Moi
Ollaan mietitty rivarin ostamista, ja tietenkin samalla ollaan katseltu pari- ja omakotitaloja.
Nyt kiikarissa olisi yksi tosi kiva paritalo. Mietinkin vaan, että kuinka paljon paritalossa sitä hommaa on enemmän mitä rivitalossa, ja nouseeko kustannukset suuriksi jos tulee remppaa tms. kun rivarissa niitä on enemmän maksajia (mutta enemmän kyllä myös yleensä kunnostettavaa...)
Elikkä rivarien ja paritalojen puolesta ja vastaanpuhujia!! Hyviä ja huonoja kokemuksia.... :)
Ollaan mietitty rivarin ostamista, ja tietenkin samalla ollaan katseltu pari- ja omakotitaloja.
Nyt kiikarissa olisi yksi tosi kiva paritalo. Mietinkin vaan, että kuinka paljon paritalossa sitä hommaa on enemmän mitä rivitalossa, ja nouseeko kustannukset suuriksi jos tulee remppaa tms. kun rivarissa niitä on enemmän maksajia (mutta enemmän kyllä myös yleensä kunnostettavaa...)
Elikkä rivarien ja paritalojen puolesta ja vastaanpuhujia!! Hyviä ja huonoja kokemuksia.... :)
Vastaukset 18
Vanhimmat
yhdistyvät omakoti- ja kerrostaloasumisen HUONOT puolet. On seinänaapureita, pihatöitä, nurmikonleikkuuta jne. Kaikesta pitää neuvotella naapurin/naapurien kanssa jne. jne.
Neuvoni on, joko omakotitalo tai kerrostalo, hätätapauksessa paritalo. Mutta ei ainakaan rivitaloa.
Rivitaloyhtiöitä voi olla pieniä ja taas paritaloyhtiöitä isoja, että sillä tavalla kannattaa miettiä kustannuksia montako huoneistoa taloyhtiöön kuuluu.
Muu homma riippuu siitä onko iso piha, huoltaako yleiset alueet huoltoyhtiö vai vuorotellen huoneistoittain. Naapureita paritalossa ei ole kuin yksi (jos ei saa rivarista päätyhuoneistoa) Se on tuuria saako kivan vai pässin naapurin ja onnistuuko hänen kanssaan yhteisymmärryksessä pihojen välissä olevien esim. pensasaitojen hoito, leikkaus ym.
Kaikkea tällaista kannattaa miettiä ja ottaa selville.
Itse asun paritalossa ja tykkään. Rivitalossa voisin asua, jos saisin päätyhuoneiston. Tärkeintä on mielestäni se millaista porukkaa yhtiössä asuu.
kyl ne on semmosia kompromissi-kolhooseja molemmat.
Jos haluu 100% et muut ei päätä sun asumisasioista niin osta OKT siis O K T !!!!
ettei tarvii itkeä vittumaista seinänaapuria joka asuu samalla tontilla kaiken lisäks
Tää taitaa jakaa ihmiset aika tarkkaan...
Mun mielestä toi samalla tontilla asuminen ainakin on soopaa. Onhan siinä aita tai puskat välissä!! HAloo...
naapurista.
Sekä rivitalon että paritalon asumismukavuus riippuu ihan liikaa siitä millaisia muut asukkaat ovat. Toisin sanoen itsellä on liian vähän valtaa asiaan.
Ja mr. Murphy sanoo että naapureiksi sattuu AINA tosi paskiaisia.
