Onko datakeskus töitä enemmän ku yhdelle

Kannatta lukea, mitä APU-lehti kirjoittaa!
Datakeskukset aiheuttavat valtavat piilopäästöt!‼️
Kuten Vihreän Siirtymän uusi innovaatio keinolihan tuotantokin on päästöhirmu!
Laboratorioissa soluista kasvatettava keinoliha on oksettava jo ajatuksenakin!
VIHREÄN SIIRTYMÄN UUSILLA INNOVAATIOILLA EI OLE TULEVAISUUTTA!
OVAT KORRUPTIOLLA KYLLÄSTETTYÄ HUU HAATA!

Google hakkasi 300 hehtaaria metsää Muhoksella jo talvella, ennen kuin mitään tietoa oli koko puljun rakentamisesta!
WTF!
Tuon kokoisen puljun rakentamiseen tarvitaan mm ympäristövaikutusten arviointi, mutta Google vähät välitti!
Ketkähän viranomaiset tästä tiesivät?

Onhan niissä töitä vaikka kuinka työllistää samalla tavalla kuin tehtaatkin vaikka hyödyttömämpiä muutoin ovat tieto kun pitää saada jonnekin talteenkin

Kyllä niiden rakennusten tekemisessä töitä piisaa, kuten myös tietokoneiden rakentelussa alkaen metallien kaivelusta ja niiden kuljettamisesta ja asennuksessa. Älkää huoliko

suurin osa vartijoita

Samasta piuhasta sitä hallitaan, mistä kyselytkin tulee.
Eli intiasta tai missä nyt työvoima halvinta lie.
Rakentajatkin tulevat suurin osa ulkomailta.

Muistatko, 2023 navettaa laajentava nautakarjatila ei voinut raivata metsäksi luokiteltavaa aluetta navetan rakentamista varten ilman riskiä, että tilan naudat tai niistä saatavat tuotteet eivät enää täyttäisi metsäkatoasetuksen vaatimuksia?
Jos metsä muutetaan laidunmaaksi, kyse on metsäkadosta. Jos alueella tämän jälkeen tuotetaan asetuksen piiriin kuuluvaa nautaa, se ei ole markkinakelpoinen.

EUDR:n perusperiaatteen mukaan 31.12.2020 jälkeen tapahtunut metsän muuttaminen maatalouskäyttöön katsotaan metsäkadoksi. Ja koska nauta kuuluu asetuksen hyödykkeisiin, tällaisella alueella tuotettu nauta ei lähtökohtaisesti ole asetuksen mukaan markkinakelpoinen. Vaikutukset Suomessa kohdistuvat erityisesti nauta- ja maitotiloihin.

Maidon- ja lihantuottajat eivät saa kaataa metsää navetan alta tai luodakseen laidunmaata mutta datakeskukset voivat viedä huomattavasti suurempia metsäalueita kuin yksittäinen navettainvestointi - luvalla tai luvattomasti.

Pelkästään Googlen Muhoksen ja Kajaanin kaupassa puhutaan 1 400 hehtaarista eli 14 km²:stä, joista suuri osa on ollut metsätalousmaata. Ja tähän päälle luvattomat hakkuut!

Onko tämä teidän mielestä oikein? Suomalaista tuottajaa sorretaan kaikin keinoin ja ulkomaalaisia jättiyrityksiä nuoleskellaan senkin edestä. Ja ei, he eivät ole maksamassa tänne veroja tai tuomassa tuloja. Suomi ja suomalaiset maksavat huomattavasti enemmän heidän suuntaansa.

Tätä menoa ei ole suomalaista ruokaa, puhdasta luontoa tai sähköä suomalaisille.
#suomenluonto #metsä #politiikka #datakeskus

Julkitulleiden tietojen mukaan, Aavakere Hatva -parivaljakko hoiti Googlen Kajaaniin https://yle.fi/a/74-20246673

Luuleeko äiä oikeesti, että joku miljardiluokan datakeskus pyörii silleen, että siellä istuu yksi tonttu painamassa virtanappia ja selaamassa TikTokkia samalla kun vartija käy kerran yössä kokeilemassa ovea? Nyt niitä valoja päälle siellä kypärän alla.

