Oisko kellään hyviä neuvoja..meillä on nyt 9kk uros chihu, joka on kovin arka pakkaus. Olen yrittänyt tehdä töitä sen eteen, että se sosiaalistuisi. Vieraitten ihmisten kanssa menee jo suht hyvin. Haukkuu kyllä kun vieras tulee sen reviirille, mutta tutustuu jo aika nopeasti, jos siihen ei kiinnitä mitään huomiota. Reviirin ulkopuolella kävelee häntä koipien välissä karkuun..
Ongelma on toiset koirat, näitäkin se väistää häntä koipien välissä reviirin ulkopuolella. Paitsi jos koira tulee liian liki niin murisee ja rähisee peloissaan. Mut jos vieras koira tulee sen reviirille rähinä alkaa (hyvin itsevarman oloisena, häntä pystyssä ja suorastaan hyökkää toista kohti oli se sitten kuin iso tahansa)...ja jatkuu..Oon yrittänyt tutustuttaa sitä namien avulla,rohkaisevalla puheella rauhallisten/kilttien koirien kanssa. Yrittänyt komentaa kun rupee rähisee. Mikään ei tunnu auttavan. Sitä ei yksinkertasesti tunnu kiinnostavan tutustua muihin koiriin. Pakottaakaan ei voi, mut olis se nyt kiva kun se pystyis jotenkin tulee toimeen toisten kanssa. Oonko alottan liian myöhään? Kunnolla päästiin ulkoilemaan vasta keväällä, hauveli tuli joulukuussa.
Muutama kaveri kävi kyllä meillä koiriensa kanssa kun se oli noin 4kk (pelkäsi).Oliko tämä kenties virhe?
Muuten meidän chihuli on älyttömän kiltti, joskin vähän kovapäinen ;)
Tulipas pitkä...toivottavasti joku jakso lukee ;) Neuvoja! Kiitos!
Ongelma on toiset koirat, näitäkin se väistää häntä koipien välissä reviirin ulkopuolella. Paitsi jos koira tulee liian liki niin murisee ja rähisee peloissaan. Mut jos vieras koira tulee sen reviirille rähinä alkaa (hyvin itsevarman oloisena, häntä pystyssä ja suorastaan hyökkää toista kohti oli se sitten kuin iso tahansa)...ja jatkuu..Oon yrittänyt tutustuttaa sitä namien avulla,rohkaisevalla puheella rauhallisten/kilttien koirien kanssa. Yrittänyt komentaa kun rupee rähisee. Mikään ei tunnu auttavan. Sitä ei yksinkertasesti tunnu kiinnostavan tutustua muihin koiriin. Pakottaakaan ei voi, mut olis se nyt kiva kun se pystyis jotenkin tulee toimeen toisten kanssa. Oonko alottan liian myöhään? Kunnolla päästiin ulkoilemaan vasta keväällä, hauveli tuli joulukuussa.
Muutama kaveri kävi kyllä meillä koiriensa kanssa kun se oli noin 4kk (pelkäsi).Oliko tämä kenties virhe?
Muuten meidän chihuli on älyttömän kiltti, joskin vähän kovapäinen ;)
Tulipas pitkä...toivottavasti joku jakso lukee ;) Neuvoja! Kiitos!
Vastaukset 3
Vanhimmat
sitä olis pitänyt ihan pienestä asti käyttää hirveän paljon muiden koirien luona, ja antaa niiden leikkiä keskenään . En tiedä onnistuuko enää. Ei tietenkään joka paikassa ole paljon koiria mutta jos on semmoinen paikkakunta, niin menee vaan joka koiran luo joka lenkillä tulee vastaan, antaa haistella ja leikkiä. Olis heti pienestä pitänyt näin tehdä. En tiedä onnistuuko enää.. Mutta onhan sulla nyt ainaskin itselles siitä paljon ilo. Voithan silti yrittää vielä. Kyllähän se on vain siitä kiinni että ihan pienestä asti olis pitänyt käyttää hirveän paljon muien koirien ja ihmisten luona. Mennä vaikka keskelle kaupunkia päivittäin lenkityttämään. Niin minäkin tein kun meidän "vauva" oli pieni ja arka. Ei oo enää.. Vie koira puistoon, ja yritä silti totuttaa sitä siellä muihin koiriin ota mukaasi, ja suojele sitä vaikka. Olkaa monta tuntia aina siellä. Mut älä ota ikinä syliin, kun siitä koira saa vain rohkeuttta rähistä.. Jeps. tässä minun versioni. Muilla voi olla parempia.. :)Että älä minua usko ! :) Mutta muista, onhan sillä sinut !!! Kyllähän chihuahuat aika lailla kaikki on hirveän arkoja/ylirohkeita (siis räksyttäjiä) Mut kai siitäkin saa "koulittua" erilaisen. Kun antaa sille vaan aikaa..
Meillä on vuoden ikäinen chihuli, se on myös tosi arka. Se ei kyllä rähise eikä hauku juuri ollenkaan, mutta pihalla kävellään aina häntä luimussa. Koira on muutenkin jo säälittävän näköinen ja vielä säälittävämmän näköinen on kun pitää aina kävellä häntä luimussa. En tiedä sitten johtuuko häntämutkasta, mut harvoin häntä ylhäällä on...
Luonteelta on rauhallinen ja kiltti.
alunperin ohjeet ostaessasi koirasi. Tällaisia asioita kantsii aina jälkeenpäinkin kysellä kasvattajalta. Mitään ihme ratkaisua ongelmaan ei ole. Omille kasvateiileni neuvon pitämään pentua ns. ihmisten ilmoilla. Matkustelemaan ruuhka busseissa otta mukaan keskustaan paseeramaan katuja. Liittyä paikalliseen koirakerhoon ja käydä heidän koulutuksissaan.
Kuitenkin tuo arkuus voi myös olla ns. perinnöllistä eli ehkä opittu jo emolta käyttäytymismalli. Emä tai isä ehkä arkoja.
Syy voi myös olla oma tottumattomuutesi koiran kanssa olemiseen ja olet ehkä suojellut liikaa.
Ota todella yhteys myyjään ja kysy onko muissa sukulaisissa esiintynyt arkuutta. Toivon mukaan koirasi on oikealta kasvattajalta, sillä häneltä sinun kuuluu saada neuvoja.