Osta omakotitalo, siinä (lähes) kaikki riippuu itsestä.
mistään hinnasta paritaloon. Niin paljon olen kuullut juttuja, joissa jonkin mitättömän asian takia naapureilla menee sukset ristiin ja sitten ollaankin melkein käsirysyssä. Samasta syystä en kannata kavereiden kesken rakennettuja paritaloja: aina toinen kaveruksista voikin muuttaa pois ja tilalle muutta joku idiootti. Tai parin vuoden "yhteiselon" jälkeen ei kaveruudesta voi enää edes puhua. Eli jos ei mahdollisuuksia omakotitaloon, mieluiten kerrostaloon tai korkeintaan ISOON yhtiöön (joka muodostuu siis useammasta rivi-/paritalosta), jossa piha- ja muut työt hoitaa huoltoyhtiö (kukaan ei pääse mäkisemään siitä, miten huonosti olet leikannut nurmikon tai luonut lumet vasta aamu seitsemän jälkeen).
Niin, no paritalossa olet toinen osapuoli, jolloin on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen ettei sukset mene ristiin.
kaikista asumismuodoista. Silloin on liian suuri todennäköisyys, että toisella puolella asuu joku kyttääjä tai tyranni, joka ei suostu millään yhteistyöhön.
Olen asunut aiemmin kerros- ja rivitalossa ja molemmista on ihan ok muistoja. Rivarissa oli vähän sellaista kyttäysmentaliteettia talkoissa, lumen luonnissa yms. mutta muuten kukin asui melko omissa oloissaan.
Jos rivariin muuttaa asumaan, kannattaa pysytellä kohteliaan muodollisissa (mutta ei liian läheisissä) väleissä kaikkien kanssa. Minulle oli yllätys, kuinka vuosikausia yhtiössä asuneiden kesken oli vuosien mittaan muodostunut typeriä kuppikuntia ja klikkejä, jotka vihoittelivat toisilleen pikkuasioista.
Rivareissa niin kuin muissakin kommuuneissa erimielisyydet johtuvat yleensä rahasta. Osa osakkaista haluaisi esim. kerätä rahaa sivuun vaikkapa pihan laittoon, osa taas ei halua mitään ylimääräistä kulua, vaikka se olisi tavallaan investointi. Tai vanhemmissa yhtiöissä voidaan riidellä korjauksista, kun aikanaan ei ole kerätty rahaa niitä varten. Kolmas riitelyn vakioaihe on nurmikon leikkaus, pihan hoito muutenkin ja talvella lumen luonti. Toiset hoitavat oman osuutensa, toiset eivät mutta eivät halua myöskään maksaa huoltoyhtiölle.
Nyt asumme omakotitalossa, mutta tämäkään asumismuoto ei ole täydellinen. Tällä kertaa ärtymystä aiheuttavat kaupunkialueen uteliaat ja pummaavat naapurit.
Meidän paritaloyhtiössä (15 huoneistoa) on taas sellainen systeemi, että kaikki pihajuhlat on lastenkekkereitä. Grillataan, syödään lettuja ym. mutta yhtään olutta tms. ei kukaan ota. En tarkoita, että talkoot ja alkoholi kuuluu yhteen, mutta kun kaikki juhlat on lasten ehdoilla, niin onhan sekin vähän väärin. En ole sitten pahemmin osallistunut mihinkään.
Itseasiassa varsinaisia talkoita ei ole koskaan, jokainen hoitaa oman pihansa ja yhteinen piha on pieni, kaikki juhlat mihin käytetään taloyhtiön rahaa on näitä kekkereitä. Muuten ihmiset on ok ja jokainen saa olla omassa rauhassaan ja onneksi asuntomme sijaitsee kaukana hiekkalaatikosta : )
Jopa kaava-alueella voi okt asuminen olla ihan hyvä vaihtoehto. Paritalot pitäisi ehdottomasti kieltää lailla. Samoin OSAKEmuotoiset okt yhtiöt. Isompi rivariyhtiö voisi olla ihan hyvä. Tosin yhtiöissä on aina ongelmansa ja ytimenä on aina se raha.
Paras kuitenkin on helevetin iso tontti/tila ei kaava-alueella keskellä periferiaa! Siellä ei sitten häiritse muut kuin jokamiehenoikeudella tallustelevat turistit...
Tulipa erilaisia vastauksia!
