Apua vanhuuteen, jaksamiseen, kotona selviämiseen ,
osaatko itse määritellä mitä apua tarvitset !
Apua , mutta mitä apua ?
52
116
Vastaukset 52
- Anonyymi00001
Mä en oikein osaa määritellä mitä apua tarvitsen,
jokatapauksessa olen vanha
voimat hiipuu,
kaverit kuolleet,
jotain apua tarvitsen
mutta mitä ? - Anonyymi00002
On se jännää olla vanhus ja avuton,
yhtää ei tiedä mitä tuleman pitää,
enne osasi suunitella kaikenlaista menoja ja tekemistä nyt kun kay kaupasaa ostaa vain ne ostokset mitä oli muistilapulla, kaikki entinnen innovaatio on kadonnu,
muistaa kyllä että olis paljon kattelemista mut sitten on pakko todeta EN jaksa mennä katteleen vaikka polttava hinku on kyllä löytää sopivaa käsityölankoja, ei vaan jaksa mennnä katteleen uuuuuuh kyllä on vaikeeta,- Anonyymi00036
Toi mielipide tuskin oli vanhuksen...
Kaiketi vanhuuden koet ja elät?
- Anonyymi00003
Vanha, väsynyt ja sairas ihminen tarvitsisi toista ihmistä, joka voi auttaa niissä asioissa mitä kukin tarvitsee. Jokaisella pitäisi olla joku läheinen tai yhteiskunnan rahoin palkattu, joka avustaa, joka päivä tai tarvittaessa. Yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Niin olisi paras, mutta eihän tässä yhteiskunnassa enää inhimillisesti ajatella.
- Anonyymi00004
Kaikki alkoi mennä pieleen kun suomessa pääsi k i i h k o i l e v a t politikot valtaan, siinä katosi inhimillisyys,
jopa kansa jakautui kahtia, työtä tekevät ja työnantajat,
ja mikä hulluinta, työtä tekevät alkoi tappelee keskenään,
vaikka olivat samanlaisia sanan arvoisia työntekijöitä , mutta kun toiset oli kaupungissa syntyneitä köyhiä ja toiset maalta muutaneet työnperässä kaupunkeihin niin nämä kaksi ryhmä suorastaa alkoivat tappamaan toisiaan,
kaupunkilainen kommunisti vihasi maalta tuleita maalailiitoilaisia kansalaisia, siis
loppu tulema on suomen kansa on MIELISAIRASTA kateellista hullua kansaa ,
joka ikinen oli hulljen huonella oikea paikka niillä, varsinki näillä vasemmitolaisilla sdp:n ja kommunistien paikka olisi hullujen huone ja mielisiraala hoito,
kaikki tämä tapahtui heti kun Kekkonen kuoli ja ja hullu sdp: pääsi valtaan suhmuroimaan rikaan suomen velkahelvettiin, ja puolet suomen kansasta heti ikuiseen työttömyyteen, koska se oli sdp:n poliittinen ihanne valtioa joka edeleen toimii suomessa ! - Anonyymi00005
Anonyymi00004 kirjoitti:
Kaikki alkoi mennä pieleen kun suomessa pääsi k i i h k o i l e v a t politikot valtaan, siinä katosi inhimillisyys,
jopa kansa jakautui kahtia, työtä tekevät ja työnantajat,
ja mikä hulluinta, työtä tekevät alkoi tappelee keskenään,
vaikka olivat samanlaisia sanan arvoisia työntekijöitä , mutta kun toiset oli kaupungissa syntyneitä köyhiä ja toiset maalta muutaneet työnperässä kaupunkeihin niin nämä kaksi ryhmä suorastaa alkoivat tappamaan toisiaan,
kaupunkilainen kommunisti vihasi maalta tuleita maalailiitoilaisia kansalaisia, siis
loppu tulema on suomen kansa on MIELISAIRASTA kateellista hullua kansaa ,
joka ikinen oli hulljen huonella oikea paikka niillä, varsinki näillä vasemmitolaisilla sdp:n ja kommunistien paikka olisi hullujen huone ja mielisiraala hoito,
kaikki tämä tapahtui heti kun Kekkonen kuoli ja ja hullu sdp: pääsi valtaan suhmuroimaan rikaan suomen velkahelvettiin, ja puolet suomen kansasta heti ikuiseen työttömyyteen, koska se oli sdp:n poliittinen ihanne valtioa joka edeleen toimii suomessa !Sinulla menee puurot ja vellit pahasti sekaisin.
- Anonyymi00006
Kotihoidon saa jos tarve on, mutta kotihoito vain käy hetken
ei pese pyykkejä, eikä siivoa eikä muutakaan mihin apua tarvitsee.
Heille kuuluu vain terveysasiat, lähinnä pillereitten jako ja
verenpaineen mittaus, syömisessä avustaminen, vaipanvaihto yms.
riippuen asiakkaasta. - Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
Kotihoidon saa jos tarve on, mutta kotihoito vain käy hetken
ei pese pyykkejä, eikä siivoa eikä muutakaan mihin apua tarvitsee.
Heille kuuluu vain terveysasiat, lähinnä pillereitten jako ja
verenpaineen mittaus, syömisessä avustaminen, vaipanvaihto yms.
riippuen asiakkaasta.Entä jos ei huoli mitään apua,
koittaa vaan selvitä itse niillä huonoilla voimillaan ja skulaisten avustuksella,
mitä sitten tapahtuu,
onko p a k k o ottaa jotain kotihoitoa vastaan,
siis ONKO PAKKO ? - Anonyymi00011
Anonyymi00007 kirjoitti:
Entä jos ei huoli mitään apua,
koittaa vaan selvitä itse niillä huonoilla voimillaan ja skulaisten avustuksella,
mitä sitten tapahtuu,
onko p a k k o ottaa jotain kotihoitoa vastaan,
siis ONKO PAKKO ?Ei tietenkää ole pakko ottaa kotihoitoa vastaan.
