Lapsuuden aikuisen ilveily

Jotkut lapsista ovat saatanoita.
Kadotin omani lapsena kun koulu korjasi sen tunnontarkasti pois.
Ykköslapsena perheessäni pidin luovuudesta, hulluudesta tasona itselläni hyvänä,
mutta osoittautui, että taso on heikko.
On minua saatanallisempia yksilöitä.
Toisaalta eivät tienneet, ettei ykköslapsi pääse saatanaksi koskaan, jopa kun alkoholisoituu.
Elämä ohittaa ykkös sosiaalisessa hulluudessa, mutta antaa toisaalla.

On olemassa lapsia ja heitä elää Suossakin, jossa ilveilyn ja kaiken kattavan ilveilyn taso on hurja.
Pikku lapset jotka pärjäävät aikuisille, lyövät aikuiset menneen tulleen jossakin sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Ennen sellaista paheksuttaisiin ja lapsi saisi kunnolla kuritusta,
koska lapsen käytös loukkaa aikuisia.

Vielä syyllistettiin länsimaalaista elämänmenoa liian huonona, mutta maahanmuuttolapsista näkee länsimaalaisiakin ylittäviä ilveilyksiä.
Ilveily ei ole tyhmiä varten, mutta parhaassa yhdistyy älykkyys johonkin sosiaaliseen pelottomuuteen ja kaikkivoipaisuuteen.

Sosiaalisuudessa ei näytä olevan rajoja moraalin tai valtion lain kohdalla.
Kusessa on valtion laki toisten yksilöiden kohdalla.

Hyvä esimerkki on kaverista, joka saa kymmeniä ja kymmeniä naisia ja toisesta kaverista, joka ei saa yhtä tai samassa ajassa vain yhden.
Miten mittaa molempia toisiinsa ja missä on tasa-arvoinen ymmärrys?

On olemassa saatanoita jo lapsena, että miettii, että jos lapsi kasvaa, jääkö hän henkeen tai mitä elämässä hän tekisi, jos kerkeää tekemään kaiken.

Tai hyytykö lapsi kun saa seksiä ja rauhoittuu tai kun synnyttää lapsen ja muuttuu aikuiseksi ja rauhoittuu, eikä lopussa enää tahdo mitään?
Huomattu etelämaalaisilla lapsilla pelottavaa telepatiaa.
He myös ovat aikuisten tasolla ajattelussa ja ilmaisevat sen suoraan, jolloin vanhemmat ja aikuiset nauravat heidän ympärillään kuin tietäen, että lapset ovat jotakin erityistä ja lapset itsekin nauravat, että olipa hauskaa jälleen, että kuka psyykkasi heitä, vanhemmat tai he itse.

Kaikkivoipaisuudesta tulee mieleen, että kun kaikki on sallittua, miksi kuitenkin kaikkea saa?
Jos globalisaatiossa on rajoitettu määrä luovaa toimintaa ja jos kaikkivoipaiset ihmiset tekevät sen kaiken, mitä tekisi sen jälkeen?
Luovuus on ikuista on tapana ajatella, mutta aito muutos on kuitenkin liian vaikea ja suurin osa pitäytyy tutussa.

Suomen lastenkasvatus voi oletetusti elää jossakin murroksessa, jolloin tajutaan, mitä lapset ovat ja mihin he kykenevät.
Ei ole kohta vanhaa kasvatusta eikä sivistystä.

Kuitenkin artikkelia innosti kirjoittamaan lapset, jotka vittuilevat aikuiselle.
He ovat teinejä, jotka haastavat suoraan aikuisen.
He loukkaavat heitä. Kyse valkoisesta pojasta, joka haastaa negatiivisesti ilman jonkinlaista käsitystä, että näin ei pitäisi tehdä. Voi kuvitella jonkun etelämaalaisen maahanmuuttajan jotenkin vaistoavan rajan, mutta kyseinen valkoinen poika Suomesta ei tiedä senkään ja puskee sen, mitä etelämaalainen jättäisi puskematta.
Uudet suomalaiset lapset kaipaavat väkivaltaa. En tiedä millä tavoin vanhat maan sukupolvet hoitivat nuorempia sukupolvia nykyisiin verrattuna, mutta tänään on sellainen tilanne, että teini härnää aikuista väkivaltaan, eikä tajua lopettaa ajoissa. Teini tahtoo olla kovempi kuin aikuinen. Miksi?

Parasta ilveilyä olisi, että lapsi jatkaa ilveilyä ja aikuiset eivät suutu niin paljon, että lapsen ilveilyn olisi loputtava, että aikuisetkin nauraisivat ja jopa kannustaisivat lasta tai keksisivät hänelle hyödyllisiä aikuisia tehtäviä ja silti lapsi olisi lapsi ja nauttisi lapsenomaisesta maailmankäsityksestä. Ilveilijä sosiaalinen lapsi saisi kyllä hankittua kevyesti kaiken mitä aikuinenkin. Taso on siis hurja.

Aasiassa Etelä-Koreassa elää luonnontieteellisen älykäs lapsi, joka on aikuisen tasoa. Se on aasialainen lapsen nerokkuus kun mesopotaaminen voi olla joku sosiaalinen kaikkivoipaisuus, jossa ikä kadottaa merkitystä kun lapsi on aikuisen tasoa kanssakäymisessä.

Suomalainen väkivaltainen poika sen sijaan pyrkii johonkin yhteenottoon vaikka on liian pieni voimaltaan. Miksi hän härnää niin, että on vaarassa saada selkäsaunan ja vaarantaa aikuisen syyttömyyttä käräjillä, jos aikuinen vetää lasta turpaan? Aikooko suomalainen poika, jos ei virolainen, voittaa aikuisen miehen syyttämällä hänet petofiiliksi tai ekaksi, joka aloitti väkivallan liian pientä poikaa kohtaan? Tai pikku poika tahtoo voittaa yhden aikuisen teiniryhmällä, jossa on paljon vihaisia teinejä, jotka etsivät uhria itselleen. Sama ryhmähenki on huomattu etelämaalaisilla maahanmuuttajilla. Epäilemättä suomalaiset ottavat opiksi heistä ja paljon, mutta todellisuudessa ryhmittymät hakevat eri tarkoitusta uhallaan ja etelämaalaiset jotenkin väistävät mutta suomalaiset hyökkäävät päälle, mikä tilanne on uusi.