Mitäs mieltä olette? Pääsin opiskelemaan restonomiksi, mutta on tullu aika paljon negatiivista palautetta alasta? Kannattasko ennemmin opiskella jotain käytännön juttuja, esim hotellivirkailijaksi tai jtn? Keskitytäänkö tosiaan 2 vuotta johtamiseen ja johtamistaitoihin? Mietin että onkohan oikea paikka mulle kun en osaa oikein kuvitella itseäni kenenkään pomoksi, mutta "paremman" työllistymismahdollisuuden takia...
Kannattaako opiskella
restonomiksi?
166660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Itselläni on matkailuvirkailijan tutkinto vuodelta -03, ja nyt pääsin opiskelemaan restonomiksi. Matkailuvirkailijan tutkinnolla en saanut mitään töitä, joten opiskelu on hyvä vaihtoehto työttömyydelle. Eihän sitä kukaan pysty vielä sanomaan, mikä restonomien työtilanne on kolmen vuoden päästä. Tällä hetkellä se kuuluu olevan surkea, mutta ei minkään alan työtilanne ole loputtomiin huono ollut. Minä ainakin aion jo opiskeluaikana työntää itseni sisään sellaiseen firmaan, jossa haluan työskennellä sitten kun valmistun. Kyynärpäitä käyttäen eteenpäin, ei näillä aloilla mikään muu auta.
Tulevaisuudessa... huoh... En halua mitenkään masentaa, mutta talousennusteet ravitsemus- ja matkailualalle ovat todella huonot. Tilanteen ei uskota nousevan seuraavaan kymmeneen vuoteen, vaan alalle ennustetaan tasaista laskusuhdannetta.
Talouskatsauksissa lähes kaikki muut alat ovat nousussa, paitsi juuri tämä restonomien oma ala.
Matkanvaraus, lentovaraus, hotellivaraus, autonvuokraus ovat siirtymässä Internettin käyttäjien itsensä varattaviksi. Ravintolat saivat viimeisen naulan arkkuunsa kun alkoholivero laskettiin ja vei asiakkaat kotiin juomaan. Hotellit kilpailevat jo nyt puhtaasti hinnalla henkilökunnan kustannuksella, kuten Omena-hotelli.
Alan työllisyyden odotetaan laskevan seuraavan viiden vuoden aikana jopa neljänneksen.
olen innoissani koulutukseni alkamisesta. Oma asenne opiskeluun ja alaan vaikuttaa kaikkein eniten. loppuun palaminen on edessä jos ei nauti työstä mitä tekee. stressaantuu vaan turhaan. itse en voisi kuvitella muuta alaa. uutisissakin on ollut viimeaikoina että palveluala on yksi aloista joilla on tällä hetkellä eniten työpaikkoja.
älä kuuntele muiden negatiivisia puheita, sinä opiskelet vain itsellesi.
onnea opiskelupaikasta, missä aloitat?
Minäkin pääsin restonomiksi opiskelemaan ja olen kuullut todella paljon negatiivisia asioita jo koulutuksesta en niinkään työtilanteesta. Arveluttaa hieman mennä sinne, mutta ajattelin kuitenkin mennä avoimella asenteelle ja muodostaa ihan itse mielipiteeni koulutuksesta, onhan se tosiaan asenne-kysymyskin tuo koulussa viihtyminen....
Itseäni ei jaksa muiden puheet kiinnostaa ja restonomi musta tulee. Eniten ihmetytti, että jo aikanaan pääsykokeessa haastattelussa opettaja kyseli, että olenko valmistunut matalaan palkkatasoon, onko tämä sitä mitä haluat jne..
Negatiivista palautetta opinnoista vai työtilanteesta?
Ammattikorkeakouluissa on tällä hetkellä hyvin eritasoista opetusta marata-alalla. Toisissa oppilaitoksissa on enemmän asiantuntevia opettajia kuin toisissa. Ts. koulutuksen taso riippuu aivan siitä mihin amk:hon olet päässyt.