Se myös maksaa tulojen mukaan. - Anonyymi00016
Anonyymi00007 kirjoitti:
Entä jos ei huoli mitään apua,
koittaa vaan selvitä itse niillä huonoilla voimillaan ja skulaisten avustuksella,
mitä sitten tapahtuu,
onko p a k k o ottaa jotain kotihoitoa vastaan,
siis ONKO PAKKO ?Tuoki on hyvä kysymys,
onko pakko ottaa kotihoito vastaan jos haluaa itse selviytyä omisten turvin !? - Anonyymi00038
Anonyymi00004 kirjoitti:
Kaikki alkoi mennä pieleen kun suomessa pääsi k i i h k o i l e v a t politikot valtaan, siinä katosi inhimillisyys,
jopa kansa jakautui kahtia, työtä tekevät ja työnantajat,
ja mikä hulluinta, työtä tekevät alkoi tappelee keskenään,
vaikka olivat samanlaisia sanan arvoisia työntekijöitä , mutta kun toiset oli kaupungissa syntyneitä köyhiä ja toiset maalta muutaneet työnperässä kaupunkeihin niin nämä kaksi ryhmä suorastaa alkoivat tappamaan toisiaan,
kaupunkilainen kommunisti vihasi maalta tuleita maalailiitoilaisia kansalaisia, siis
loppu tulema on suomen kansa on MIELISAIRASTA kateellista hullua kansaa ,
joka ikinen oli hulljen huonella oikea paikka niillä, varsinki näillä vasemmitolaisilla sdp:n ja kommunistien paikka olisi hullujen huone ja mielisiraala hoito,
kaikki tämä tapahtui heti kun Kekkonen kuoli ja ja hullu sdp: pääsi valtaan suhmuroimaan rikaan suomen velkahelvettiin, ja puolet suomen kansasta heti ikuiseen työttömyyteen, koska se oli sdp:n poliittinen ihanne valtioa joka edeleen toimii suomessa !Annoin ääneni kun olet vanhalla iälläsi jaksanut oikein paneutua asiaa.
Itse elän vai rentona Reinona enkä mieti asioita joita ei voi muuttaa. - Anonyymi00039
Anonyymi00007 kirjoitti:
Entä jos ei huoli mitään apua,
koittaa vaan selvitä itse niillä huonoilla voimillaan ja skulaisten avustuksella,
mitä sitten tapahtuu,
onko p a k k o ottaa jotain kotihoitoa vastaan,
siis ONKO PAKKO ?Kotihoitoa on viisasta ottaa. Miksi rasittaa jälkeläisiä, antaa heidän elää omaa elämäänsä. Siinähän kärsii koko perhe ja varsinkin pienet lapset, pelkäävät että omista vanhemmista tulee pian samallasia.
- Anonyymi00008
Älytön aloitus.
Pitääko joka HÄDÄN lajille avata uusi keskustelu`
Ossat vain KYSYÄ tareknnuksia, kun et oitse ymmärrä,. Opisleke tätä suomen kieltä, kun siksi täällä olet.- Anonyymi00009
virhelyönnit , . tiedän.
- Anonyymi00010
MITÄ HÖLISET,
oletko kade vai sekasi, vai jopa idiootti,
kyllä alotuksia pitääki tehdä kaikenlaisista aiheista,
sitähän keskustelu on normaalissaki elämässäki ,
jos sinua ei aihe kiinosta mene ihmeessä muualle,
taidat olla matu
joka kuvittelee olevansa määräävässä asemassa
mistä aiheista suomen kansalaiset saa jutella ,
jos ja kun olet niin olet täysin väärässä ! - Anonyymi00012
Anonyymi00010 kirjoitti:
MITÄ HÖLISET,
oletko kade vai sekasi, vai jopa idiootti,
kyllä alotuksia pitääki tehdä kaikenlaisista aiheista,
sitähän keskustelu on normaalissaki elämässäki ,
jos sinua ei aihe kiinosta mene ihmeessä muualle,
taidat olla matu
joka kuvittelee olevansa määräävässä asemassa
mistä aiheista suomen kansalaiset saa jutella ,
jos ja kun olet niin olet täysin väärässä !Nyt meni vastauksesi pieleen.
- Anonyymi00013
Anonyymi00012 kirjoitti:
Nyt meni vastauksesi pieleen.
Maahanmuuttaja ei määrää mistään Suomessa, ellei ole töissään
päättävässä asemassa. - Anonyymi00014
Älä lue jos ärsyttää. Et sinä täällä määrää. 00008.
- Anonyymi00015
Anonyymi00012 kirjoitti:
Nyt meni vastauksesi pieleen.
missä mielessä meni pieleen, kun kaikki muut suomalaiset on toista mieltä,
miköä sinua nyppii, kerroppa nyt kun olet noin ärhäkkänä palstalla määräilemässä siomen omien vanhusten huolia,
mikä sua vaivaa kerro ihmeessä ???????? - Anonyymi00021
Anonyymi00015 kirjoitti:
missä mielessä meni pieleen, kun kaikki muut suomalaiset on toista mieltä,
miköä sinua nyppii, kerroppa nyt kun olet noin ärhäkkänä palstalla määräilemässä siomen omien vanhusten huolia,
mikä sua vaivaa kerro ihmeessä ????????SDP ei suhmuroinut Suomea eikä vienyt Suomea velkahelvettiin
eikä aiheuttanut tätä massatyöttömyyttä. Sen teki nykyinen Orpon
persuhallitus. Sen tajuaa kaikki paitsi sinä. Sori vaan. - Anonyymi00040
Anonyymi00009 kirjoitti:
virhelyönnit , . tiedän.
ja paljon virheitä. Olisit ensin lukenut ja rauhoittunut.
- Anonyymi00041
Anonyymi00013 kirjoitti:
Maahanmuuttaja ei määrää mistään Suomessa, ellei ole töissään
päättävässä asemassa.Eiköhän SDP Nasima Razmyar vaikuta melkoisesti.