Niitä palvelimia, kytkimiä ja kaapeleita on siellä tuhansia ja taas tuhansia. Koko ajan jostain hajoaa kovalevy, virtalähde tai emolevy. Ei ne korjaannu millään on/off-napilla, vaan siellä pitää konesalityöntekijöiden Data Center Technicians juosta vaihtamassa rautaa 24/7, että sun meemit latautuu netissä ilman viivettä.

Se ei oo mikään pistorasia seinässä. Datakeskukset vetää sähköä tyyliin pienen kaupungin verran. Siellä on massiiviset varavoimageneraattorit, UPS-laitteistot ja aivan jäätävät nestejäähdytysjärjestelmät. Jos ne pettää, koko paska sulaa käsiin. Niitä valvoo ja huoltaa omat kiinteistö- ja sähkötekniikan insinöörit Facility Engineers vuorotyönä.

Ei se data liiku itsestään. Verkkoinsinöörit ja pilviarkkitehdit hakkaa koodia ja säätää reitityksiä yötä päivää, että se saatanan bitti kulkee turvallisesti ja nopeasti.

Sinne ei todellakaan kävele mikään perusvartija vaan kerran yössä kahvikuppi kädessä. Siellä on kameravalvonnat, biometriset tunnisteet ja turvatiimit paikalla joka sekunti, koska se data on arvokkaampaa kuin kulta.

Eli lyhyesti: single player -moodilla ei pyöritetä edes kyläkaupan IT-infraa. Kyllä siellä isoissa konesaleissa paiskii hommia kymmeniä tai satoja ihmisiä eri vuoroissa, että homma ei räjähdä käsiin.

Töitä kaikille? Älkää naurattako, Purra on selvästi langennut samaan ansaan kuin muutkin. Ei ne halua, että me tehdään töitä, koska silloin meillä ei olisi aikaa miettiä, mitä ne siellä eduskunnan kellarissa oikeasti puuhaavat. Kyllä minä töitä tekisin, minulla on tuolla liiterissä valmiina ikiliikkujan piirustukset ja uudenlainen perunankuorimakone, joka toimii pelkällä kosmisella energialla. Mutta heti kun yrität tarjota sitä tehtaalle, niin TE-toimisto lähettää jonkun työhönvalmentajan urkkimaan.

Kun argumentit loppuvat kesken, siirrytään nimittelyyn. Kriitikoiden haukkuminen manipuloitavina kertoo enemmän sanojan omasta suhtautumisesta eriäviin mielipiteisiin kuin itse keskustelun tasosta. Ei tarvitse kuin katsoa naapurin herra Virtasta niin senkin ajatukset omistaa joku ulkomainen suuryhtiö.

Hölmöläisten hommoo kyllä ihmisen pittää selvitä perusasioilla eikä lähteä soitellen sottaan.

Datakeskus vie jopa miljoona litraa päivässä VETTÄ....ja näitä jos tulee 100 ja jopa enemmän niin mitä me sitten käytetään ..Erin Bronkowitch filmi toistaa itseään. Usa/Suomi. kusessa ollaan.
Maaseutu ei saa enää vettä ja silloin saamme nappiruokaa. mitä Faucci ,Bill Gates hoitaa sitten kiltisti meille. Nwo 2030 aloitus siis datakeskuksilla.
Kukaan ei omista mitään mutta on onnellinen?? aloitus....666

Oletko koskaan nähnyt 100 000 nestejäähdytetyn H100-sirun klusteria? Se vaatii gigawatteja virtaa, jatkuvaa verkkotopologian optimointia ja automaatiota, johon 99 % nykyisistä ylläpitäjistä ei pysty. Yksi ihminen ei ehdi edes vaihtaa palaneita sulakkeita tässä mittakaavassa. Tarvitsemme hardcore-tekijöitä, emme tyhmiä kysymyksiä.

