Kahdella samanikäisellä voi olla biologisesti vuosien ikäero

Juu, elämän pituus on arvoitus.

Hesarin juttu on mielenkiintoinen. Ihmisen ikää arvioitiin
niin sanotuilla epigeneellisillä kelloilla.

Toinen tutkimus arvioi ihmisen biologisen iän verrattuna
kalenteri-ikään.

Epigeeniset kellot ovat ennustemalleja.

Väitöskirjatutkijan mukaan yhden yksikön korkeampi
painoindeksi nuoruusiässä liittyi noin seitsemän vuorokautta
nopeampaan biologiseen vanhenemiseen vuodessa.

Entäs kun on ollut lihavampi ? Jos on yhden yksikön liian
korkea painoindeksi ei vielä ole edes lihava.

siihen pitää lisätä sanat vanhoilla ihmisillä on ikäero

alussa ikäero on nolla ennen syntymää ja kaikki ovat
9kk kun syntyvät sen jälkeen koulun terveydenhoitajallakin on vielä taulukko jonka mukaan tytöt ja pojat kasvavat tytöt nopeaksi
leideiksi ja pojat surkeiksi murisijoiksi mutta olemmat omaa tahtiaan

näin se se sitten etenee tytöt ovat elämänsä huipussa 17 ja sitten
omaa tahtiiaan rapistuvat
ja pojat taas ovat elämänsä huipussa 71 ja sitten jatkavat huippuelämäänsä

Neljäkolmoseks kun linttas kaljaa ja muuta alkoholia, niin mulle tuli parikymmentä kiloa ylipainoa. Niitä olen nyt reilu 20 vuotta koettanut sulatella, etenkin viime vuosina.Nm. kaks vai kolminumeroinen luku.

Tupakkia sauhuttelin neljäkakkoseksi ja erilaisia väkijuomia kuusviitoseksi.
Mukavasti sujui seiskaviiteen, siitä lähtien ollut erinaista vaivaa kasaantunut, mutta onneksi jalka nousee kävelylenkillä, vaikka askel on hidastunut.
Muisti huonontunut, nimet tahtoo unohtua, mutta numerot ja vuosiluvut ovat paremmin tallessa.

Eriaikaisen ikääntymisen huomaa silloin tällöin.
Minulla on eräs iloista rillumarei-elämää viettänyt tuttu,
joka on aika hyvässä kunnossa ikäisekseen
ja toinen terveellisempää elämää viettänyt samanikäinen,
joka sai jonkun hermosairauden ja on jo seitsemisen vuotta
ollut hoivakodissa. Hänen sairautensa tuskin johtuu iästä,
mutta koskaan emme voi tietää mitä tulee,
vaikka kuinka terveellisesti yrittäisimme elää.

Itse olen siltä väliltä. Omasta mielestäni nuppini pelaa
tietysti vielä oikein hyvin, vaikka monikin voisi olla
toista mieltä.... Ruho on ränsistynyt pahasti.
Nivelrikot sun muut vaivaavat. Voimat on vähentyneet
puoleen entisestään.

Uskon siihen, että geenit määräävät eniten.

Luin juuri hiljan kirjasta: 40-vuotias ihminen voi olla / elää biologisesti 30- tai 60-vuotiaan kehossa. Siis hyväkuntoinen on kymmenen vuotta omaa ikäänsä nuorempi ja rapakuntoinen voi olla jopa parikymmnetä vuotta vanhempi.

Tuohon viitaten kannattaa elää terveesti. Terveesti eläneistä ei kannata aloittajan(kaan) puhua mitään niin kauan, kunnes tietää mitä se sana tarkoittaa ja pitää sisällään. Joka iikka kun kuvittelee elävänsä ja olevansa terveyden perikuva.

mitä tämä - geenit määrävät n prosenttia -lässytys tarkoittaa
ette tiedä asiasta ette harrasta mitään järkevää asian eteen
mutta lässytätte täälle hihasta vedettyjä höpöjänne

Minulla on tapana arvioida ikäistäni ihmistä, vaikuttaako hän vanhemmalta vai nuoremmalta tai saman ikäiseltä kuin minä. Siitä on tullut tapa. Joka sorttia löytyy.

eipäs juupas epäs jupas lässyn syssyn

Sehän on ihan selvä, että geenit määrävät, ei lihapulla,
jonka syöt.

Mukava puoliso antaa virikettä elämään, sekä jatkoaikaa.

Toisinkin päin.

Mun mielestä kahdella biologisesti samanikäisellä on kyllä usein aivan eri ikä.

Jotkut kun muuttuu aikuisiksi jo rippikouluikäisinä, jotkut puolestaan ei aikuistu edes saattohoidossa.

