Jos vertaisin ihoasi samettiin,
kankaaseen pehmeään, ylevään
Muttei tunne kosketuksen sen,
tuo hellyyttä, kaipuuta,
kuten käsivartesi, poskesi
Tunnen sen kädelläni,
sykkeen sydämmessäsi,
veren suonissasi,
kiihtyen, huokaillen
Jos vertaisin punaa poskillasi ruusuun,
kukkaan rakkauden,
sen täyteläisyyteen, sen haavoittuvuuteen
Mutta ei oikeutta puna ruusun,
tee poskillesi
Ei viehättävää vienouttasi,
hymyä huulien, kasvojen
Jos vertaisin silmiäsi jalokiviin,
noihin kiviin kauniisiin, arvokkaisiin
Mutta silmäsi loistavat kauniimmin,
enkä kivistä löytäisi lämpöä, rakkautta,
jonka tuot katseessasi
Siis miksi vertaisin sinua mihinkään,
ei sinulle vertaista löydy,
olethan ainutkertainen
Puhaltanut olet sydämeeni palon,
jota koskaan en ole tuntenut
Pienen mieleni olet sekoittanut,
heittäen pois maailman muun
kankaaseen pehmeään, ylevään
Muttei tunne kosketuksen sen,
tuo hellyyttä, kaipuuta,
kuten käsivartesi, poskesi
Tunnen sen kädelläni,
sykkeen sydämmessäsi,
veren suonissasi,
kiihtyen, huokaillen
Jos vertaisin punaa poskillasi ruusuun,
kukkaan rakkauden,
sen täyteläisyyteen, sen haavoittuvuuteen
Mutta ei oikeutta puna ruusun,
tee poskillesi
Ei viehättävää vienouttasi,
hymyä huulien, kasvojen
Jos vertaisin silmiäsi jalokiviin,
noihin kiviin kauniisiin, arvokkaisiin
Mutta silmäsi loistavat kauniimmin,
enkä kivistä löytäisi lämpöä, rakkautta,
jonka tuot katseessasi
Siis miksi vertaisin sinua mihinkään,
ei sinulle vertaista löydy,
olethan ainutkertainen
Puhaltanut olet sydämeeni palon,
jota koskaan en ole tuntenut
Pienen mieleni olet sekoittanut,
heittäen pois maailman muun
Vastaukset 11
Vanhimmat
Upeaa tulkintaa, en muuta voi sanoa :)
kenelle lieneekään
kirjoitettu voisi
onnellinen olla
neito tuo kaunis
Niin kaunista tekstiä...ihana runo :)
Tässä oli sitä jotakin. Kauniisti kirjoitat.
Joskus siis onnistunkin :)
En valitettavasti osoittanut tätä kenellekkään, ehkäpä joku päivä...
Sinä
ei ole vertaistasi
Miten sydämeni kärsiikään
tästä oudosta tunteesta
Sinä
sydämeni syke
elämänneste suonissani
Tule
sytytetään
yön silmät
ihoillemme
lampuiksi
sieltä tuli loistava runo, jossa muutamalla rivillä kerrotaan asia, mihin minulla joskus menee pitkäänkin... Kiitos siitä. :)
Sydämeni kohisee
sinussa,
kuuletko vereni kutsun,
milloin tulet sammuttamaan
janoni huulet,
suutelemaan poskilleni
ruusunpunan,
elämäni virrat
aukaisemaan...
punaisen elämän eliksiirisi kutsun,
kohina pauhuna soi korvissani
Lennän huumautuneena sinusta,
liidän voimilla rakkautesi
Tuon kosteuden huulillesi,
painan huuleni poskillesi
Silmäni suljen, keuhkoni täytän,
imen itseeni kuohunnan virtojesi
Ja olen...
Rakkauden silmukoilla sidottu
Mistä tulevat nämä runoilijat?
Palsta täynnä mitä hienompia runoja! :)
Kesäkö tekee nyt tehtäväänsä.....?
Kesä välillisesti, mutta loma... :)
Itselläni muuten menee aikas ajatukset muissa asioissa, nyt pää niistä tyhjeintyneinä.
Kyllähän suomalaiset osaavat, kun sille päälle sattuvat :) Tosiaan, monia loistorunoilijoita ilmaantunut (unhoittamatta jo konkareita).