jos rakastatte poikaa jonka on tuntenu aika kauan.... 3kk. nii onko se oikea jos se ei koskaan sano et rakastaa mua? rakastaako se mua vai eikö se vaan sano? vastatkaa pliis! siis rakastaako se mua? vaikka se ei sano? tuli aika pitkitelty ja tyhmemmäks muuttu ku laitto liian pitkän jutun.. =)ottakaa kantaa!
moi
angel
7580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sanooko tai tekeekö se jotain muuta, josta voisi päätellä, että se rakastaa sua? Suukotteleeko ja puhelee muuten kivoja? Joillekin sana "rakastaa" on niin vahva ilmaisu, että he ovat arkoja käyttämään sitä. Oma poikaystäväni sanoi rakstavansa minua ensimmäisen kerran joskus, kun olimme seurustelleet n. 5 kk. Ja taisi se tosissaan rakastaa, kun meni kanssani naimisiin täysi-ikäisiksi tultuamme.
Jos poika selvästi teoilla osoittaa rakastavansa sinua, siihen ei paljoa sanoja tarvita. Jotkin kokevat sanat "minä rakastan sinua" niin painaviksi, että pystyvät sanomaan ne vasta, kun sitä todella tarkoittavat, jotkut taas saattavat toistella noita sanoja tapaamisesta lähtien. Uskon kyseisen pojan kuuluvan niihin, jotka tunnustavat rakkauttaan vasta, kun todella tuntevat sitä. Ja se on mielestäni parempi, sillä mitä enemmän todistaa rakkauttaan (tai "rakkauttaan"), sitä merkityksettömiksi sanat "minä rakastan sinua" kuluvat.
Olin seurustellut nykyisen poikaystäväni kanssa noin neljä-viisi kuukautta, ennen kuin kuulin nuo sanat. Kyyneleet kihosivat silmiin vielä toisellakin kerralla, sillä tiesin pojan todella tarkoittavan, mitä sanoi:)
itelleni oli aika iso kynnys näinkin nuorella iällä sanoa toi pitkäaikaselle tyttöystävälle... sain ite kuulla ton ensin mut kyl mäki ajan myötä ton päätin kertoa... joskus tuntu etten tarkota sitä, ku sanon ni sillon ei tehny mieli sanoo... mut loppujen lopuks varmaan rakastin koska sillon ku erottiin, sydän särky täydellisesti toisen löydettyä uuden... mut kai seki mua rakasti ku tuli mua pyytämään takasin... mut eipä huvittanu olla tolla tavalla pompoteltavana...
poikaystävälläs voi hyvin olla samanlainen ongelma... yleensä ton kuulee tytön suusta nopeemmin... en halua nyt yleistää mut oman kokemuksen mukaan näin... oliskohan siitä kiinni et tytöt ei koe sitä niin isona askeleena... tai jotain vastaavaa... ei kannata poikaystävääs ees lievästi "pakottaa" sanomaan... voi tulla ikävä tunne...
No mie en ainakaa sano helpommin ku poijjaat. Seurustelin ite yhen pojan kanssa ja se sano toisella tapaamiskerralla rakastavansa mua (kaukosuhde kyseessä). En ite sanonu rakastavani sitä koska en uskonu että oikeesti vielä tunnen niin vahvasti. Ja en tuntenukkaa. Erottiin parin kuukauden seurustelun jälkeen ja voin sanoa että mua suretti lähinnä sen jätkän takia. Se sano rakastavansa mua eron jälkeenki. Mä en rakastanu sitä missään vaiheessa, tykkäsin kyllä kovasti. Mutta meijän suhteen kyl pilas se että se sano liian nopeesti rakastavansa mua - menin lukkoon ja "vastustus" alkoi tulla päälle.
Mutta ite en sano liian hepposin perustein että rakastan toista. Ja oon tyttö. Ja mun kaverit on samallaisia ku mie. Eli en tiiä kummat sit sanoo helpommin, pojat vai tytöt :P
... ei ole loppujen lopuksi pitkä aika. Jätkä ei välttämättä vielä edes tiedä, rakastaako sinua vai ei.
Odottele rauhassa, jos hän on muuten mukava, kiva jne. Eli jos asiat menevät muuten hyvin, ei vielä pitäisi olla mitään hätää ;)
miehille se on vaikea sana sanoa, mutta kyllä sen teoista ja käyttäytymisestä huomaa rakastaako vai ei.
itelle se on aina ollu vaikea sana sanoa, mutta kyllä se sieltä tulee:)
Mun oli tosissaan aluks vaikee sanoo ne sanat, en tiedä miksi. Mutta sanoin tykkääväni jne:)) Ja kyllä, kun olin poikaystäväni luona hänen lomaviikon, niin huomasin, että pidän hänestä enemmän kuin kenestäkään muusta. Silloin kun olin tavannut hänet ekaa kertaa jo illalla oli aivan ihastunut :P Selitin vain siskolleni "päläpälä hän sitä, hän tätä, pälä pälä" :D
Mutta kyllä siinä meni aikaa.
Ja niinkuin muutkin ovat sanoneet, että anna aikaa pojalle, niin kyllä hän varmasti joskus vielä sanooo ne sanat. Rakkauden tunnustaminen voi olla tosiaan aika vaikeaa. Kannattaa asiasta puhua. Minä sanoin omalleni,e tten pysty todellakaan vielä (kun meillä tuli kuukausi täyteen) sanomaan rakastavani, koska en ollut valmis sanomaan niitä sanoja. Mutta nyt voin todeta, kyllä häntä rakastan ja sen takia varmaankin olen tälläkin hetkellä Turussa, kun hän on töissä Ruotsissa(2 krt/viikko) :))) Enkä tunne tosiaan täältä ketään muutakuin siskoni, hänet ja joitain hänen kavereitaan, mutta ei ole niiden puh.nroa, joten olen usein yksin päivät pitkät. Mutta tekemistä kyllä löytyy:)