"Jos kaikki toimisivat kuin viljelijä Juha Wikström, sinilevä voisi vähentyä merkittävästi"
https://www.hs.fi/alueet/art-2000012247480.html
Miten sinä toimit?
https://www.hs.fi/alueet/art-2000012247480.html
Miten sinä toimit?
Viljelijän vastuu
Anonyymi-ap
2087
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kyllä ne on enimmäkseen ne vanhat kaupunkien ja muun maan päästöt, mitkä sielä meressä lilluu.
Näitähän on väriliuska nitraatti mittareita joilla nopeasti saa selville, minne ne tyyriit lannotteet menee.
Saaristomeren maatalouden päästöt ovat Suomen häpeäpilkku.
Saaristomeren maatalous on ainoa Suomen jäljellä oleva kohde Itämeren suojelukomissio Helcomin hot spot -listalla, joten avainasemassa rehevöittävän kuormituksen vähentämisessä on maatalous.
Ongelma on viljelijöiden asenteessa.
”Viljelijät miettivät vain onko tästä minulle hyötyä juuri nyt?”
Omassa asenteessasi on suuri ongelma.
Kerro lisää?
Sehän on se hyöty, jos lannotteet ei valu mereen, vaan tuottaa satoa.
Mutta kun näin vain tapahtuu jatkuvasti.. kaiken maailman ympäristötuista huolimatta.
No ne tuetko sen mereen valumisen estäisi? Millä tavoin? Vaikka todellisuudessa sitä valumista ei kyllä tapahdu. Ei ole muutakaan selitystä keksitty, niin päätetty syyttää viljelijöitä. Ehkä se oikeakin syy vielä löytyisi, jos etsittäisiin.
Ja höpö höpö ... viimeist sata vuotta on Metsähallitus ohjeistanut , opastanut ja itse ohjannut kaivamaan metsäojat vesistöihin saakka , ilman lietteen saostumisaltaita .. kuinka monta sataa tuhatta ojansuuta sylkee syksyin keväin mutaa vesistöihin kautta aivan koko Suomen ? Aivan kaikissa vesistöissä , kaikissa syvänteissä on metrien mutakerros joka tehokkaasti estää kalaston kutemisen , autioittaa vesistöt ja mahdollistaa levien ja kaislikkojen kasvun muuttaen pitkällä aikavälillä vesialueet suoksi ...
Viljelijällä MuTu määrää, tutkittu tieto on mielestään vain valetta.
Maailman kaikkib tieto mahtuu siihen mitä navetan katolta näkee.
Paskannatko itse veteen?
Kun ymmärrys loppuu niin alkaa öyhötys
https://maaseutu.fi/yleinen/suomi-informoi-itameren-suojelukomissiota-tilanteesta-saaristomeren-alueen-maatalouskuormituksen-poistamiseksi-pahimpien-kuormittajien-listalta/
Tuohan nääytti ihan hyvältä, HS ja joku muu öyhöttää.
Suomi informoi tuon v2024, mutta Saaristomeri on edelleen Suomen ainoa kohde Itämeren suojelukomission HELCOM:n virallisella merkittävien kuormituslähteiden eli hot spot -listalla.
Saattaa kaupungeissakin asua esimerkillisiä viherhippejä, mutta suurin osa tupakoitsijoista nakkaa tumpit nuuskarasiat auton ikkunasta maastoon ja nuoriso tiputtaa niin tyhjät lonkerotölkit kuin mäkkärin kääreetkin lähiojaan. Ja lähes kaikki kaupunkilaiset paskantavat pyttyyn, josta jätevedet menevät puhdistamon vikatilanteessa suoraan itämereen. Maaseudun omat jätevedet sentään ovat aika kaukana merestä keskimäärin.
Maatalouden päästöt ovat moninkertaiset koko Suomen jätesektoriin verrattuna, saati pelkkään kaupunkien jätevedenkäsittelyyn.
KUN verrataan Suomen vesistöihin päätyvää ravinnekuormaa, maatalouden ja yhdyskuntien jätevesien ero on selvä.
Kuormituslähde Fosfori Typpi
Maatalous. ~70 % ~60 %
Yhdyskuntien jätevedet ~2,5 % >13 %
Mutta kun suurin osa viljelijöistä on ympäristöstä täysin piittaamattomia ahneita kakkiaisia.
Kyllä maataloudelle pitää korvata moiset ravinne hävikit, on ne lanoitteet sen verta kalliita.
Viljelijöille ympäristönpilaamisvero
Miten kuvittelet, että kellään viljelijällä pn varaa hukata rahanalaista, lannoitehyötyistä tavaraa pois pelloilta? Kyllä se kaikki pyritään pidättämään sinne peltoihin, eikä karkuuteta maailman vesiin. Ja tarve ja luvallinen lannoitteen levitysmäärä määräytyy vilijavuustutkimuksen mukaan, joka pitää uusia 5 vuoden välein.
Laskin tässä omalla kohdalla, sadon mukana poistuu maasta noin 15 kg/ha vuodessa fosforia. Lannoitteena lisätään 0 - 10 kg/ha fosforia vuodessa lohkosta riippuen. Eli noin tupla määrä fosforia poistuu joka vuosi maasta verrattuna mitä lisätään lannoitteena. Näin on ollut viimeiset 20 - 30 vuotta kun tukiehtojen mukaan lannoitetaan, ja toteutumista myös valvotaan. Tuota kutsuttiin ennen ryöstöviljelyksi.