Kuria anopilta 3

Nolona asetuin pöydän päädyn jakkaralle polvilleni ja mahalleni pöydälle. Mirjan äskeiselle kurituspaikalle. Kädet roikkuivat melkein lattiaan asti. Sitten sitä alkoi tulemaan. Ja se sattui. Sattui niin helvetisti, mutta purin hampaita yhteen, etten olisi alkanut ulisemaan Aili-anopin vitsan sivallellessa pakaroitani.

-Sinulle pitääkin hakea vissiin järeämmät vehket kuin piiska, kun tämä ei taida missään tuntua tyttöjähän vartenhan ne vitsat enempi ovatkin...kuulin piiskauksen tauottua etääntyvän naisen äänen. Ei kovin kauan mennyt kun pirtistä poistunut Aili palasi ja järeämmän vehkeen löytäneenä.

Hänellä oli kädessään silitysraudan irrotettava johto jonka päät hän otti nyrkkinsä sisään tehden näin paksusta ja taipuisasta kumijohdosta silmukan, jonka kohotti ilmaan valmiina jatkamaan kouluttamistani. Ja jatkui sehän todella. Nyt se vasta sattuikin. Alkoi tulla ääntä minunkin suustani. Pian ulisin ja vinguin kuin kuohittava eläin.
-Riittää jo, anteeksi yritin uikuttaen sanoa ja pyytää armoa sähköjohdon läiskähdellen paljaalle iholleni.
-Riittää kun minä sanon kuului tiukasti takaani ja entistä kovempi lyönti osui, nyt reisiini. Ja Ailista ei riittänyt vielä pitkään aikaan. Minä ulisin ja itkin armoa ja anteeksi sanoja hokien.
Loppui se kuitenkin ja sain nousta ylös. Menin samaan tapaan kuin Mirja aiemmin Ailin luo, halasin ja kiitin anteeksipyydellen.

-Oppikaa nyt olemaan. Ettei tarvi tavaksi ottaa. Ja tule Mirja pois sieltä nurkasta kattomaan lähempää tuota Jussin vehjettä. Minusta se melkein seisoo vieläkin. -Taitaa poika tykätä näistä jutuista, Aili sanoi naurua äänessään.
Mirja kääntyi ja tuli luokseni halaamaan minua itkettyine silmineen. Nostin nopeasti housujani peittääkseni elimeni, joka jostakin syystä oli puoliksi kankea. Aivan kuten Aili oli kiusoitellut.

Nyt vaatteet päälle ja menkää vintille Mirjan kamariin. Laittakaa rasvaa toistenne nahkaan, niin paranevat nopeammin. Minä menen laittamaan saunalle valkeeta, pääsette illalla saunan lämpimään parantamaan nahkaanne.
-Eikä väärin ole, vaikka Mirja keksisit jotakin tuolle Jussin vehkeelle. Katto tarviiko se Niveaa ja vai jotain naisellisempaa rasvaa. Olkaa rauhassa. Tämä asia on käsitelty, eikä sitä tarvi enää muistella. Eikä sen paremmin huudella kylillä, eikä toreilla. Pistän kumminkin yhden risun tuonne keittiön oven päälle muistoksi ja varotukseksi. Että osaatte olla... Äkkiä minä sen sieltä nappaan, jos tarvetta tulee.
Mentiin ylös ja otettiin vaatteet pois, tarkasteltiin toisiamme ja peilailtiin. Punaisia ja sinisenkirjavia juomuja riitti molemmilla. Pahimmissa kohdissa iho oli mennyt rikki ja näkyi olevan molemmilla vereslihalla.
Siveltiin sitten toistemme kipeitä takapuolia ja reisiä käsivoiteella. Sattui kamalasti.

Myöhemmin Mirja hoiti myös kulliani, kuten äitinsä oli käskenyt. Olisi varmaan hoitanut ilman käskyäkin. Ei laittanut Niveaa, vaan hoiti sillä rasvalla, mitä hänen oma naisen kehonsa tuottaa tuolla navasta alaspäin olevassa paikassa. Ja sillä tavalla, minkä vain nainen osaa.

Siitä ja muustakin myöhemmin, jos joku näistä tykkää. t.:"Jussi"

.