Restonomit toimivat matkailu, ravitsemus ja hotellialalla. Voit siis valmistua myös hotellin respaan, pointtina on, että olet saanut myös esimieskoulutuksen. Useimmat valmistuvat restonomit työskentelevät tarjoilijoina, kokkeina, vastaanottovirkailijoina, matkatoimistoissa yms... mutta toiset (yleensä ne joilla on riittävästi työkokemusta) ovat myös ravintoloiden/hotellien esimiesasemassa (vuoropäällikkö, ravintolapäällikkö yms). Tämä siis on kiinni täysin siitä minkälainen työkokemus sinulla on valmistuttuasi. Tarjoilijan töitä riittää ainakin pääkaupunki seudulla (ettei työttömäksi tarvitse jäädä).
Toisaalta jos et voi kuvitella itseäsi kenenkään pomoksi, niin kannattaa ehkä miettiä kaksi kertaa olethan opiskelemassa esimieheksi = pomo.
Kyllä koulutuksessa keskitytään muuhunkin kuin johtamiseen ja johtamistaitoihin, myös käytännön asioita on tiedossa.
Kannattaa myös ottaa huomioon, että restonomi nimike on vielä toistaiseksi työmarkkinoilla hieman tuntematon, joten työpaikkaa hakiessa kannattaa yleensä kertoa mitä kyseinen tutkintonimike pitää sisällään.
Töitä hakiessa kannattaa ehdottomasti tarkentaa oma "alueensa" restonomin nimikkeessä. Omasta koulustani valmistui hotelli- ja kogressipalveluihin, ravintolapalveluihin, kuluttajapalveluihin sekä toimitilapalveluihin erikoistuneita restonomeja. Suuntautumisvaihtoehtoja oli siis neljä.
Pääsääntöisesti työnantajat mieltävät restonomit kuitenkin nimenomaan ravintola-alan ammattilaisiksi. Tähän on syynä ehkä se, että aikoinaan restonomeja valmistui ainoastaan Helsingin Haaga Instituutista (hovimestareita, ravintola-alan esimiehiä). Haaga oli ennen ainoa koulu Suomessa, jossa saattoi opiskella restonomiksi. Nykyisen ammattikorkeakoulujärjestelmän tullessa päivänvaloon vuonna 1996 on restonomeja alettu kouluttaa joka niemessä ja notkossa, yli 20:ssä koulussa tällä hetkellä. Valmistuneitakin pukkaa työmarkkinoille tuhansittain joka vuosi. Restonomin titteli on siis kokenut aikamoisen inflaation viime vuosina. Moni Haagasta valmistunut "aito" restonomi haluaakin ymmärrettävästi tehdä pesäeron uuden ja vanhan restonomitutkinnon välille. Valitettavasti en itse ehtinyt kuulua tähän edellämainittuun porukkaan :(
Itse opin aikoinaan tarkentamaan työhakemuksissani, että tutkintooni ei ole kuulunut ravintolapuolen keittiö- eikä saliopiskelua. Tämä siksi, että vaikka olin aika tarkkaan kuvaillut tutkintoni suuntautumisalaa, tarjoivat työnantajat hyvin usein tarjoilijan työtä, jos hain työtä esim. hotellista. Haastatteluissa näin, että yleensä hakemuksestani oli alleviivattu sana restonomi (= ravintola-alan ammattilainen monelle työnantajalle).
kuten mainitsemaasi hotellivirkailijan tutkintoa, mikäli respahommiin mielit. Ammattikorkeakoulussa saattaa olla esim. varausjärjestelmän opetusta peräti 6h koko tutkinnossa. Tuntui turhauttavalta opiskella esimiesasioita ilman, että on käytännön osaamista niistä alan ruohonjuuritason perustöistä. Onhan esimiehen syytä tuntea alaisensa työ. Toki niitä oppii sitten työharjoitteluissa, mutta mukavaahan sitä olisi saada jo koulussa ihan käytännön opetusta eikä vaan tenttiä niitä asioita kirjojen perusteella. Nyt tarkoitan siis etenkin juuri erilaisia varausohjelmia, joita koulujen on mahdollista saada opetuskäyttöön. Niitä ei saisi ohittaa vain maininnalla.
Mä olen ihan hämmästynyt, kuinka asiallista keskustelua tässä ketjussa on :) Yleensä joku on alkanut haukkumaan jotain jossain vaiheessa :)
Joo, kyllä Haagassa jonkun verran sitä korostetaan, että on eri asia olla Haagan restonomi kuin muualta valmistunut. Tiedä siitä sitten, kun en ole muualla restonomiopintoja suorittanut.
