Minelan ja muut...

Tässä hommassa on nyt kaikki ollut jossain määrin oikeessa. Varmasti mäyris on todella luja luonne, mut en ajatellutkaan että tarkoitit lujalla kädellä mitään oikeaa kunnon kurittamista.
Mutta jos aletaan vertaamaan mäyristä johonkin kultaiseen noutajaan, ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. :)

Minä siis alkujaan kysyin tuota mäyräkoiran luonnetta. Ihan hyvin nyt kohta 4 viikkoa ollaan pärjätty pikkusen pennun kanssa! Hirveesti yrittää saada tahtonsa läpi asioissa ja mieltänsäkin osaa jo osoittaa, mutta muuten tosi lepposa yksilö ja suvun koirien ja muidenkin koirien kanssa tullut ihan kiitettävästi toimeen!
Iltaisin meillä on sota siitä, tulisiko se mun sänkyyn nukkumaan vai ei. Tuo homma on kyllä todellinen ongelma, siinä mielessä kun asun kerrostalossa, yritän parhaani mukaan säilyttää naapurisovun! Ja pentu huutaa sitten kuin palosireeni! Olisko jollakin konstia tuohon? En kyllä haluaisi että se sängyssä nukkuu.

Mut toivottavasti tää asia selkii ihan kaikille, ettei tule lisää väärinkäsityksiä!

Hyvää loppukesää! :)

"Kirjoittanut: donovan 6.6.2005 klo 15.56

Juu, kyllä vaan mäyris on kooltaan pienikokoinen suuri koira. Ja se näkyy sen luonteessa ja käytöksessä. Kamalat välienselvitykset eivät ole huhupuheita, päinvastoin niistä ei puhuta tarpeeksi varoittavaan sävyyn. Yksikin koira voi ottaa sinun luonteesi koetuksille saati että laumassa on useampi yksilö. Minulla on kaksi narttua ja kaksi urosta ja puhun kokemuksesta. Joka tapauksessa pienestä pitäin sinun on tehtävä selväksi, että kuka on lauman johtaja. Sen valitettavasti voi joutua tekemään niinkin kovalla kädellä ja otteella että oma luonne meinaa murentua."

Mikäli kokemuksesi mäyräkoirista on edellä kuvatun lainen, niin kysyisin kyllä itseltäni, mitä olen tehnyt väärin. Kirjoituksestasi päätellen en yhtään ihmettele, että koet mäyräkoirat hankalina ja kovina.

Mäyräkoira ei ole palveluskoira eikä siltä pidä sellaista käytöstä odottaakaan. Tärkeintä mäyräkoiran kasvatuksessa on johdonmukaisuus ja pitkä pinna. Mäyräkoira ei sovi kaikille ihmisille ja en suosittele sitä henkilöille jolla ei ole aikaa runsaasti sen kanssa olemiseen.

Oikealla, lempeällä mutta johdonmukaisella kasvatuksella saat siitä yleensä aivan uskomattoman ihanan koiran.

Itselläni on ollut koiria, useimpia kerrallaan nyt 50 vuotta. Mäyräkoiria olen omistanut ja kasvattanut 25 vuotta, 26 pentuetta ja en ole koskaan tavannut omieni ja kasvattieni joukosta koiraa joka käyttäytyisi agressiivisesti ihmisiä tai lajitovereitaan kohtaan. Tälläkin hetkellä minulla on 6 kohta 6 kk-mäyräkoiraa ja niiden käytöksessä ei ole mitään moitittavaa vaikka ne on kasvatettu pelkästään puhumalla ja hellän rauhallisesti.

Vuodatukseni on pitkä, mutta kasvattajana olen huolissani jos oma kasvattini joutuisi perheeseen missä ajatuksena on ottaa luulot pois koiralta ja joiden kokemus mäyräkoirasta on yllä olevan lainen. Mikäli näin on, kannattaa mennä itseensä.

Kaksi mäykkyä,ihan otettiin lapsille. Toinen, melkein 15 v, nyt jo koiraenkeli, parempaa ei vois toivoo. Päitä lyötiin yhteen, mutta sopu saatiin. Jos sulle se mäykky on se alistettava olento, olet ottanut väärän asenteen. Kirjoista voi löytää paljon ohjeita, mutta että se mäykkykin on aika viisas olento, monta kertaa paljon vastaanottavampi kuin ihminen. Kovalla kädellä et saa muuta aikaseks kun pahaa. Ota luja mutta lempeä ote, sillä saa paljon aikaan. Kaipaan mun enkelikoiraa, 10 v nukkuu vieressä, kohta on kai aika luopua siitäkin. Kovapäinen, mutta ymmärtäväinen.Sitten menettää sen kaikkein parhaan kaverin, ei oo ketään joka olis sun rinnalla, jaksais kuunnella.