- Anonyymi00017
Moni vanhus on vaikeuksissa, moni ei tiedä tai uskallakkaa alkaa pyytää ulkopuolista apua,
meidät somalaiset on kasvatettu itse selviämään ihan loppuun asti,
suomalainen kyllä auttaa lähimmäistään jos näkee jokun tarvitsevan tukea ja apua,
muistan sota-aikana kun suomessa ei ollu sosiaali palvela olemassakaan,
niin meidänki kylällä oli tapana auttaa köyhää koditonta siten että joka talo kylällä otti muutamaksi viikoksi " kiertolaisen " ilmaiseksi asumaan, hän sai ruokaa ja sai asua muutaman viikon aina jakisessa talossa vuorollaan,
nooh semmosta ei tietenkään enään ole,
mutt jotenki me somalaiset haluamme itse selviytyä loppuun asiti omien avustuksella,
siihen aikaan oli myös maalaistaloissa semmonen kuin " syytinki " joka tarkotti että talon vanhus hoidettiin aina kotona perheen kesken ihan kuolemaansa asti ,
myöhemmin suomeen kehitettiin sosiaalituki , mutta monikaan meistä nykyvanhuksista ei sitä tukea ole koskaan saanu eikä edes hakenu, omalla työllämme olemme tähän asti selvinneet ja nyt kun ylätyksenä tuleekin oma vanhuus ja avuttomuus, meistä moni itsenäiseen elämäänsä tottunu onki hämillään kuinka kehtaa hakea kotiapa tai jotain muuta ulkopuolista apua,
tietenki on myös niitä paljon jotka ovat tottuneet nuoresta asti hakemaan suomessa sosiaalitukea kaikkeen elämässään, mutta meitä vanhanaikasiaki vanhuksia on vielä olemassa, oliski hyvä tietää minkä verran meitä vanhan ajan ajattelijoita on vielä elossa, tietenki mekin joudumme lopulta hakemaan kotiapua, vaikka mietä lähes sata vuotiaita
vanhanajan ihmisiä on vielä suhteelisen paljon elossa, - Anonyymi00018
Jos minä teen aloituksen jpssa sanon, että Apua!
Minäkerron myös mitä apua kaipaan, ei,sitä tarvii kysellä-Jos en ketrro, sekää ei ol tämän palstan oikeus vaatia sairaskertomusta..Tarviin apua pyllyn pyyhkimisen, Riittääkö?- Anonyymi00019
Hanki apua itsellesi 00018. Jos on niin vaikeaa sietää muitten kirjoituksia,
että pitää tulla aina räksyttämään sinulla on joku ongelma. - Anonyymi00042
Sinä tarvitset apua oikeinkirjoituksessa..
- Anonyymi00020
00018 hah hah haa onko sinulla tosiaan noin vaikeeta ku jotkut tekee mielenkiintosia alotuksia,
koitahan kestää
tai
jätä lukematta,
niin minä teen,
en lue läheskään kaikkien alotuksia vielä vähemmän vastailen niihin, heh heh, - Anonyymi00022
Eihän tällä yhdellä henkilöllä ole mitään annettavaa palstalle.
Hän käy vain eri ketjuissa kieltämässä, mitä ei saa kirjoittaa. Siis ei mitään.
Mutta itse ei yhtään aloitusta saa aikaan ?- Anonyymi00023
Samaa ihmetelly kauanki, jokin hänessä nyppii kaikissa kirjoittajissa,
koitetaan sitä kestää, vaikka välliin olen sille sanonu etti sun tarvi näitä juttuja lukea, ei mene perille, moitttii vain aina kaikesta,
--------------------
mutta
mä en kestä tätä vanhuutta,
olen ihan loppu,
enkä halua noita sossun kotiapujakaa enään,
kyllä ihmisen pitäis saada vain kuolla heti kun on tullu liian vanhaksi
ettei itse jaksa hoitaa edes omaa itseään,
tämä vanhuus on mun suuri huolenaihe, en osaa elää vanhuutta, haluaisin vain kuolla ! - Anonyymi00027
Anonyymi00023 kirjoitti:
Samaa ihmetelly kauanki, jokin hänessä nyppii kaikissa kirjoittajissa,
koitetaan sitä kestää, vaikka välliin olen sille sanonu etti sun tarvi näitä juttuja lukea, ei mene perille, moitttii vain aina kaikesta,
--------------------
mutta
mä en kestä tätä vanhuutta,
olen ihan loppu,
enkä halua noita sossun kotiapujakaa enään,
kyllä ihmisen pitäis saada vain kuolla heti kun on tullu liian vanhaksi
ettei itse jaksa hoitaa edes omaa itseään,
tämä vanhuus on mun suuri huolenaihe, en osaa elää vanhuutta, haluaisin vain kuolla !Hei !
En totu minäkään tähän rajoittuneeseen elämään
kaikenmaailman kipujen kanssa.
Koskaan ei illalla tiedä
mikä on seuraavan päivän pahin kipu ja oire.
Mitään ei voi suunnitella sen takia
eikä juuri mitään jaksaisikaan
ja minne sitä menisi ?
Ei ole ketään elossa
jonka kanssa jotain tekisi.
Edes jotain pientä.
Kauhistuin kun luin,
että että kivuliaskin ihminen
voi elää vaikka kuinka kauan.
Joku kysyi joltain lääkäriltä
onko hänellä kuolema kohta edessä,
kun hän on niin kivulias.
Lääkäri vastasi,
että kivuliaskin ihminen voi elää pitkän elämän.
Ei tässä elämässä oikein ole enää mitään järkeä
eikä tarkoitusta.
En ole kellekään tärkeä ihminen,
oikeastaan en ole olemassakaan enää kellekään.
Miksi pirussa minun pitää täällä toikkaroida enää ?
Elämä on toikkaroimista ja hoipertelua
aamusta alkaen
ennenkuin ruho hiukan notkistuu,
jalat alkaa pitää alla
ja pää selkenee - jos selkenee.
Rytmihäiriö voi olla päällä
suurimman osan päivästä,
se estää sen vähänkin toimeliaisuuden,
mitä jäjellä on.
Ja totean, en valita:
yksinäisyys on myös kirous,
hulluksi tulee joskus,
kun ei ole juttelukaveria.
Ja terveempiä varoitan:
Älkää vaan tulko sanomaan minne minun pitäisi mennä
juttelukavereita saadakseni.
Ei minulla ole enää voimia siihen.
Hädin tuskin selviän välttämättömistä askareista
ja onneksi ruoka tuodaan kotiin
ja onneksi pystyn sen vielä tilaamaan netissä.
Voi olla, että joku päivä "vinttiin" on tullut katkos
enkä pysty siihenkään enää.