Varoitus Suomelle: Datakeskusmaa Irlannissa ja tuuliturbiinimaa Saksassa on EU-maiden kallein sähkö.

"1KOMMA5° vertaili sähkön keskihintoja Euroopan unionissa. Veroineen ja maksuineen sähkö on Saksaa kalliimpaa ainoastaan ​​Irlannissa.
Kirjoittaja Edgar Kirk, Päivitetty 1. kesäkuuta 2026."

Lähde: 1KOMMA5, EUROSTAT

Suomi on liian kylmä paikka mut varmaa noi prossut käy nii kuumana et siel pitää pitää ikkunoit auki

Ei juma mitä hommaa taas, miks kaikki hohkaa jostai datakeskustöistä??

Ei siellä ole töetä näläkämaan pöystinrautojen kähertäjille. Muualta tuodaan osaajat ja osaamattomatkin.

Google on luvannut että vanhuksista ja sairaista huolehditaan.

Fingridiltä vaaditaan 5,5 miljardin euron investoinnit. Alue- ja jakeluverkkoyhtiöt, kuten Caruna, ilmoittavat Kauppalehdessä, että ne aikovat upottaa verkkoihin miljardin joka ikinen vuosi seuraavan vuosikymmenen ajan ("vuoteen 2036 mennessä"). Yhteensä puhutaan siis 15,5 miljardin euron laskusta.

Ja kun Carunan toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori ilmoittaa kirkkain silmin, että "Meidän pitää kaksinkertaistaa investoinnit", hän ei puhu säästöistä. Hän puhuu yhdestä Suomen historian suurimmista tulonsiirroista tavallisilta kansalaisilta ja pk-yrityksiltä kansainvälisten sijoittajien ja teknologiajättien taskuun.

Miksi? Koska sähkönsiirto on Suomessa laillistettu, luonnollinen monopoli, joka toimii Energiaviraston valvonnassa niin sanotulla RAB/WACC-mallilla.

Tämä on se mekanismi, joka tekee tästä puhdasta ryöstöä, ja se toimii seuraavasti.

Investointi ei ole yhtiölle kulu, se on lupa painaa rahaa. Normaalissa markkinataloudessa yritys yrittää minimoida infrakulunsa. Mutta sähkönsiirrossa tilanne on päinvastainen. Mitä enemmän Caruna ja muut yhtiöt investoivat verkkoon, sitä suuremmaksi kasvaa heidän verkkonsa tasearvo (Regulated Asset Base, RAB). Energiavirasto takaa lailla, että verkkoyhtiö saa periä asiakkailtaan tietyn riskittömän tuottoprosentin (WACC) koko tämän tasearvon päälle.
Kun Caruna "kaksinkertaistaa investoinnit", se tarkoittaa, että se kasvattaa tasettaan massiivisesti. Ja koska tuottoprosentti lasketaan tästä paisuneesta taseesta, he saavat laillisen oikeuden repiä asiakkailtaan entistäkin jättimäisempiä voittoja.

Kuka aiheuttaa tarpeen? Datakeskukset ja tuulivoima.

Miksi nämä 15,5 miljardia tarvitaan juuri nyt? Koska poliitikot ovat avanneet ovet sadoille megawateille datakeskuksia ja satunnaiselle tuulivoimalle. Kun Google, Microsoft tai QTS pystyttävät gigawatin edestä datakeskuksia, Suomen sähköverkko on pakko rakentaa uusiksi kestämään tämä massiivinen siirto ja tehon vaihtelu. Näiltä kansainvälisiltä jäteiltä ei vaadita, että ne maksaisivat itse koko aiheuttamansa verkkoinfran rakentamisen.