=DW=

Sain syntymälahjaksi 1943 rutkasti rasvasoluja.
Parin vuoden ikäisenä, kuvaamossa otettussa valokuvassa olen kuin michelin ukko. Läskiä poimuittain.
Kansakouluun mennessä olin hieman vähemmän läskinen mutta itkin herkästi kun joku kylässä käynyt vieras mainitsi potrasta pojasta. Sodan jälkeen läski oli arvossaan.
Kuolumatkaa oli metsän läpi noin 3km. Kesällä samoillen varsinkin palumatkalla. Talvella hiitäen ilman mutkia.
Ykkösluokan aikana väljenivät vaatteeni mutta olin edelleenkin lihava.
Oppikouluun oli matkaa noin 10km ja sain ensimmäisen polkupyöräni.
Pari vuotta aikaisemmin olin aloittanut painiharjoitukset kahdesti viikossa. Olin edelleenkin lihava mutta ohenemaan päin.
Tullessani murrosikään alkoi taistelu.
Sapuskat olivat sitä mikä muillakin hajasutusalueen asukeilla.
Opettelin tupakoimaan jo ennenmurrosikää mutta niillä tienoilla siitä tuli päivittäistä ja määrä riippui rahatilanteesta.
Otin tuntumaa alkoholiin, muutaman kerran mieleen painunein kokemuksien muodossa.
Elin nuorukaisen elämää käyden kaikki kesälomat töissä eka päivästä sen loppuun saakka.
Hankin ammatin.
Punttitreenit loppuivat 24v iässä pollareiden takava
rikoidessa autoni
Avioiduin.
2 lasta.
1977 talovelkojen tuntuessa ylivoimaisilta, lopetin tupaoinnin jonka kulutus oli noin kartonki, 10 toppaa viikossa.
Alkon kaveruuden irtisanoin ja ryhdyin valmistamaan pontikkaa, kotiviiniä ja olutta.
En harrastanut liikuntaa mutta liikuin.
Koko työttömyyseläkkeen ajan, 57 > 60v,elin kosteaa elämää kunne terveydentilani romuttumisen oireilu rajoitti "kosteiluni" päivittäiseen, maltilliseen nautiskeluun.
Mieskunnon heikkenemisellä oli osuutensa huolestumiseeni.
Aloitin salitreenit vanhaan malliin. Ei mitään nuorison lutkutuksia vaan kunnon trenejä levytangolla.
80v ikäisenä minä suostuin saliomistajan pyynnöstä mainosmannekiiniksi.
Muutamia perusharjoitteita.
Leuanvetoja kulmariipunnassa.
Istumapunnerruksia ilman sekänojaa, maastavedon mallausta ja jotain muuta. Suoritteet pienillä painoilla, etteivät mahdolliset kokeilija säikähdä.
Paksusuolen syövän ja vioittuneen olkapääni leikkaukset aheuttivat katkot.
Kirjasin treeniohjelmat taskukalenteriini. Launtai viikon ainoa huilipäivä.
Hoidin perheemme ruokahuollon suunnittelusta hankintaa, valmistukseen ja kattamiseen.
Kahden viikon välein hoidin siivousten raskaammat osuudet.
Statiinit tuhosivat lihakset reisistä, pakaroista ja selästä.
Aerobisten treenien estyminen on ollut suurin haitta.
Selvimmin sen tuntee fillarilla, sotuvekottimella ja jopa kävellessä.
Esimerkiksi filarilla reidet menevät tukkoon ennen sykkeen nosua.
Tätä on nyt jatkunut 3 vuotta.
Tämän vuoden helmikuussa tehty eturauhasen vuoleskelu jälkimaininkeineen on aiheuttanut omat harminsa.

Painoindeksi?! Viitteellisenä tietona se on paikallaan mutta sellaisenaan se ei suoraan sovi kenellekään.
Itse olen seurannut muutoksia käymällä ajoittain InBody laitteen analysoitavana. Samassa laitteessa samoissa tilanteissa.
Viimeisessäkin koostumusanalyysissä oli indeksi viitemaksin yläpuolella ja samaan aikaan oli rasva 12,8% ja vatsaontelon viskeraali reilusti alle tavoite sadan.

Nyt, vaimoni menehdyttyä toukokuussa, on salilla käymisen jatkaminen ainoa "henkireikä".
Tein viime viikolla 5:n pävän pistäytymisen Espanjassa. Olihan sekin vaihtelua mutta kaikki aviokymmenet matkustelimme yhdessä lukuun ottamatta vaimoni tyttöjen matkoja.

Tämä nyt on tuoreen mieslesken purkautumista.
Nyt hammaspesulle ja koisimaan

Elämä voi kadota, jos pikkutarkasti joka asiaa viilaa.

Projekti on pilannut elämääni koko sen ajan, kun se on ollut menossa! Ei voi kuin ihmetellä keitä olivat ne idiootit, jotka sen keksivät kysymättä niitä todella tärkeitä kysymyksiä minulta!! Sellaiset ihmiset eivät ymmärrä mitään ihmisyydestä ja siitä mitä on sopivaa tehdä ja mitä ei! Kaikkein tärkeintä olisi ollut kuunnella minun ajatuksiani siitä, mikä olisi ollut kaikkein tärkeintä juuri minulle! Olen täysin varma, että kuka tahansa ihminen olisi halunnut toimittavan niin! Hyi teitä projektin aloittajat, kun luulitte olevanne hyviä ihmisiä, mutta sitä ette todellakaan ole!