Olen mietiskellyt jo pidemmän aikaa adoptiota ulkomailta, mutta mieleeni tulee aina kysymys; saako sieltä varmasti terveen lapsen vai yritetäänkö "typerille ulkomaalaisille" antaa mieluiten sairas tai vammainen lapsi? Tämä kuulostaa ehkä hieman epäkypsältä, mutta en halua missään tapauksessa adoptoida vammaista lasta... Entä voiko lapsen tai ainakin lapsen sukupuolen valita itse vai kuka päättää, mikä lastenkodin lapsista meille annetaan?
terve adoptiolapsi
viiru
82112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
valikoimassa.Voit valita silmien värin,hiusten värin,ja kaikki muutkin.
Hah, kyllähän se on helppoa nauraa toisten murheille, jos itsellä on luomusti saatuja TERVEITÄ lapsia.
Adoptioneuvonnassa keskustellaan mm. siitä minkälaisen valmiudet perheellä on terve/sairas lapsi vastaan. Siellä täytetään lomake, jossa kysytään mm. mitä sairauksia lapsella voi olla tulevien vanhempien mielestä. Sitä en tiedä kuinka maa, josta lapsi tulee näitä lueskelee ja noudattaa. Ensiksi tuleekin lapsiesitys. Siinä on tietoja lapsesta enemmän ja vähemmän. Lasta ei tarvitse hyväksyä jos ei halua. Siitäkään en ole mitänkään varma kuinka paljon tiedot pitävät paikkaansa. Tiedän ainakin että esim.kaikkia rokotuksia ei ole annettu mitä papereissa luki.
Eli vaikka toivotkin täysin tervettä lasta, niin kukaan ei voi luvata sinulle sellaista adoption kautta.
Pela antaa toivoa sukupuolta mutta interpedia ei anna.
lapsi sairastuu myöhemmin,ettekö silloin hyväksy palautatteko lapsen takaisin?
Eipä taideta luomuakaan toimittaessa antaa takuita terveydestä...
Toiveisiin suhtaudutaan vakavasti, mutta kyllä kannattaa varautua kaikenlaiseen. Miettiä itsekkin sitä lähtötilannetta ja yleensäkiin, ei sellaista takuuta voi, eikä ole mielekästäkään antaa. Lapsen saaminen on heittäytymistä, pitää vain uskoa, että elämä kannattelee, tuli mitä tuli.
Adoptiossa ei ole varmuutta terveestä lapsesta, sen enempää kuin biologistenkaan lasten kohdalla. Sairaille tai vammaisille -eli niinsanotuille erityistarvelapsille- on kuitenkin oma adoptio-ohjelmansa. Tavallisen adoption puitteissa ei tietoisesti tarjota erityistarvelapsia. Se ei olisi kenenkään etu.
Adoptiolapsilla voi kuitenkin olla sellaisia häiriöitä, joita itsetehdyillä ei olisi. Näitä saattavat olla esimerkiksi kiintymyssuhten kehitykseen liittyvät häiriöt. Ne ovat harvinaisia, mutta mahdollisia.
En pidä epäkypsänä sitä, ettei halua adoptoida vammaista lasta. En sen enempää kuin sitäkään, ettei halua synnyttää vammaista lasta.
Lapsen sukupuolesta voi PeLa:n kautta esittää toivomuksen. Se ei välttämättä toteudu. Sukupuoleen voi vaikuttaa myös kohdemaan valinnalla. Kiinasta saa 98% varmasti tytön.
Lapsiesityksen tekee kohdemaan adoptioista vastaava viranomainen.
Kiintymiseen liittyvät häiriöt eivät ole harvinaisia. Varsinkin isommilla lapsilla niitä esiintyy enemmänkin. Aika paljon riippuu lapsen aiemmista kokemuksista. Jos lapsella on ollut paljon hylkäämisiä ennen adoptiota, kiintyminen on vaikeampaa. Suosittelen ohjetta, jonka mukaan lapsen tultua puolen vuoden aikana vietetään hyvin rauhallista elämää, että lapsi kotiutuu.
Ainakin Pelan kautta adoptoineena minulle syntyi kuva, että adoptoitavien lasten terveys selvitetään niin hyvin kuin mahdollista. Kohtalo voi joka tapauksessa olla julma tuli lapsi mitä kautta tahansa. Ei se lapsen fyysinen "täydellisyys" sitä paitsi ole ensimmäinen asia, joka itseäni on huolettanut. Oman tyttäreni alkaessa jo kysellä itsestään olen pohtinut paljon enemmän erilaisten henkisten vauroiden mahdollisuuttaa.. Hän on ihana kuin mikä - mutta riittääkö meidän rakkautemme ja huolenpitomme paikkaamaan kaiken varhaislapsuudessa koetun..? Se on se iso asia, joka on mielessä.