Kuka on

..joka on niin varma asiastaan että uskaltaa väittää sanojensa soveltamisen käytäntöön riittävän näyttämään ne toteen. Ei tarvita "uskoja" eikä dogmeja.

>>
Kuka on IOK:n Jumala, joka ei vaadi uskomaan itseensä ja sanoo:''Muista vain tämä: sinun ei tarvitse uskoa työkirjan ajatuksiin, sinun ei tarvitse hyväksyä niitä eikä edes pitää niistä.
>>

Tuossa kohdassa täytyy muistaa että lausahdus "ei tarvitse uskoa", kohdistuu työkirjan harjoituksiin, ei Jumalaan.

Toisaalta IOK:ssa on ajatus, ettei kukaan ei koskaan kykene täydellisesti irtautumaan Jumalasta. Eli ymmärrän sen niin että meillä kaikilla on hitunen uskoa, vaikka se olisi sitten niin alitajuisella tasolla ettemme itse tiedostaisikaan sitä.

Mikä sitten on IOK:n Jumala?
Onko se sama Jumala mistä esimerkiksi vanha testamentti kertoo? Omasta mielestäni ei voi olla, sillä IOK:ssa tehdään selväksi ettei Jumalalla ole kostoa suunnittelevia tai uhreja vaativia ominaisuuksia, joita vt:n Jumalasta selkeästi löytyy. Kuitenkin IOK:n Jumala on sama mistä Raamatun Jeesus opettaa.

Kirjana ja opetuksiltaan IOK luokitellaan gnostilaiseksi tulkinnaksi kristinuskosta. Eräs gnostilaisuuden pääteemoja on se, että syntiinlankeamus oli alunperin Jumalan, ei ihmisen tasolla. Luojajumalan, joka on kaiken materian luonut, katsottiin olevan tämän syntiinlankeamuksen jälkeläinen ja Jeesus puolestaan "kaikkein korkeimman" poika. Tämä selittäisi myös Raamatun uuden ja vanhan testamentin erilaisen luonteen. IOK kirjasta en ole löytänyt mitään varsinaista kantaa tähän, joskin olen lukenut sitä vasta vain pienen osan.

Kuten useissa muissakin uskonnoissa, IOK:ssa Jumala määritellään oikeudenmukaisuudeksi ja rakkaudeksi:)

...että - koska kirja on herättänyt minussa vastakaikua - IOK:n käsittelemä Jumala on sama kuin minun näkemykseni Jumalasta, eli se että Jumala on kaikessa kaikkena kaikkialla. Kaiken todellisuuden syvin olemus, elämänhenki olennoissa, kaikki se mikä ei häviä (mutta ehkä voi muuttaa muotoaan).

Niin, minähän olen panteisti. :)

Vaikka en olekaan vielä lukenut kuin noin 160 sivua alusta ja harjoituksista muutaman, niin koen, että IOK:n henki on, että se ei "vaadi uskomaan" johonkin. Ainakin oppikirjan tekstistä tulee se vaikutelma, että itse asiassa se ei tuo esiin mitään uutta ilmoitusta, vaan vain auttaa oivaltamaan olemassa olevaa, oikaisemaan solmut ja kääntämään ajatukseni oikein päin.

Hämmästelin kyllä tuota tekstinkohtaa, jossa annetaan ymmärtää, että homma toimii, vaikka ei 'rypistäisikään' esiin riittävästi uskoa. Ajattelin kokeilla -jos joskus pääsen harjoituksiin saakka- suorittaa niitä kantaa ottamatta ja vain noudattaa ohjeita. -Tosin haluaisin kyllä ensin kuulla, onko pidemmälle edistyneen oppilaan mielenterveys säilynyt hyvänä..

Onko IOK jokin uusi asia ja miten se on syntynyt.
Mikä suhde sillä on kristinuskoon tai uskontoihin yleensä. Miten se leikkaa teo-, tai antroposofiaa, ja minkälainen yhtäläisyys on jehovalaisuuteen, scientologiaan, mormonismiin tai urantiaan.
Onko se tie vai totuus.