Mun mielestä ammattitaitoiselle porukalle löytyy aina töitä, ainakin ravintola-alalla. Ja kysymys on siis käytännön työstä, sekä suorittavalla ja esimiestasolla. Jotta olisi hyvä esimies, niin kyllä suorittavaa työtä pitää myös tuntea. Eli kantapään kautta kaikki. Sitten työelämässä esimiestehtävissä opetella kunkin työpaikan toimintatavat ja esimiehen tehtävät.
Ketjun aloittajalle: älä ihmeessä mene amk:hon, jos esimiestyö ei kiinnosta, vaan anna paikka sellaiselle jota kiinnostaa. Eli ammattitutkintoa opiskelemaan, koska amk:ssa käytäntöä on kuitenkin aika vähän. Työssä oppiminen tietty hyvä tapa oppia alasta, ellei paras.
ovat ainoita, jotka voivat sanoa opiskelevansa vanhassa ja perinteikkäässä koulussa. Uskon, että ennen ammattikorkeakouluaikaa Haagassa opiskelleet ovat saaneet laadukkaan opetuksen, eikä asia varmaan ole miksikään muuttunut, vaikka Haaga on saanut liudan "halpoja kopioita." Edellisten kirjoittajien kanssa olen samaa mieltä siitä, että amk:ssa on vähän käytäntöä. Opiskelu on hyvin teoreettista.
nim. ei-haagalainen
Omistan pienimuotoisen "kahvilaketjuksikin" kutsuttavan yrityksen. Kahviloita on kolme kappaletta pääkaupunkiseudulla, joiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2004 oli 940 000eur.
Itse olen suhtautunut alusta alkaen AMK-järjestelmään hyvin positiivisesti, koska se antaa mielestäni useimmiten hyvät valmiudet menestyksekkääseen työuraan.
Restomien työnkuva on minulle edelleenkin jonkin asteinen mysteeri, vaikka ensimmäisen restonomin olen palkannut leipiini jo vuosia vuosia sitten. Ilmeisesti restonomeille kerrotaan että he ovat ESIMIEHIÄ, eivät tarjoilijoita/myyjiä tms. Meillä restonomit ovat aloittaneet aina suorittavan tason tehtävistä, blokkaajista ja tarjoilijoista alkaen. Innokkaimpia ja ahkerimpia olen halunnut heidän omasta tahdostaan ylentää vuorovastaaviksi ja nyt viime toukokuussa yhden restonomitytön apulaiskahvilapäälliköksi kesän mittaiselle sijaisuudelle.
Kun kyseinen henkilö restonomi X oli saanut minut vakuutettua hänen esimieskoulutuksestaan, päästin hänet kokeilemaan pestiä. Yllätys oli suuri kun annoin hänelle vuorolistojen suunnittelun tehtäväksi. Listat kyllä onnistuivat, mutta ihan miten sattuu. Kysyin suoraan eikö neiti X:llä ole tietoa työaikalainsäädännöstä, alan työehtosopimuksesta ja ihan perusjutuista kuten työajan tasoitusjärjestelmä. Tyttö pudisti päätään ja sanoi ettei "juuri niitä ole koskaan opetettu".
Meni viikko ja eteen tuli tapaus jossa eräs uusi kesätyöntekijämme jäi kiinni näpistyksestä. Apulaiskahvilapäällikkö on ylin henkilö talossa ja hänen olisi asiaan pitänyt puuttua, mutta edes nuhtelua ei tämä tyttö osannut pitää, kirjallisen varoituksen antamisesta puhumattakaan. Kun kysyin syytä miksei näin ollut toimittu, vastasi tyttö jotain ettei tiennyt oliko asia niin vakava! Kun kerroin että varoitus on puhdas työnjohdollinen toimenpide, eikä siihen liity keskustelunvaraa, oli tyttö ymmällään. Hänellä kun oli mutu-käsitys että kolmannesta varoituksesta saa "lain mukaan" potkut ja siksi varoituksia ei kannata antaa liian pienistä. Höpö höpö... mikä laki ja missä? 30v alalla ja sellaista lakia ei ole olemassakaan.
