa voimaa
joka mursi vanhat hirret,
muutti vanhat vakaat virret,
joita seinät olivat ikänsä kaiuttaneet.
Kaikesta tästä,
pienestä värinästä,
kaiken kuultavasta hälinästä,
Tila muutti muotoaan,
pyöreaästä soikeaan,
sunnaten suorakulmasta oikeaan,
hengähtäen ensin syvään,
jääden sitten aikaan,
paikkaan,
paikoilleen
hymyillen,
lämpöön,
iäksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olet herkkä neitonen