Oikeusprosessi on yksi vaihe, josta jää aina toinen vaihe.
Käräjien potilaita harhailee kaduilla selvittämässä tapahtunutta kuka mitenkin osaa.
Toiset tarttuvat epätoivossaan alkoholiin, väkivaltaan, avioeroon...
Heidän mielensä on alistettu, he eivät ole enää koskaan vapaita ja iloisia,
mutta elämää vihaavia, lannistuneita, väsyneitä, elottomia.
Heitä tapaa ajoittain kadulla, matalalla, jossa ei ole pätemistä enää,
jos olivat ennen yrittänet saavuttaa asioita ja päteä.
He nauttivat katujuopon imagosta, jossa kertovat kaiken vieraille ja purkavat sielua.
Yksi päivä heillä oli kaikki ja nyt ei mitään.
Käräjien potilaita harhailee kaduilla selvittämässä tapahtunutta kuka mitenkin osaa.
Toiset tarttuvat epätoivossaan alkoholiin, väkivaltaan, avioeroon...
Heidän mielensä on alistettu, he eivät ole enää koskaan vapaita ja iloisia,
mutta elämää vihaavia, lannistuneita, väsyneitä, elottomia.
Heitä tapaa ajoittain kadulla, matalalla, jossa ei ole pätemistä enää,
jos olivat ennen yrittänet saavuttaa asioita ja päteä.
He nauttivat katujuopon imagosta, jossa kertovat kaiken vieraille ja purkavat sielua.
Yksi päivä heillä oli kaikki ja nyt ei mitään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kotimainen henkilö oli kivasti kiinni verkostoitumisessa.
Toisilla on synnynnäisillä kotimaisilla on halu muuttaa maailmaa.
He yrittävät liikaa tai kokevat, että vastuu on heillä itsellään muuttaa asioita.
He hyppivät rohkeasti ja sotkeutuvat byrokratiaan, lakiin, syytteisiin.
Yksi elämän vaihe rakentuu innostuneeseen yrittämiseen
ja toinen elämän vaihe rakentuu vuosikymmenen käräjään,
joka vanhentaa, varastaa sielun ja tahdon voiman, sekä perheen.
Kotimainen henkilö ymmärtää, että yrittäminen ei kannata.
Muuttuuko hän normaaliksi epäonnistuttuaan?
Elämä on lyhyt. Yksi virhe elämässä ja yksi kunnon tuomioistuin tapahtuma.
- Kun tahtoo tulla rikkaaksi, ehkä käräjöinti on normaali tapahtuma? - sanon
Rikkaan tie on se, että koko ajan on käräjä.
Siihen on valmistauduttava ja totuttava.
Muuta tietä ei olisi ollut.
Henkilö mainitsee sanan perinne, että sukupolvia ylittävä pääoma ja yrittäminen on varmempi asia.
Kun vertaan maahanmuuttoon, jonka elämän tehtävä on adoptaatio ja yrittämisestä ei meinaa tulla mitään.
Oma lukunsa ovat joidenkin maiden maahanmuutto, jotka leipovat pizzaa, pitävät ravintoloita.
Maahanmuuttaja ei tunne lakeja kuin virheiden kautta ja sikäli on liikaa virheitä tietämättömällä selviäväksi.
Sitten on aikakausia kun investoiminen ei kannata tai investoimisen kohde pitää olla aikaan sopiva, että on aikoja, jotka syövät helposti yrittämisen ja syntyy vararikko.
1990-2000, 2020-2030
ei ollut peruskoulutus kertonut että kriisi on tavanomainen yhteiskuntakehitys ja ihmiset jäivät tietämättömiksi, väärään aikaan investoiviksi
muut ajatukset ovat, että selviäkseen, pitää olla maan militaristi yhteyksiä ja henkilökohtainen lakimies
sitten varma yrittämisen ala
ja ettei ole yhdestä alasta kiinni, mutta omaisuus hajautettu
ja että suku on mukana, eikä vastaan
mutta kuinka yrittää, jos teknologia muuttuu nopeasti?
pysyykö yrittäjä kärryllä tai tekee vararikkoa kun teknologia muuttuu?
muuttuu teknologia ja lakivaatimukset
ongelmia tuottanut yhtiö alkoi kärsiä kymmen vuoden sisällä
jonka aikana oli koronia, ukrainan sotia, isis, itäraja kiinni, naton tulo
- yhtiökumppani alkoholisoitui, kertoi yrittäjä, - ja firma alkoi hajota
- oikeustalojen käsittelyt ovat kuin yleisiä haravia
ymmärrän, että laatua saa rahalla, että ilman rahaa käräjä on kuin yleinen harava, joka ei oikeastaan edes ole osapuolen puolella...
ja tulee mieleen onko valtion lakimies tai yksityinen tai vielä parempi suvun oma lakimies....ja lakimiehelle pitää maksaa paljon ja aina, jotta tulos kääntyisi aina itselleen, rikkaalle eduksi
ei voi olla valtion lakimies...ei kannata, hän toimii valtion leiviin
?
ja menestyvä yrittäjä voi olla militaristi, kenties
jos kyse kansainvälisestä yrittämisestä, silloin kyse tulee suojelupoliisin miehiin...
tavallisten kansalaisten katoksi ja elämän rajaksi muodostuvat tuomiolaitokset ja militaristit
niiden ylitse ei kasva kukaan
aikuinen ymmärtää tyytyä vähempään, jota valtioksi kutsutaan
ei täällä kasvaa, eikä menesty koskaan, eikä edes istu rauhallisesti
sekin on elämä, jossa ei ole tolkun tolkkua
tuomioistuin ei sinänsä pilkkuja näe, aika yleinen harava se on...
pahassa kun ei ole omalla puolella ja hyvässä, että kenties ei huomaa virheitä
Joskus menee niinkin päin, että ensin sekoillaan kaduilla, sitten käydään tuomiolla, kärsitään seuraukset, jonka jälkeen elämä alkaakin sujumaan hyvin.
Elämä ei ole koskaan tuomittu menetetyksi, jos ihminen haluaa itse yrittää, ja ottaa vastuun omasta elämästään.