Niinhän se on että naapureitaan ei voi valita. Tässä taloyhtiössä mistä me ollaan paritalon puolikasta katseltu, on siis vain yksi ainut talo. Piha on jaettu aidalla. Tämän asunnon meille möisi tuttavamme, joka töiden takia joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Että ainakaan naapurin vika ei ole. Naapurukset ovat remontoineet yhdessä autokatosta, joten luulisi yhteisen sävelen löytyvän. Tässäkin tilanteessa on hyvä kaverilta vielä kysellä henk.koht mitä esim. asuntovälittäjät eivät tiedä/kerro...
Ja toisekseen kaikilla ei ole varaa omakotitaloon, uudehko pitäisi saada koska vanhoissa muhii semmoiset pommit... Kerrostalossa ollaan nyt asuttu, ja sen voin sanoa, että kyllä niitä veemäisiä naapureita on sielläkin. Tulee semmonen olo, että miten enemmän asukkaita/osakkeita, niin sitä enemmän tappelua! Ainakaan meidän taloyhtiössä ei tahdota päästä mistään yhteisymmärrykseen, on sitten sitä pihaa tai ei!
'Tulee semmonen olo, että miten enemmän asukkaita/osakkeita, niin sitä enemmän tappelua!'
Aivan varmasti. Mutta kerrostalossa ei joudu osallistumaan jokaiseen tappeluun henkilökohtaisesti. Pienessä yhtiössä ei tarvita kuin yksi mätämuna, niin muiden asuminen vaikeutuu kohtuuttomasti. Oma koti on sen verran pyhä paikka, että elämältä menee pohja, jos sieläkään ei saa olla rauhassa.
Yhden talon paritaloyhtiössä on käytännössä yhtä paljon huoltotöitä kuin omakotitalossa. Eli paljon... Työn määrä on yllättänyt meidät, jotka ennen asuimme 20 asunnon rivariyhtiössä.
Ensinnäkin tulevat normaalit pihatyöt (nurmikon leikkuu, istutusalueiden kunnossapito, mahdollinen kastelu jne.) ja talvella lumityöt. Sitten tulevat taloon liittyvät huoltotyöt (esim. räystäiden siivous lehdistä yms.) ja muut talonmiehentehtävät. Ja sitten tietysti isännöintityöt ts. taloa pitää koko ajan tarkkailla että onko kaikki tällä hetkellä kunnossa ja suunnitella tulevia remonttitarpeita. Ja jos jotain kunnostettavaa tulee, se pitää yleensä tehdä itse, jos toinen osapuoli ei halua maksaa ulkopuoliselle työstä.
Ongelmaksi voi muodostua juuri se, että onko toinenkin yhtä aktiivinen kuin talossa asuminen edellyttäisi vai vetoaako esim. työkiireisiin... Ja toinen ongelma on raha. Toinen ei välttämättä näe kunnostuksen tarpeellisuutta, se kun yleensä maksaa... Yhden talon paritaloyhtiössä on se ongelma, että toista ei voi pakottaa tekemään mitään, vaan tulee pattitilanne.
Kannattaa selvittää, miten työt on aikaisemmin naapurin kanssa sovittu hoidettavaksi ja miten kuvio on käytännössä pelannut. Ja onko toiselta löytynyt rahaa silloin, jos esim. vanha ruohonleikkuri on hajonnut ja uusi pitäisi hankkia?
ja en vaihtaisi muuhun. Ei seinänaapureita, ei meteliä, ulkotyöt jaetaan suvereenisti ilman riitaa. Kuitenkin on taloudellinen riski jaettu muiden osakkeenomistajien kanssa (esim. katto-, seinä - yms. remontit). Meillä on yhtiössä neljä asuntoa.