Tämä on nyt tämä elämänvaihe,
joka on kestettävä.
Tuntuu, että onnellisia ne,
jotka saivat ensin lähteä.
Viimeisellä yksinään on kaikkein vaikeinta.
Kaikki menetykset ja surut kestettävänään.
Suru ja kaipaus sydämessä
muistuttaa siitä hyvästä ajasta,
joka on takanapäin.
Enää on yksi asia suorittamatta:
Oma kuolema.
Ei tästä oikein huumoria pysty repimään.
Päivät ovat enimmäkseen alakuloisia.
Joskus jauhaa mielessään
pitäiskö vielä lääkärille mennä,
mutta sitten typettää senkin ajatuksen.
Miksi menisi ?
Tuskin ne mitään voivat.
On paras vaan yrittää kestää loppuun asti.
Onneksi on tällainen viileähö sadepäivä.
Sade ropisee ja rauhoiittaa hiukan.
Taidan ottaa jotain mukavaa luettavaa käteeni
ja mennä sohvalle loikoilemaan
ja etsiä jos telkkarista tulisi jossain vaiheessa
jotain mukavaa katsottavaa.
Sateitten välillä aion pistäytyä ulkona pihalla
liikunnan ja verenkierron takia
ja imeä sateen kasteleman luonnon tuoksuja kiduksiini.
Miten sinä aiot saada päiväsi kulumaan ?
PS. Taidan kirjoittaa liian pitkiä sepustuksia .... ?
Se johtuu siitä, kun olen yksin.
Niin paljon olisi juteltavaa. - Anonyymi00030
Anonyymi00027 kirjoitti:
Hei !
En totu minäkään tähän rajoittuneeseen elämään
kaikenmaailman kipujen kanssa.
Koskaan ei illalla tiedä
mikä on seuraavan päivän pahin kipu ja oire.
Mitään ei voi suunnitella sen takia
eikä juuri mitään jaksaisikaan
ja minne sitä menisi ?
Ei ole ketään elossa
jonka kanssa jotain tekisi.
Edes jotain pientä.
Kauhistuin kun luin,
että että kivuliaskin ihminen
voi elää vaikka kuinka kauan.
Joku kysyi joltain lääkäriltä
onko hänellä kuolema kohta edessä,
kun hän on niin kivulias.
Lääkäri vastasi,
että kivuliaskin ihminen voi elää pitkän elämän.
Ei tässä elämässä oikein ole enää mitään järkeä
eikä tarkoitusta.
En ole kellekään tärkeä ihminen,
oikeastaan en ole olemassakaan enää kellekään.
Miksi pirussa minun pitää täällä toikkaroida enää ?
Elämä on toikkaroimista ja hoipertelua
aamusta alkaen
ennenkuin ruho hiukan notkistuu,
jalat alkaa pitää alla
ja pää selkenee - jos selkenee.
Rytmihäiriö voi olla päällä
suurimman osan päivästä,
se estää sen vähänkin toimeliaisuuden,
mitä jäjellä on.
Ja totean, en valita:
yksinäisyys on myös kirous,
hulluksi tulee joskus,
kun ei ole juttelukaveria.
Ja terveempiä varoitan:
Älkää vaan tulko sanomaan minne minun pitäisi mennä
juttelukavereita saadakseni.
Ei minulla ole enää voimia siihen.
Hädin tuskin selviän välttämättömistä askareista
ja onneksi ruoka tuodaan kotiin
ja onneksi pystyn sen vielä tilaamaan netissä.
Voi olla, että joku päivä "vinttiin" on tullut katkos
enkä pysty siihenkään enää.
Tämä on nyt tämä elämänvaihe,
joka on kestettävä.
Tuntuu, että onnellisia ne,
jotka saivat ensin lähteä.
Viimeisellä yksinään on kaikkein vaikeinta.
Kaikki menetykset ja surut kestettävänään.
Suru ja kaipaus sydämessä
muistuttaa siitä hyvästä ajasta,
joka on takanapäin.
Enää on yksi asia suorittamatta:
Oma kuolema.
Ei tästä oikein huumoria pysty repimään.
Päivät ovat enimmäkseen alakuloisia.
Joskus jauhaa mielessään
pitäiskö vielä lääkärille mennä,
mutta sitten typettää senkin ajatuksen.
Miksi menisi ?
Tuskin ne mitään voivat.
On paras vaan yrittää kestää loppuun asti.
Onneksi on tällainen viileähö sadepäivä.
Sade ropisee ja rauhoiittaa hiukan.
Taidan ottaa jotain mukavaa luettavaa käteeni
ja mennä sohvalle loikoilemaan
ja etsiä jos telkkarista tulisi jossain vaiheessa
jotain mukavaa katsottavaa.
Sateitten välillä aion pistäytyä ulkona pihalla
liikunnan ja verenkierron takia
ja imeä sateen kasteleman luonnon tuoksuja kiduksiini.
Miten sinä aiot saada päiväsi kulumaan ?
PS. Taidan kirjoittaa liian pitkiä sepustuksia .... ?
Se johtuu siitä, kun olen yksin.
Niin paljon olisi juteltavaa.Tuhat kiitosta jutusta,
aivan kuin itse olisin tuon kirjoittanu,
ihan samat tuntemukset itsellä
kun ketään kaveria ei enään ole
elossa ,
väkisin on tunne että olen ihan yksin maailmassa,
ei edes puhekavereita muita kun omat jälkeläiset ,
ja
heidän kanssa me elämme aivan eri maailmoissa,
he ei korvaa niitä entisiä omia puhekaverita,
-- katson jo huumorilla kuolemaa silmistä silmiin,
kun se jokatapauksessa on lähitulevisuuttani,
ajatuksena kauhistus
jos vielä kymmenen vuotta pitää tämmöstä avutonta vanhan ihmisen elämää elää
silloin olisin 100 vuotias,
toivottavasti luoja muistaa hakea minut pois,
jaksamista sinne,
kirjoitelaan niin kauan kuin henkipihisee,
sitten kun ei enään mitään kuulu
tietää että luoja on hakenu omansa pois, - Anonyymi00035
Anonyymi00030 kirjoitti:
Tuhat kiitosta jutusta,
aivan kuin itse olisin tuon kirjoittanu,
ihan samat tuntemukset itsellä
kun ketään kaveria ei enään ole
elossa ,
väkisin on tunne että olen ihan yksin maailmassa,
ei edes puhekavereita muita kun omat jälkeläiset ,
ja
heidän kanssa me elämme aivan eri maailmoissa,
he ei korvaa niitä entisiä omia puhekaverita,
-- katson jo huumorilla kuolemaa silmistä silmiin,
kun se jokatapauksessa on lähitulevisuuttani,
ajatuksena kauhistus
jos vielä kymmenen vuotta pitää tämmöstä avutonta vanhan ihmisen elämää elää
silloin olisin 100 vuotias,
toivottavasti luoja muistaa hakea minut pois,
jaksamista sinne,
kirjoitelaan niin kauan kuin henkipihisee,
sitten kun ei enään mitään kuulu
tietää että luoja on hakenu omansa pois,Hei 00030 !
