Ei,
sanoit ei taas toistamiseen.
Kosketin jälleen,
ei yhä uudestaan.
Jääräpäisyyttäni kosketin vielä kerran,
oih...
Et sanonutkaan ei.
Nyt olit hiljaa, kuuntelit kosketustani.
Hengityksesi tasaantui, vaimeni.
Jännityksesi laantui, rentouduit.
Käteni kulki ylitsesi , tuskin hipoen , suloisia muotojasi pitkin.
Tunsit käteni lämmön ihollasi, huokasit.
Aloit hengittämään yhä syvempään, yhä vaativammin.
Kuljetin kättäni , lantiosi kaarella , vatsasi pohjalla, rintojesi alla, niskassasi hiusrajassa, korvasi alla kaulalla,kuiskasin sinulle kauneudestasi..
Hengityksesi kiihtyi, pyysit yhä lisää , enemmän.''
Nostin käteni pois iholtasi ja katselin veistoksellisia muotojasi.
Ei , sanoit.
Ei älä lopeta, kosketa lisää.
Vielä, älä lopeta.
Hymyilin sanoillesi....ja kosketin lisää.
sanoit ei taas toistamiseen.
Kosketin jälleen,
ei yhä uudestaan.
Jääräpäisyyttäni kosketin vielä kerran,
oih...
Et sanonutkaan ei.
Nyt olit hiljaa, kuuntelit kosketustani.
Hengityksesi tasaantui, vaimeni.
Jännityksesi laantui, rentouduit.
Käteni kulki ylitsesi , tuskin hipoen , suloisia muotojasi pitkin.
Tunsit käteni lämmön ihollasi, huokasit.
Aloit hengittämään yhä syvempään, yhä vaativammin.
Kuljetin kättäni , lantiosi kaarella , vatsasi pohjalla, rintojesi alla, niskassasi hiusrajassa, korvasi alla kaulalla,kuiskasin sinulle kauneudestasi..
Hengityksesi kiihtyi, pyysit yhä lisää , enemmän.''
Nostin käteni pois iholtasi ja katselin veistoksellisia muotojasi.
Ei , sanoit.
Ei älä lopeta, kosketa lisää.
Vielä, älä lopeta.
Hymyilin sanoillesi....ja kosketin lisää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Katselen sinua täältä...hymyillen... :)
Olet arvoituksellinen mies...kummallinen...
Katseesi on niin... salainen...salaperäinen...tumma...
Hivelevän käden kosketus... niin mielettömän herkkä ja hiljainen liike...kuin höyhenellä hivelisit...hiljaa...ei voi olla totta...!!
Kuinka tuollainen peto voi koskettaa noin...?
Hmmm...Outoa!
Todella...Outoa.
laskeudun pilvenä päällesi..tunnetko hiljaisen pehmeän pilven...untuvaisen...hellän kevyen pehmeänä...valkoisen pyöreänä ja auringon kuumana...
Älä! Älä vielä.
..ole..ole..shhhhhh...hmmmm...hmm... :)
Ei. Älä. Älä lopeta.
Jäänkin nyt yöksi...kasvoillesi.
..pilvenä... auringon*kuumana...pehmeänä... höyryävänä...lämpimänä...pilvenä...
Aaah,,
Mikä huumaava tuoksu puutarhasi kukkasesta tuleekaan.
En tiedä tämän kukan nimeä ,en syntyperää.
Mutta koskaan en ole ollut yhtä huumaantunut kukkasen kauneudesta.
Selittämätön on tuoksusi lähde,
tuhannet sävelet tuoksuvat,
kuin kimalaisen ensi lento.
Hienoimmista kukkasista on se poiminut metensä.
Silti en voi sitä verrata metesi vienoon tuoksuun,
joka saa minut vauhkoontumaan.
Puren kuolaimiani,
pilttuuni laidat pullistelevat,
kun ryntäilen niitä vasten.
Minulla ei koskaan ole ratsastettu ilman ratsastajaa ja nyt sinä sen saat aikaan.
Leiun nirvanassa , vaaleanpunaisen pilven keskellä.
Olen joutunut terälehtiesi viidakkoon,
en löydä täältä ulos,
en liioin haluakaan.
Kostea sademetsän ilma lyö vasten kasvojani,
mistä löydän tuon puron suun, josta metesi virtaa.?
Löydänkö lähteen, herkimmältä vuorelta?
Ei kukkasten nimiä voi tietää,
ei muistaa voi silloin, jos ei ole ollut ahkera,
keräillyt niitä aikanaan Kukkakansioihin,
kuivattanut kukkavihkojen sivujen väleissä.
Minä Olen!
Oi Sinä pilttuussa ryntäilevä Musta Ori,
vauhkona tuuliharjana ärjyvä Uljas Musta!
Temmot vapauteen niittykukkia nuuhkimaan,
vaahtosuin kuolaimissassi riehut!!
Niittyleinikit, päivänkakkarat, kissankellot ja
tervakukkien hehkeä loimu sieraimissasi...
Voi nirvanassa olevaa hevosparkaa!
Vaaleanpunaisen hattaran pehmyt kuohkeus,
Uljaan Mustan villiksi saa...
Ratsastamaton hevonen ilman ratsastajaa
Aih....Kuinka samettinen turpasi onkaan!
Tuoksusi sai minut lentoon.
Ponkaisin reunuksen yli ja siitä laitumelle.
Suoraa laukkaa aidalle ja vapauteen..
Vai vapauteen, narkomaani ei koskaan ole vapaa,
mistä löydän annoksen tuota hekumallista tuoksua.
Hetki sitten tuoksusi kadotin ja nyt sitä seurailen.
Vaan löydy ei,
ei laidunta vihreää..
Ei kedon kukkien kuningatarta.
Täällä minä istun
pienen pellon reunalla...
Punainen tupani, katto vinossa,
kivikkoinen kyntämätön Minä!
Kädessäni Lempeäkukkanen.
Sinä et sitä tunne, koska et poiminut silloin.
Oletpa häijy hevonen!!
Villi pilvessä lentelevä SiipiVeikkonen!
Kauhistus....olinko nyt vähän julma....!?
Rakkaus on julma elementti.
...*pyrsk*... :D
...tota noin...tulla tännekin...vähän koskettelemaan...kuulosti ihanalta!!!
Koskaan en ole kulkenut
niin koskettavaa polkua
niin herkän ja hienon
hunnuttavan Voiman
kosketusta tuntenut
kuin olen
kuin olen saanut
kuin olen saanut
yhä uudelleen ja uudelleen sen tuntea.
Se on enemmän kuin Taika.
Rakkaan kosketus, vartalon kaaria myötäillen
käden liike iholla hellästi silittäen
saa veren- hengityksen kiihtymään,
seuraavassa hetkessä jo rauhoittumaan
runosi oli hieno!