Arvaa kuka maksaa?

Maksumies olet sinä. Datakeskus voi ostaa sähkönsä suoraan tuulipuistosta hienoilla PPA-sopimuksilla, mutta se fyysinen kupari, teräs ja ne uudet sähköasemat, jotka mahdollistavat koko sirkuksen – sen kaiken 15,5 miljardin euron edestä laskutetaan sinun sähkönsiirtolaskusi perusmaksussa.

Mitä tapahtuu Carunan – ja muiden – asiakkaiden siirtomaksuille? Ne tulevat räjähtämään käsiin. Et voi kilpailuttaa siirtoa. Et voi vaihtaa putkea, joka tulee taloosi. Olet kahlittu asiakas. Kun Caruna upottaa miljardeja maahan ja kaapeliin varmistaakseen, että globaalit IT-jätit saavat sähkönsä häiriöittä, Caruna perii sen kuoletukset ja taatut voittomarginaalit suoraan sinun kuukausilaskustasi.

Tämä "jättimäinen urakka" myydään meille vihreänä siirtymänä ja elinvoimana. Todellisuudessa Suomi on ottamassa kansalaisiltaan 15,5 miljardia euroa pakkoverona siirtomaksujen muodossa, jotta voimme rakentaa valmiin infralavan ulkomaisille datakeskuksille, jotka eivät työllistä juuri ketään, eivät maksa yhteisöveroja tänne, mutta kuluttavat sähkömme ja pilaavat asuinalueiden rauhan.

Carunan pomo hymyilee, koska hän tietää, että valtio on juuri antanut hänelle avoimen shekin, jonka katteen maksaa suomalainen omakotitaloasuja, eläkeläinen ja duunari – vailla mitään pakotietä. Se on se 15,5 miljardin euron hinta siitä, että olemme päättäneet olla Euroopan halvin jatkojohto.

Eikä siinä vielä kaikki.

Tuo Fingridin otsikko on kenties kylmäävin lause, jonka kantaverkkoyhtiö voi kansalaisille ennen talvea lausua: "Sähkö riittää ensi talvena – mikäli kaikki menee hyvin".

Kansallista, yhteiskunnan pystyssä pitävää perusinfrastruktuuria ei voi pyörittää "toivotaan toivotaan" -periaatteella. Tuo lehtileike on täydellinen todiste siitä, että olemme jo nyt äärirajoilla, eikä järjestelmässä ole mitään puskuria.

Fingrid myöntää suoraan, että sähkö riittää tuulettomina ja kylminä päivinä "vain, jos vakavilta vioilta vältytään". Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa, että jos tammikuun 20 asteen pakkasilla ja tuulettomana päivänä Olkiluoto 3:n turbiini yskii tai Ruotsin siirtoyhteydessä on vikaa, olemme välittömästi tehopulassa. Sähkön hinta pörssissä ei silloin vain nouse, vaan se räjähtää, ja pahimmassa tapauksessa edessä ovat kiertävät sähkökatkot. Olemme veitsenterällä jo nyt, ennen ensimmäistäkään uutta hyperdatakeskusta.

Kuvitellaanpa tähän Fingridin "veitsenterä-skenaarioon" ne poliitikkojen hehkuttamat datakeskukset. Kun sää on kylmä ja tuuleton (Dunkelflaute), Suomen valtava tuulivoimakapasiteetti tuottaa pyöreät nolla megawattia. Mutta ne 300–500 megawatin datakeskukset Forssassa, Kajaanissa ja Tuusulassa eivät pysähdy. Ne eivät jousta. Ne imevät verkosta sähköä 100 prosentin teholla vuorokauden ympäri. Ne ahmivat sen vakaan perusvoiman (kuten Fortumin myymän Loviisan ydinvoiman), joka ennen toimi suomalaisten kotien ja perusteollisuuden turvaverkkona.