Kirjotellaan niin kauan kuin Luoja suo !
Vaikka sinulla fyysisesti on ongelmia
olet kuitenkin älykäs ja henkisesti erittäin vireästi ajatteleva
Se on kuule onni ja harvinaistakin myöhemmällä iällä.
Moni nuorempikin on jo höpsähtänyt
eikä sille mitään itse voi.
Minullakin järjen valo voi sammua milloin vain
ja olenhan minä taantunut,
mutta en sen paremmin minä kuin kukaan muukaan sille mitään voi
jos aivoissa jotain romahtaa
eikä pysty enää omia asioitaan järjestelemään.
Me pystymme vielä.
Pelastuksemme on se, että nuppi vielä toimii !
On meillä jotain hyvin vielä !
Kirjoitellaan ! - Anonyymi00043
Anonyymi00027 kirjoitti:
Hei !
En totu minäkään tähän rajoittuneeseen elämään
kaikenmaailman kipujen kanssa.
Koskaan ei illalla tiedä
mikä on seuraavan päivän pahin kipu ja oire.
Mitään ei voi suunnitella sen takia
eikä juuri mitään jaksaisikaan
ja minne sitä menisi ?
Ei ole ketään elossa
jonka kanssa jotain tekisi.
Edes jotain pientä.
Kauhistuin kun luin,
että että kivuliaskin ihminen
voi elää vaikka kuinka kauan.
Joku kysyi joltain lääkäriltä
onko hänellä kuolema kohta edessä,
kun hän on niin kivulias.
Lääkäri vastasi,
että kivuliaskin ihminen voi elää pitkän elämän.
Ei tässä elämässä oikein ole enää mitään järkeä
eikä tarkoitusta.
En ole kellekään tärkeä ihminen,
oikeastaan en ole olemassakaan enää kellekään.
Miksi pirussa minun pitää täällä toikkaroida enää ?
Elämä on toikkaroimista ja hoipertelua
aamusta alkaen
ennenkuin ruho hiukan notkistuu,
jalat alkaa pitää alla
ja pää selkenee - jos selkenee.
Rytmihäiriö voi olla päällä
suurimman osan päivästä,
se estää sen vähänkin toimeliaisuuden,
mitä jäjellä on.
Ja totean, en valita:
yksinäisyys on myös kirous,
hulluksi tulee joskus,
kun ei ole juttelukaveria.
Ja terveempiä varoitan:
Älkää vaan tulko sanomaan minne minun pitäisi mennä
juttelukavereita saadakseni.
Ei minulla ole enää voimia siihen.
Hädin tuskin selviän välttämättömistä askareista
ja onneksi ruoka tuodaan kotiin
ja onneksi pystyn sen vielä tilaamaan netissä.
Voi olla, että joku päivä "vinttiin" on tullut katkos
enkä pysty siihenkään enää.
Tämä on nyt tämä elämänvaihe,
joka on kestettävä.
Tuntuu, että onnellisia ne,
jotka saivat ensin lähteä.
Viimeisellä yksinään on kaikkein vaikeinta.
Kaikki menetykset ja surut kestettävänään.
Suru ja kaipaus sydämessä
muistuttaa siitä hyvästä ajasta,
joka on takanapäin.
Enää on yksi asia suorittamatta:
Oma kuolema.
Ei tästä oikein huumoria pysty repimään.
Päivät ovat enimmäkseen alakuloisia.
Joskus jauhaa mielessään
pitäiskö vielä lääkärille mennä,
mutta sitten typettää senkin ajatuksen.
Miksi menisi ?
Tuskin ne mitään voivat.
On paras vaan yrittää kestää loppuun asti.
Onneksi on tällainen viileähö sadepäivä.
Sade ropisee ja rauhoiittaa hiukan.
Taidan ottaa jotain mukavaa luettavaa käteeni
ja mennä sohvalle loikoilemaan
ja etsiä jos telkkarista tulisi jossain vaiheessa
jotain mukavaa katsottavaa.
Sateitten välillä aion pistäytyä ulkona pihalla
liikunnan ja verenkierron takia
ja imeä sateen kasteleman luonnon tuoksuja kiduksiini.
Miten sinä aiot saada päiväsi kulumaan ?
PS. Taidan kirjoittaa liian pitkiä sepustuksia .... ?
Se johtuu siitä, kun olen yksin.
Niin paljon olisi juteltavaa.Anonyymi00027
Tunnen nuo tunteet, vaikka olenkin ollut kivuton pari vuotta.
Joskus tuli kipu, onneksi ei särky. Ja kun se ensimmäinen meni, tuli uusi. Aina oli 2-3 syytä mennä lääkäriin. Aina oli lääkäriin meno aikoja kalenterissa.
Asiaa ja selkeästi kirjoitit, pää on vielä Sinulla hyvässä kunnossa.
- Anonyymi00024
Osaako kaikki muut ijäkkäät henkilöt elää tätä vanhan ihmisen avutonta elämää
ku mä en osaa,
en kertakaikkiaan hyväksy tätä vanhan ihmisen elämää
jota mun on nyt pakko vaan elää
ku olen kohta yhdeksänkymmppinen,
en kertakaikkiaan hyväksy sitä etten enään itse jaksa,
ja on koko ajan pahaha olla.
miksi yhdeksänkymppiset ei saa vain kuolla pois
kun ei enään osaa eikä jaksa elää tämmöstä avutonta elämää ! - Anonyymi00025
Tiedä nyt pelkästään vanhuuteen. Kun jäin eläkkeelle, päätin että rupean kuluttamaan säästöjä ja matkustamaan niin kauan kuin jalat kantaa, pärjään työeläkkeelläni kun isommat perustarpeet olen jo säästänyt ja saanut.