Tästä voi vetää nopeasti johtopäätöksen että mm. henkilöstöhallinnon asioita ei ole käsitelty koko restonomikoulutuksen aikana sanallakaan. Miten ihminen voi olla esimies jos ei osaa johtaa, eli olla esimies? Ei riitä että osaa jakaa käskyjä kuka tekee mitäkin. On osattava tehdä itsenäisiä päätöksiä, tuntea juridiikkaa ja olla tietotaitoa myös ihmisten johtamisesta. Pelkkä asioiden johtaminen ei nykypäivänä etenkään palveluyrityksessä johda mihinkään.
Kertokaa joku valmis, tai vielä restonomiksi opiskeleva: mitä esimiestaitoja koulussa opetetaan? Uskon että esimerkkini neiti X tulee olemaan kahvilani päällikkö vielä joskus, mutta onko tie sinne kivinen ja pitkä? Tuleeko minun ehkä tarjota hänelle jatkokoulutusta?
Oli tosi hyvä, että toit restonomin työnantajana uuden näkökulman tähän keskusteluun. Mielestäni olisi tärkeää, että työnantajat antaisivat entistä enemmän palautetta restonomin tutkinnon vastaavuudesta työelämän tarpeisiin. Ihanteellisinta tietysti olisi, että palautteet ja kehitysehdotukset menisivät koulutuksen sisällöstä vastaavien tahojen tietoon. Työelämäähän varten opiskelijat opiskelevat.
Vaikka seuraava lista onkin pitkä, haluan silti kirjoittaa nähtäväksesi otteen tutkintotodistuksestani, jossa on lueteltu restonomin tutkintooni kuuluneet opintojaksot. Osa opintojaksojen nimistä kaipaisi ehkä lisäselvitystä, jotta niiden sisältö paremmin hahmottuisi, mutta tyydyn nyt kirjaamaan ne tällaisena kuin ne todistuksessa ovat. Haluaisin myös todeta, että restonomeja kouluttavia oppilaitoksia on maassamme hyvin monia, ja jokainen koulu käsittääkseni päättää itse omasta opetuksestaan ja käsiteltävistä opintojaksoista. Näin ollen seuraava luettelo on vain yksi esimerkki ja koskettaa siten vain yhtä tiettyä suuntautumisvaihtoehtoa sekä yhtä pk-seudun koulua.
Itse koin opiskeluaikana erityisen ongelmalliseksi sen, että tutkinnossa käsitellään hyvin monia asioita, jolloin aikaa jää valitettavan usein vain asioiden pintapuoliseen raapaisuun ja sivuamiseen. Tämä tapahtuu selvästikin syvemmän perehtymisen ja siten myös kunnon ymmärtämisen ja osaamisen kustannuksella. Restonomin kun tulee juhlapuheiden mukaan olla monialainen osaaja ja kehittäjä eli periaatteessa hän tietää monesta asiasta vähän, mutta käytännössä ei juuri mistään asiasta kovinkaan paljoa. Tästä syystä osaaminen työelämän eri tilanteissa voi ilmetä juuri kuvaamallasi tavalla. Kehittämisen varaa opetuksessa löytyy siis edelleen paljon.
PALVELUJOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA 140 ov
Hotelli- ja kongressipalvelut
PERUSOPINNOT
Monialaisen osaamisen perusta muuttuvassa yhteiskunnassa:
- Orientoituminen opintoihin 3 ov
- Yhteiskunta, työelämä ja niiden muutokset 3 ov
- Ammatillisen osaamisen perusta 4 ov
Viestintä ja kielet:
- Prosessikirjoittaminen 1 ov
- Ruotsin kieli 2 ov
- Englannin kieli 2 ov
Tehtäväalueen käytönnölliset ja teoreettiset perusteet:
- Kehittyvä palveluala 9 ov
- Kuluttajapalvelujen järjestäminen 2 ov
- Ravitsemispalvelujen järjestäminen 2 ov
- Toimitilapalvelujen järjestäminen 2 ov
AMMATTIOPINNOT
Tutkimus- ja kehittämistoiminta:
- Tilastotieteen perusteet 1 ov
- Kirjallisuusesseet 2 ov
- Tutkimus- ja kehittämisprosessi 2 ov
- Projektin ohjaaminen 1 ov
Yritystoiminnan talouden hallinta:
- Laskentatoimen perusteet 2 ov
- Yrityksen operatiivinen laskenta 2 ov
- Yrityksen toiminnan suunnittelu 2 ov
Työyhteisön johtaminen:
- Työyhteisön johtamisen perusteet 2 ov
- Johtaminen ja organisaatioteoriat 2 ov
- Työ ja yhteiskunta 2 ov
- Henkilöstöhallinto 2 ov
Kehittyvä palvelujohtajuus:
- Toimintaympäristön muutos 3 ov
- Toiminnan laatu ja kehittäminen 3 ov
- Yksilölliset ammatilliset opinnot 4 ov
Hotelli- ja kongressipalvelutuotanto:
- Hotelli- ja kongressipalvelut 3 ov
- Hotelli- ja kongressipalveluprosessi 2 ov
- Hotelli- ja kongressipalvelujen tuottaminen 4 ov
Hotelli- ja kongressipalvelujen markkinointi
- Palvelujen markkinointi 2 ov
- Hotelli- ja kongressipalvelujen myynti 6 ov
- Markkinoinnin toteuttaminen 4 ov
Hotelli- ja kongressitoimintojen verkostoituminen ja tuotekehitys:
- Hotelli- ja kongressipalvelujen tuotesuunnittelu 3 ov
- Business Co-operatiojn in Hotel and Conference Services 3 ov
- Hotelli- ja kongressipalvelujen yritystoiminnan kehittäminen 3 ov
HARJOITTELU
- Harjoittelu 1. 8 ov
- Harjoittelu 2. 12 ov
VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
Kansainvälistyvä toimintaympäristö
- International Tourism 2 ov
- Ranskan kieli ja kulttuuri 3 ov
- Ranskan kieli ja kulttuuri, jatkotaso 3 ov
- Saksan kieli ja kulttuuri 3 ov
Viestintä:
- Verkkoviestintä 2 ov
- Tietotekniikan lisäkurssi 1 ov
Aktiivinen asiantuntijuus yhteisössä:
- Kansalaisjuridiikka 2 ov
Toimintaympäristön suunnittelu:
- Sisustussuunnittelu 2 ov
- Koulutustilaisuuksien suunnittelu 2 ov
OPINNÄYTETYÖ 10 ov
Onko tosiaan että vain Haaga on ainoa oikea paikka opiskella restonomiksi? Mielestäni minun koulu ei ole lainkaan "halpa kopio" vaan opetus on hyvin ajan hengessä kiinni ja katseet ovat jopa tulevaisuudessa. Luennoilla keskustellaan usein miten asiat saattavat olla kun me valmistumme. Joten olisiko Haaga jopa juuttunut vanhoihin oppeihinsa? En tiedä, en vain pidä tavasta jolla ei-haagalaisia lakaistaan maton alle asiasta mitään tietämättä...
Ja asia on tosiaan niin, että restonomilla pitää olla todella laaja tietämys alan asioista. Mutta Siperia opettaa. Työelämä on kuitenkin työelämää ja koulusta saa vain eväät alkutaipaleelle...
Kiitoksia paljon kaikille, jotka viitsivät vastata. Vastauksista oli paljon apua, koska käytännön tietoa on hankala löytää. Päätin mennä kouluun avoimin mielin, koska tiedän haluavani tehdä töitä palvelualoilla tulevaisuudessakin.
Olipas mukavaa lukea asiallista tekstiä aiheesta kerrankin myös täällä!
Myös minä olen aloittamassa restonomi-opiskelut, innolla ja motivoituneena.
Näitä asioita miettiessäni/ kokiessani olen tullut siihen tulokseen, että on eniten ihmisestä itsestään kiinni, mitä sitä elämässään saavuttaa. Tietysti koulutus, työkokemus jne. vaikuttavat myös asiaan, mutta lopulta se olet sinä itse, joka vakuutat ihmiset. Avoimella mielellä, innostuneella asenteella, työnilolla ja tunnollisuudella pääsee jo pitkälle!
Ja eikös kuitenkin ihminen, joka saa tehdä työtä josta nauttii, ole kaikkea tuota edellä mainitsemaani?
Tehdäänkös kaikki sitä, mikä itsestä tuntuu oikealta ja hyvältä, turha sitä elämää on muiden mielipiteiden mukaan elää!
:)