Tapaus on sellainen,että kuollut henkilö on lapseton ja perheetön. Lähimmät omaiset ovat äiti ja veli. Vanhemmat olivat avoliitossa,mutta erosivat myöhemmin. Vainajan isä on kuollut. Minun käsityksen mukaan äiti on ainoa perillinen.
Kuka perii ja mitä
Anonyymi-ap
28173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Äiti saa puolet (1/2) perinnöstä ja veli saa toisen puolet (1/2) kuolleen isän osuutena.
Ei ole äiti ainoa perillinen, vaan kuolleen isän osuuden perii isän rintaperillinen, eli lapsi. Eli äiti perii puolet jäämistöstä, lapsi puolet, ellei muita lapsia tällä isällä ollut( mistään muustakaan suhteesta).
Perittävän lapsi ei ole hänen isänsä rintaperillinen. Perittävän veli perii sivuperillisenä.
Tässä avauksen tapauskessa veli perii puolet, ellei muita sisaruksia ole ollut ja näillä sisaruksilla mahdollisesti ole ollut elossa olevia lapsia.
Korjaus: Perittävän lapsi ei ole hänen isänsä rintaperillinen. Piti olla: Perittävän VELI ei ole hänen isänsä rintaperillinen.
Molemmat vastaukset väärin.
Vain aviolapsi perii, perintökaari rakentuu avioliiton varaan, ei avoliiton..
Kun äiti kuolee perii veli hänet ja hänen osuutensa.
Miks täällä vastailee kaiken maailman idiootit??
Vuoden 1965 perintökaaren mukaan avioton lapsi on samassa asemassa kuin aviolapsikin.
Lukaseppa uudelleen, mikäli puoliso on kuollut, perii toinen ja ja lapset, mikäli lapset on kuolleet perii puolisisar tai puoliveli,pk 2lku 2§
Miten velipuolet ja -siskot liitty tähän?
Sekä äiti ja veli perivät, jos kummankin pojan isyys on tunnustettu yhteisen isän osalta.
Muussa tapauksessa veli ei peri, jos isyyden tunnustus ei tapahdu jälkikäteen oikeudessa tai siihen ei ole nykylain mukaan mahdollisuutta.
Miksi te sotkette selkeää asiaa.
Lapseton, vaimoton, perheetön, isätön (kuollut) äiti ja veli elää, KUKA PERII.
ÄITI PERII, VELI PERII isän osuuden jos aviolapsi.
Mihin tarvitaan tunnistus?? Jos ja kun kerran on veli?
Kyse on aloittajan ilmoittamana avoparista, joka oli jo eronnut.
Lapsen ja vanhemman välinen oikeudellinen suhde ja sen tuoma automaattinen perintöoikeus voidaan muodostaa seuraavilla tavoilla:Tunnustaminen raskausaikana: Vanhemmat voivat hoitaa tunnustamisen yhdessä äitiysneuvolassa terveydenhoitajan tai kätilön luona. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa vanhemmuuden lapsen synnyttyä.
Tunnustaminen syntymän jälkeen: Jos asiaa ei hoidettu neuvolassa, tunnustaminen tehdään henkilökohtaisesti hyvinvointialueen lastenvalvojan luona. DVV vahvistaa myös tämän tunnustamisen.
Vahvistaminen kanteella (tuomioistuin): Jos isä ei suostu tunnustamaan lasta vapaaehtoisesti, isyys voidaan vahvistaa käräjäoikeudessa nostettavalla isyyskanteella. Näyttönä käytetään yleensä DNA-testiä.
Tärkeät määräajat ja poikkeukset kuolemantapauksissaTunnustamiselle tai isyyden vahvistamiselle ei ole laissa takarajaa, eli lapsi voi vaatia isyyden vahvistamista vaikka vasta aikuisena tai isän kuoleman jälkeen. Perinnön saamiseen liittyy kuitenkin kriittisiä aikarajoja:10 vuoden määräaika kuolemasta: Jos vanhemmuus vahvistetaan vasta perittävän kuoleman jälkeen, lapsen on esitettävä perintövaatimuksensa 10 vuoden kuluessa vanhemman kuolemasta. Jos tämä aika ylittyy, oikeus perintöön vanhentuu, vaikka isyys vahvistettaisiinkin.