Matkustuskaveria olen usein etsinyt. Lähes ruinannut ja soitellut sitkeästi yhdelle jos toiselle. Löytänytkin, nytkin odottamassa matka. Olen niin huono osaamaan, etten pysty edes yksin selviytymään ryhmämatkoilla. En yhtään tykkää omasta ajasta vieraissa maissa.
Jos-tilanteita voisin luetella mutta miksipä niitä kun ei tiedä tarviiko mitään, kuolla kupsahtaako ja mitä tarvii jos tarvii. Tällä hetkellä en tarvitse kun on järki päässä ja voimat jaloissa.
Yhden toiveen olen jo perheelle sanonut, olen sen ennenkin kirjoittanut. Mahdolliseen hoitokotivaiheeseen varautuvat, että käyvät minua ulkoiluttamassa niin usein kuin mahdollista. Etten nököttäisi päivät pitkät sisällä. Kummittelen jos eivät. Edunvalvonta-asiakirjassani on lupaus tavanomaisista lahjoista jokaiselle, hävytön joka kehtaa ottaa, on jo saanut koko tähänastisen elämänsä tekemättä mitään, eikä antaisi näin pientä lahjaa minulle vastapalvelukseksi.
Kiva aloitus.- Anonyymi00026
sinulla on vielä hyvin kun on järki päässä ja jalat kantaa,
mulla ei jalat enään kanna kuin hyvin huonosti
askel kerralaan ja taas pitää odottaa voimia että jaksaa ottaa taas muutaman askeleen,
mitään muuta en toivo niin hartaasti kuin kuolemaa,
tämmöstä elämää en ikinä olisi itselleni halunnu ja kuvitellu tulevan vanhana, - Anonyymi00028
Anonyymi00026 kirjoitti:
sinulla on vielä hyvin kun on järki päässä ja jalat kantaa,
mulla ei jalat enään kanna kuin hyvin huonosti
askel kerralaan ja taas pitää odottaa voimia että jaksaa ottaa taas muutaman askeleen,
mitään muuta en toivo niin hartaasti kuin kuolemaa,
tämmöstä elämää en ikinä olisi itselleni halunnu ja kuvitellu tulevan vanhana,Kuuluuko tässä sanoa että toivottavasti saat pian toivomasi? En minä ainakaan uskalla. Mutta toivon sinulle voimia, kivuttomuutta ja jaksamista vaikkakin hitaasti. Tuntuu sinullakin järki vielä olevan tallella kun kirjoittamaan pystyt.
- Anonyymi00029
Anonyymi00028 kirjoitti:
Kuuluuko tässä sanoa että toivottavasti saat pian toivomasi? En minä ainakaan uskalla. Mutta toivon sinulle voimia, kivuttomuutta ja jaksamista vaikkakin hitaasti. Tuntuu sinullakin järki vielä olevan tallella kun kirjoittamaan pystyt.
Ihan asiallinen oli toivotuksesi, heh,
kuolemalle voi jo tässä ijässä pikkusen nauraakki,
ku se kuitenki on lähitulevaisuutta ainaki omalla kohdalla,
sitä kun ei vanha ihminen pakoonkaa pääse,
voihan siitä huumorillaki jutella,
melkein on pakkoki kun kunto vaan huononee,
kuolemahan kuuluu myös elämään
on ihan normaali tapahtuma kaikille ihmisille jossaki vaiheessa,
tiedän semmostaki joku on halunnu hautajaisistaan juhlat tanssijaiset, siis iloiset juhlat,
miksi vanhaa loppuun elänyttä ihmistä pitäisi surra,
päinvastoin pitää olla iloinen että vanhus pääsi vihdoin vaivoistaan,
kyllä meistä moni vanhus on eläny HYVÄN VAIHERIKKAAN ELÄMÄN ja kaikellehan tulee loppu jossaki vaihessa,
joten ei se mitenkään tarvi surullinen tapahtuma ollakkaa !
Tietenki jotkut jälkeenjäävät voi surra ,
mutta he surevat lähinnä itseään
kun ovat menttäneet itseleen tärkeän ihmisen,
se itsensä suru onki pahin muoto koko kuoleman tapahtumassa, - Anonyymi00032
Anonyymi00029 kirjoitti:
Ihan asiallinen oli toivotuksesi, heh,
kuolemalle voi jo tässä ijässä pikkusen nauraakki,
ku se kuitenki on lähitulevaisuutta ainaki omalla kohdalla,
sitä kun ei vanha ihminen pakoonkaa pääse,
voihan siitä huumorillaki jutella,
melkein on pakkoki kun kunto vaan huononee,
kuolemahan kuuluu myös elämään
on ihan normaali tapahtuma kaikille ihmisille jossaki vaiheessa,
tiedän semmostaki joku on halunnu hautajaisistaan juhlat tanssijaiset, siis iloiset juhlat,
miksi vanhaa loppuun elänyttä ihmistä pitäisi surra,
päinvastoin pitää olla iloinen että vanhus pääsi vihdoin vaivoistaan,
kyllä meistä moni vanhus on eläny HYVÄN VAIHERIKKAAN ELÄMÄN ja kaikellehan tulee loppu jossaki vaihessa,
joten ei se mitenkään tarvi surullinen tapahtuma ollakkaa !
Tietenki jotkut jälkeenjäävät voi surra ,
mutta he surevat lähinnä itseään
kun ovat menttäneet itseleen tärkeän ihmisen,
se itsensä suru onki pahin muoto koko kuoleman tapahtumassa,Minä surin ja suren yhä,
että puolisoni menetti elämänsä niin varhain.
Vasta toissijaisesti suren omaa kohtaloani,
että menetin rakkaimman ihmiseni.
Elämälläni ei ole sen jälkeen ollut mitään merkitystä
eikä siinä ole ollut mitään mieltä.