kyllä paritalossa asuminen on aika riskaabelia,tultiin hyvästä rivarista,jossa kaikki oli ok, ei koskaan mitään ongelmia, mutta nyt on naapuripellejen kanssa kaikki ongelmat. Lumityöt ei maistu, ruohonleikkuu vielä vähemmän, ja vaikka kuinka monta kertaa on kehotetu vaihtamaan kattotiilet omalta puoleltaan, koska ne vuotaa, niin ei pässit pääse katolle. Kaikkein huvittavinta on se,että se on aina menossa "huomenna" ja luulis jo itseäänkin etovan kun mistään ei tule mitään. Pahinta on se,että talon kunnossapito on taloyhtiön harteilla, mikä tarkoittaa,että meidän on tehtävä kaikki mikä liittyy yleiseen kunnossapitoon, mittareiden tarkistuksiin, rännien puhdistukset jne. Pitänee ilmeisesti pitää yksi kuukausi vuokratonta ja ottaa näin omat kulut pois, onneksi tilin hallinta on omissa käsissä!!! ja sitähän ei tarvitse edes naapurista kysyä, koska osake-enemmistö on toisella puolella, hah...
Eiköhän nuo ongelmat johdu taloyhtiöstäsi eikä siitä minkälainen talo on jossa asut. Jos talonne olisivat rivitaloja samoilla asukkailla, mihin ne ongelmat siitä häviäisivät?
Itse asun paritalossa ja mitään ongelmia ei ole koskaan ollut. Naapurit ovat vaihtuneet kerran ja molemmat ovat olleet ok. Meillä yhtiökokouksissa puhutaan kaikki remonttiasiat ym. että jos monella on samat tarpeet, niin hankitaan kerralla taloyhtiön rahoista tarvikkeet.
Huoltoyhtiö meillä hoitaa yleisten pihojen työt, niistäkään ei siis tule kränää. Sama kait se olisi rivitalossakin, jos osakkaat hoitaisivat ja joku ei tekisi mitää, niin ongelmia tulisi.
Itse en ollenkaan haluaisi asua rivarissa, silloin olisi naapurit molemmin puolin (jos en asuisi päätykämpässä) takapiha olisi siellä välissä yleensä pienenä kaistaleena ja molemmin puolin naapurit kyttäämässä aidan vieressä, ei kiitos!
itse ostaisin paritalon puoliskan kuin rivitalon.vähän on niinkuin omassa rauhassa ja saa tehdä pihatöitä.rivitalossa pihat liian pieniä.
Monet näemmä haluaisivat rivarista päätyhuoneiston, eli seinänaapureita pelätään, tai yksityisyyttä halutaan. No, kumpikaan ongelma ei ratkea täysin rivarissa, mutta hyviä puolia on. Kokemuksia on 6 asunnon rivarista, jossa molemmissa päissä on omat onagelmansa. Toisessa päässä on lämmmönjakohuone ja varastot, toisessa suurin huoneisto (ja myös viilein). Toki on olemassa kaikenlaisia asukkaita, meillä sattuu ilmeisesti olemaan asiallista väkeä. Periaatteessa ihan sama missä kohti rakennusta asuu, sama yhtiö ja tontti silti. Eikä naapureita juuri näe, toisin kuin esim. omakotitaloalueilla.
Pihatyöt yms. ei pitäisi olla ongelma, jos näistä vaan on sovittu. Meillä viikkovuorot, ja ruoho leikataan vaikka seuraavalla viikolla jos ei viikonloppuna ehtinyt. Lunta kolaa ne jotka ehtii, jos oikein paljon sataa. Eihän mikään ole pakko, jos sellaisen asenteen ottaa, mutta ei helpommin sujuu kun osallistuu.
Minkään tyyppisen asunnon ostossa ei voi olla täysin varma siitä miten tulee viihtymään, ketä asuu, ketkä kyttää tai piileskelee. Jos muutat johonkin yhteisöön, niin suosittelen tutustumaan itse naapureihin, jos ei ns. virallista esittäytymistä muuten järjesty. Jatkossa kaikki kumminkin haluavat olla kuitenkin enempi omissa oloissaan.