Ennen 1.10.1976 syntyneet lapset (niin sanotut avioliiton ulkopuoliset lapset): Vuoden 2016 lakimuutos palautti ennen lokakuuta 1976 syntyneille lapsille oikeuden nostaa isyyskanne ja periä isänsä. Perintöoikeutta ei kuitenkaan ole takautuvasti, jos isä on kuollut ennen 31.1.2012. Jos isä on kuollut tämän päivämäärän jälkeen, lapsella on oikeus perintöön tai vähintään lakiosaan.Jo jaetun perinnön oikaisu:
Jos isyys vahvistetaan kuoleman jälkeen ja pesä on jo jaettu muiden perillisten kesken, uudella rintaperillisellä on oikeus vaatia perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palauttamista (10 vuoden määräajan sisällä).Kun vanhemmuus on virallisesti vahvistettu jollakin näistä tavoista, lapsi rinnastetaan täysin avioliitossa syntyneisiin lapsiin. Hänestä tulee Perintökaaren mukainen rintaperillinen, jolla on oikeus lakimääräiseen perintöosaansa.
Periäkseen veljellä on pitänyt olla sama isäksi tunnustautunut toinen vanhemmista.
"Vanhemmat olivat avoliitossa,mutta erosivat myöhemmin. Vainajan isä on kuollut."
Hyvin mahdollista on, että isä ei ole tunnustanut kumpaakin tai lapsilla on eri isät.
Jos vainajalla ei ole muita sisaruksia tai sisaruspuolia, äiti saa perinnöstä puolet, ja veli saa perinnöstä toisen puolen isänsä ainoana sijaantulijana.
Kerrottu oli jo, että avoliitossa pitää olla kyseessä myös sama isäksi tunnustautunut mies kyseessä.
Kumpikin voi olla myös isätön virallisesti.
Miehen ei tarvitse olle tunnustanut isyyttään, vaan se voidaan vahvistaa myös tuomioistuimen tuomiolla. Lastenvalvoja hoitaa isyyskanteen ajamisen epäiltyä isää vastaan. Ei maksa mitään osallisille.
Miten se liittyy aloitukseen?
Aloittaja sanoo että elossa on hänen äitinsä ja veljensä ja isä on kuollut.
Mistä on keksitty tapaus, että kyseessä olisikin velipuoli tai äitipuoli tai isäpuoli? Avoliitolla tai avioliitolla ei ole ko. asiassa mitään tekemistä, vaan vainajan suhteella perillisiinsä.
Ihan turha arvuutella!
Äiti saa perinnöstä puolet, ja veli saa perinnöstä toisen puolen isänsä ainoana sijaantulijana. Arvailla voi vaikka maailman tappiin.
Äidin jo aikoinaan päättyneestä avoliitosta täytyy olla sama tunnustautunut isä kummallekin lapselle. Muutoin isäehdokas täytyy unohtaa.
Jos mahdollinen isä on kuollut, hän ei voi enää itse tunnustaa isyyttään, eikä lastenvalvoja voi vastaanottaa tunnustusta tai tehdä tavanomaista hallinnollista isyyden selvitystä täysi-ikäisen kohdalla. Alaikäisen lapsen kohdalla isyyden selvittäminen voidaan kuitenkin aloittaa tai sitä voidaan jatkaa, mutta vahvistaminen vaatii usein poikkeusmenettelyt.
Minilex
"Ihan turha arvuutella!"
Avoliitossa ei tapahdu mitään itsekseen. Jokaisen lapsen isyys pitää tunnustaa erikseen.
Ei isyyttä tarvitse tunnustaa, jos tuomioistuin vahvistaa isyyskanteen perusteella.
Äiti on nimeltään selkäperillinen ja veli on nimeltään sivuperillinen.
Tiedoksi: yhtään rintaperillistä ei ole, joten selkäperillinen perii ja sivuperillinen tulee selkäperillisen (isänsä) sijaan tulijana perimään. Molemmille puolet.
Oletat liikaa, koska kummankin pojan pitää olla saman isän tunnustettuja lapsia näin perimisen tapahtuessa.
Jos vain toinenkin on tunnustamatta isän taholta, niin perillinen on vain äiti.
Mitä sekoilet vanhan kumotun perindöcaaren 1735b mukaan...
Onko ositus tehty avioliiton-purkautuessa?
Kyseessä oli avoliitto.
Suomeen on tulossa uusi perintölaki. Perintöä saavat vain 18 vuotiaaksi asti.
Kaikki muut perinnöt palautetaan Valtiolle.joilla huolehditaan EU:sta tulevista pakolaisista. Orvolla ja Benillä selvät näkemykset asiasta. Purraa ei kuunnella.
Ei kannata ennakko perintöjä haalia alle 18 vuotiaana.
Miten se liittyy aloituksen avoliitossa lapsiin?