Tyhjän panttina elän päivästä toiseen.
Itselleeneläminen ei anna mitään. - Anonyymi00034
Anonyymi00032 kirjoitti:
Minä surin ja suren yhä,
että puolisoni menetti elämänsä niin varhain.
Vasta toissijaisesti suren omaa kohtaloani,
että menetin rakkaimman ihmiseni.
Elämälläni ei ole sen jälkeen ollut mitään merkitystä
eikä siinä ole ollut mitään mieltä.
Tyhjän panttina elän päivästä toiseen.
Itselleeneläminen ei anna mitään.Syvä huokaus,,,,,
osaanottoni suuren menetyksesi johdosta ,
vaikka ehkä siitä on jo aikaa,
mutta
suru on ikuista,
sen kanssa vaan pitää jatkaa elämää,
suru ehkä muuttuu
hyväksyy menetyksen
että menetys on totta, ja sille ei voi mitään,
ehkä jää kysymyksiä luojalle, miksi miksi miksi,
oma puolisoni kuoli pitkäaikaisasairauden seurauksena,
meidän avio kesti pitkästi yli viisikymmentä vuotta,
me ehdimme elää lapsiperheelämää lapsenlapsineen,
elämä on vaan rajallista
jompi kumpi lähtee ensin ikuisuuteen
meillä kävi noin päin,
minä jäin vanhuutta yksin viettämään,
samoin menetin oman elämän haluni ,
olen vanhus,
äkki-lähtöä odottelen ittekki. - Anonyymi00037
Anonyymi00034 kirjoitti:
Syvä huokaus,,,,,
osaanottoni suuren menetyksesi johdosta ,
vaikka ehkä siitä on jo aikaa,
mutta
suru on ikuista,
sen kanssa vaan pitää jatkaa elämää,
suru ehkä muuttuu
hyväksyy menetyksen
että menetys on totta, ja sille ei voi mitään,
ehkä jää kysymyksiä luojalle, miksi miksi miksi,
oma puolisoni kuoli pitkäaikaisasairauden seurauksena,
meidän avio kesti pitkästi yli viisikymmentä vuotta,
me ehdimme elää lapsiperheelämää lapsenlapsineen,
elämä on vaan rajallista
jompi kumpi lähtee ensin ikuisuuteen
meillä kävi noin päin,
minä jäin vanhuutta yksin viettämään,
samoin menetin oman elämän haluni ,
olen vanhus,
äkki-lähtöä odottelen ittekki.Kiitos kirjoituksestasi ja osanotosta.
Sitä kysyy kauan miksi, miksi, miksi
kun jää yksin.
Kun joku asia muistuttaa hyvästä yhteiselämästä
vedet voi nousta yhä silmiin.
- Anonyymi00031
Kyllä suru on niin valtavan raskas tunne,
etten minä ainakaan pystyisi iloisesti tanssimaan
kenenkään hautajaisissa.
MIksei edes hautajaiset saa olla enää normaalit hautajaiset ?
Miksi jotkut yrittää tehdä niistä karnevaalin ?
Jos pystyy saahan sitä olla iloinen toisen ihmisen kuolemasta,
kun hän on päässyt tuskistaan,
mutta siitä voi olla "iloinen" hiljaa mielessään.
Itselleni on liian suuri ristiriita iloita ja tanssia kenenkään hautajaisissa.
Haluan hiljaisesti kunnioittaa hänen elämäänsä ja muistoaan. - Anonyymi00033
En kyllä minäkää tanssijaisia hyväksy vaikka on kuulemma semmosetki joskus ollu vainajan toivomuksesta,
enpä tiedä ovat kuitenkaan pystynee moiseen juhlimiseen,
tiataa olla jonkun vilkasta mielikuvitusta, vaikka muistaakseni siitä aiheesta oli aikoinaan tv:ssäki jotain ohjelmaa, - Anonyymi00044
Suru on kaipuuta. Kaipuu on surua. Eteenpäin on mentävä päivä kerrallaan
huvitti tai ei. Joskus tämä painajainen loppuu. Ihan millä hetkellä vain.
Olen valmis.- Anonyymi00045
Tänäänki oli aamu vaikea,
kyllä kuolema on nykyisin joka aamu ensimmäisenä mielessä,
kyselen luojalta taasko täällä, milloin tämä loppuu,
olen elämäni eläny ihan loppuun asti,
suuri ihme pitäisi tapahtua että ysikymppinen saisi terveytensä takasi
ja voimia vielä jatkaa terveempää elämää,
en usko siihen,
toivon vain pikaista kuolemaa omalle kohdalleni,
luojalle kiitos elämästä ,
ja
maailmalle hyvästi
paska reissu mutt tulipa tehtyä ! - Anonyymi00048
Anonyymi00045 kirjoitti:
Tänäänki oli aamu vaikea,
kyllä kuolema on nykyisin joka aamu ensimmäisenä mielessä,
kyselen luojalta taasko täällä, milloin tämä loppuu,
olen elämäni eläny ihan loppuun asti,
suuri ihme pitäisi tapahtua että ysikymppinen saisi terveytensä takasi
ja voimia vielä jatkaa terveempää elämää,
en usko siihen,
toivon vain pikaista kuolemaa omalle kohdalleni,
luojalle kiitos elämästä ,
ja
maailmalle hyvästi
paska reissu mutt tulipa tehtyä !Hei !
Eihän tästä paremmaksi tule.
Se on biologinen mahdottomuus,
koska pitäisi alkaa nuortua !
Lähdetään käsi kädessä !
Minäkin olen valmis.
On helpottava tunne,
kun on valmis lähtemään,
kun vain saisi nopean lähdön,
ei pitkää ja kivuliasta.
"Kuin aamukaste tulin tähän maailmaan
ja kuin aamukaste täältä haihdun"
Sellainen lähtö on toiveeni.
Kirjotellaan niin kauan kuin Luoja suo !
Olen hengessä mukanasi. - Anonyymi00050
Anonyymi00048 kirjoitti:
Hei !
Eihän tästä paremmaksi tule.
Se on biologinen mahdottomuus,
koska pitäisi alkaa nuortua !
Lähdetään käsi kädessä !
Minäkin olen valmis.
