Hyvä kirja on hyvän ystävän kaltainen. Se ei vanhene ja sen voi ottaa uudelleen luettavaksi. Olin joskus nuoruudessani lukenut Croninin kirjan "Neilikkanainen". Taas pidin siitä yhtä paljon. Cronin osaa romaanin kirjoittamisen taidon.
Suosittelen.
Suosittelen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Myös olen kova lukemaan ja nyt viimeksi luin Da Vinci koodi.Erittäin ajatuksia herättävä kirja.
siitä? Minullakin on se kirjahyllyssäni, mutta en ole vielä lukenut sitä.
Terveisin:
särkikala, joka on kiinnostunut kirjallisuudesta
Tarkoititkohan minua?oi koodi juttu oli niin mielenkiintoinen että luin sen ahmimalla,suosittelen.
Sinua minä tarkoitin ja nyt voin ruveta lukuhommiin!
Kiitos!
En ole vielä lukenut Da Vinci-koodia, mutta olen tiedotusvälineistä ollut ymmärtävinäni, että siinä käsitellään esim. Jeesuksen suhdetta Maria Magdalenaan. Olen lukenut Marianna Fredrikssonin kirjan Marian evankeliumi. Se käsitteli ehkä vähän samaa aihetta. Oli mielestäni ajatuksia herättävä kirja.
D.V-Koodi oli tosi amerikkalainen tarina, täynnä epäjohdonmukaisuuksia, ja tuo vanha perusjuttu ideana.
Olin mainosten uhri ja aloin lukea sitä suurella kiinnostuksella. Kiukkuni kasvoi joka luvussa.
Toisten mielestä kirja on upea ja huikaisevan jännä.
Niin eri mielipiteitä meillä on. Kerropa omasi, kun olet lukenut.
kirja neljän tuulen tie,lainasin uudestaan kun olin nuorena sen lukenut ja haluan lukea sen uudestaan, rosa liksonin kirja reidari oli hauska, katri valan runokirja on meneillään, Åve wikströmin häikäisevä pimeys, oli nukuttva,kauan kesti lukea,
Kertooko Liksomin Reidar Särestöniemestä? Yrjö Kokon kirjoja en ole lukenut myöskään vaikka ne ovat hyvin tunnettuja. Mikä sinua näissä Kokon kirjoissa viehättää? Ovatko niiden aiheet Lapin tosielämästä?
Luen paljon ja silti luin aivan hurmioissani tätä
kirjaa ja odotan mielenkiinnolla milloin saan kirjailijan seuraavan kirjan käteeni.
Oli siinä sen verran jännitystä, että aika pian se tuli läpi luettua. Siis mielenkiintoinen, mutta ei huipentunut loppua kohden. Odotin lopulta enemmän. Faktaa ja fiktiota sekoitettu oivallisesti keskenään.
kertoo rosan kirja ja on hauska luulisin totuuttakin seassa, no kokon kirjoissa on jotain maagista vetovoimaa en tiedä mikä niissä vetää siihen todelliseen alkuperäis asuimiseen ihmisen ja luonnon yhteiselämään ja tavallisesta onnesta mikä tulee aidosta kokemisesta,pienestä,samoista tuntemuksista joihin voi samaistua,
kokon kirja sekin ihan hyvä, linnut todellisia , mutta neljän tuulen tiessä on jotain vetovoimaa, paloheimon,joutsenen sulka,on vähän katsottu,
Amerikkalaista hapatusta tai ei, jännä kirja se oli. Meni aamuyöhön, kun en malttanut lopettaa. Eihän kaikkea tarvitse niin kirjaimellisesti ottaa tässä elämässä. Otin sen kivana dekkarina ja kiinnostuin tutkimaan Mona Lisaa ja Viimeistä ehtoollista. Eikö se ole jo jotakin: katson Leonardon tauluja ja muidenkin vähän toisella tavalla.
Minuun on vaikuttanut eniten kertojana nobelisti John Steinbeck kirjallaan Vihan hedelmät. Vaikka tapahtumat etenevät verkkaisesti, niin kuitenkin hän pystyy mahtavasti kuvailemaan yksityiskohtia ja ihmisen tuntoja pitäen mielenkiinnon täysin vallassaan. Lukijana tunsin pääseväni siihen tunnelmaan, jossa kirjan kuvaamat ihmiset elivät.
Vähän asian reunaltakin. Heli Krüger´in kirjoittama kirja Olen koskettanut taivasta on ilmestymisvaiheessa. Kovin on mielenkiintoinen aihe, kertoo urheilija Venlan ja luokanopettaja Inkan suhteesta.
Odotan kolmiloikkaaja-diakoni-sosionomi Helin tulkintaa, miten rakkauden käsky toteutuu suhteessa, toivottavasti hänen näkemys asiasta tuo ulottuvuutta Venlan ja Inkan suhteen kautta epätavallisiin suhteisiin. Onko luonteiden sisäänpäin kääntyneisyys perimää, hankittua vai protesti hetero-liitoille/ yhteiskunnan moraalille. Ruokkiiko suvaitsevaisuus liittojen lisääntymistä?
Ainakin tavallisen Tiinan ja Taavin mielestä samaa sukupuolta olevien suhde on jotenkin vinksahtanut.
en pysty mitenkään ymmärtämään, enkä edes hyväksymään, jollain tapaa inhottaa. Siinä on samanmerkkisten napojen hylkimistunnetta.
MUTTA: ikinä en kenellekään omia tuntojani puhuisi, jos sillä loukkaisin asianomaisia. Jokainen elää niin kuin hyväksi näkee.
...hyvä siinä mielessä, että perintö- ja hautausasiat ovat sen ansiosta kunnossa. Siinä suhteessa kannatan asiaa. Muuten se on omitusta.
Luin juuri jostakin, että valtaosa laillistetuista homoliitoista on jo ehtinyt purkautua. Siinä sitä sitten ollaan: joutuu käymään kaikki viralliset seremoniat myös suhteen päättyessä.