Peilikuva timanttinen
irvikuva todellisuuden
Pedon kasvot näkyy sen
julmat, tuliset, sielun syvyyden.
Kuori kaunis hehkuinen,
syvällä sisällä itkuinen.
Elämän virta sininen,
musta hiili jättää alleen vapauden.
Avun tuo peili toisen ihmisen
peili rakkauden.
Uskallatko vastaanottaa sen
vai pakenetko alle ristiriitaisuuksien.
Pelko vapauden riistää rohkeuden.
Sydän repaloituu hiljalleen,
veriset kädet tuntevat sen.
irvikuva todellisuuden
Pedon kasvot näkyy sen
julmat, tuliset, sielun syvyyden.
Kuori kaunis hehkuinen,
syvällä sisällä itkuinen.
Elämän virta sininen,
musta hiili jättää alleen vapauden.
Avun tuo peili toisen ihmisen
peili rakkauden.
Uskallatko vastaanottaa sen
vai pakenetko alle ristiriitaisuuksien.
Pelko vapauden riistää rohkeuden.
Sydän repaloituu hiljalleen,
veriset kädet tuntevat sen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
niinkuin minäkin haluaisin
Voimakas runo!
se tulee ulos. Kiitos vain.
joo tää on hyvä sillä pelko se on kyllä pahasta
mutta mikä sen pelon aiheuttaa??? Siinäpä kymysys
ja hyväksyttävissä oleva eläminen.
Elämän irvokkuus
omassa julmuudessa.
Julmuus vain omassa itsessään.
Rakkauden ja julmuuden taistelu,
kulkevat yhdessä kuitenkin,
ovat erottamaton pari.
ristiriita,
itse luotu pelko,
julma tulinen peto,
itse itselleen,
Rakkautesi vuode kestää hellyyden voimalla.
Kun peilissäsi
on rohkea peloton rakkaus.
Elämä tasapainoinen
pitää sisällään tyhjyyden.
Rakkaus kahden eri ihmisen,
tuo mukanaan itsensä julmuuden.
Valinta sielun musiikin ja luovuuden
tai ihmisen tutun ja turvallisen.
Oma tuntoni salamoi ja elää silleen en mä voi.
Salainen lempi rohkeuden, pelko alleen kukistaa sen.
Platonista kaikki tää. Sielun musiikki ei voi hellittää.
Tuho, ystävyys rakkauden
jälkeen ristiriitaisten tunteiden.
Pysyvä arpi sydämeen jää.
Pedon kasvot hellittää.
jo tyylistäsi upeesta
ei uusi nikki pelasta
liekö tarkoituskaan se
vai tarkoituksetontako
harhailua, turhauttavaa
vain itseilmaisua
heijastavaa narsismia
kuinka vaan
mut rakkaus on rakkaus
ja aina ajallaan
vaikka kylkiäisinä
saiskin päähän särkyä
Tunnistaa et sä voi,
kerta ensimmäinen täällä on.
Uusi nikki tuskin on,
sanomasi on levoton.
Kuka sinua haavoittaa,
katkeruus ja narsismi huokuaa.
Tunnistan myös minä tyylisi. Sinä monien nikkien runoilija.