On helpottava tunne,
kun on valmis lähtemään,
kun vain saisi nopean lähdön,
ei pitkää ja kivuliasta.
"Kuin aamukaste tulin tähän maailmaan
ja kuin aamukaste täältä haihdun"
Sellainen lähtö on toiveeni.
Kirjotellaan niin kauan kuin Luoja suo !
Olen hengessä mukanasi.Just noin
eletään kiusallaki oikein vanhaksi 120 on tähtäimessä
vaikka mieluisampi olisi äkki-lähdö
mutta kun lähtö näyttää viivästyvän
porskutellaan rinta rottingilla 120 vuotaaksi,
eiköhän noi sosiaali tantatki ala sitt kyllästymään meihin
antavat piikin pyllyyn
ja päästään nukkumaan
käsi kädessä olisi oikein hyvä lähtö !
- Anonyymi00046
En tarvitse fyysistä apua mutta tuttavani on ehdottanut terapiaan hakeutumista.
Kynnys on kuitenkin korkea koska se tuntuu jonkin sortin aivopesulle.
Kannan suruni itse vaikka elämänilo on joskus kateissa.
Töllöstä tulee ajoittain katsauksia eri puolilta maailmaa ja runsaasti varsinkin Euroopasta. Silloin iskee haikeus koska mieleen tulee useasta paikasta yhteisiä muistoja. On kaksipiippuinen mutta voittopuolisesti myönteinen asia.
Ainoa harrastukseni on kuntoilu statiinien tuhoaman aineenvaihdunnan ja revityn nivuseni sallimissa puitteissa.- Anonyymi00047
terapia on aina pelottava tapahtuma
mutta
siitä on suuri hyöty ja apu moniinki ihmissuhde ongelmiin,
on omakohtaista kokemusta asiasta, - Anonyymi00049
Ei terapia ole aivopesua. Monia on auttanut sururyhmässä käyminen.
Ei tunne olevansa niin yksin surunsa kanssa. Suru on yksinäisyyden
äärimmäinen muoto. Muistutuksia yhteisestä elämästä tulee monta kertaa
päivittäin. Muistot tekevät kipeää, koska uusia ei enää tule.
Elämältä lähtee tarkoitus ja merkitys, kun iäkkäänä jää yksin.
Tulee tyhjyys ja lohduttomuus. Jollakin keinolla on päivänsä saatava kulumaan.
itse en ole keksinyt mitään mitään ratkaisua kuin mennä päivä kerrallaan
eteenpäin väkisin ja koettaa kestää. Voimia ja jaksamista sinulle ! - Anonyymi00051
Anonyymi00049 kirjoitti:
Ei terapia ole aivopesua. Monia on auttanut sururyhmässä käyminen.
Ei tunne olevansa niin yksin surunsa kanssa. Suru on yksinäisyyden
äärimmäinen muoto. Muistutuksia yhteisestä elämästä tulee monta kertaa
päivittäin. Muistot tekevät kipeää, koska uusia ei enää tule.
Elämältä lähtee tarkoitus ja merkitys, kun iäkkäänä jää yksin.
Tulee tyhjyys ja lohduttomuus. Jollakin keinolla on päivänsä saatava kulumaan.
itse en ole keksinyt mitään mitään ratkaisua kuin mennä päivä kerrallaan
eteenpäin väkisin ja koettaa kestää. Voimia ja jaksamista sinulle !Se että minulla ei ole elämän halua enään,
EI ole mun kuolleen puolisoni syytä ei siis surun syytäkää,
vaan se johtuu ihan minusta itsestäni,
olen eläny pitkän monipuolisen täydellisen elämän hyvine ja huonoine aikoineen,
nyt olen vanhus ja kyllästyny maanpääliseen avuttomuuteeni,
olen pettyny itseeni
etten pytyny tämän parempaan vanhuuteen,
tai ehkä olisin pystyny mutt lu olen lyöny laimin itseäni siis olen heittäytyny laiskaksi en ole enään viitsiny pitää kuntoa yllä vaan olen jääny sohvalle laiskottelemaan katsomaan TV:tä liikunta jääny toissijaiseksi,
siis itse olen syyllinen ettei enään ole elämän halua ,
hakuan vain kuolla ei vanha ole enään oikea ihminkää,
kun ei kykene enään mihinkään. - Anonyymi00052
Anonyymi00051 kirjoitti:
Se että minulla ei ole elämän halua enään,
EI ole mun kuolleen puolisoni syytä ei siis surun syytäkää,
vaan se johtuu ihan minusta itsestäni,
olen eläny pitkän monipuolisen täydellisen elämän hyvine ja huonoine aikoineen,
nyt olen vanhus ja kyllästyny maanpääliseen avuttomuuteeni,
olen pettyny itseeni
etten pytyny tämän parempaan vanhuuteen,
tai ehkä olisin pystyny mutt lu olen lyöny laimin itseäni siis olen heittäytyny laiskaksi en ole enään viitsiny pitää kuntoa yllä vaan olen jääny sohvalle laiskottelemaan katsomaan TV:tä liikunta jääny toissijaiseksi,
siis itse olen syyllinen ettei enään ole elämän halua ,
hakuan vain kuolla ei vanha ole enään oikea ihminkää,
kun ei kykene enään mihinkään.niin ja tuohon voi lisät
en ollu puolisostani mitenkää riipuvinen, olin itseellinen ihminen kuten oli puolisoniki,
sen kumpiki tiesi että me olimme toisillemme se elämän tärkein ihminen,
vaikka elämäämme kuului muitaki ihmisiä,
oma puoliso oli aina se kaikkein tärkein ihminen maanpäällä,
lapset oli seuravalla sijalla tärkeysjärjestyksessä,
vanha santaki kuuluu " lapset on laina vain " heillä tulee olemaan aina oma elämänsä elettä änään, ja omat perheet,
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"
Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va1212553Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???401862Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha7101270- 761050
- 1081042
- 991001
- 48915
Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk88884- 102878
Herkkä, hellä, aurinkoinen, kaunis upea, valonsäde on hän nainen
Ja myös fiksu, älykäs ja luonnonläheinen. Erittäin mielenkiintoinen ja kiltti ihminen. Haluan tuntea hänet, koska kaik34801